Piirieläinlääkärit

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Lääkintöhallitus

Maatalouslaskenta-aineistot 

Mitä olivat piirieläinlääkärit?

Läänin eläinlääkäreiden – sittemmin piirieläinlääkäreiden – tuli valvoa ja edistää kotieläinten terveyden- ja sairaanhoitoa sekä estää ja ehkäistä eläintautien leviämistä ja syntyä. Piirieläinlääkärien tehtäviin kuului myös valvoa piirissään eläinlääkärien toimintaa, antaa lausuntoja ja ohjeita kotieläinten yleistä terveyden- ja sairaanhoitoa koskevissa kysymyksissä sekä valvoa eläinkunnasta saatujen raaka-aineiden jalostusta ja käsittelyä harjoittavia toimijoita.

Pohjoismaissa eläinlääketiede oli varsin uusi tiede vielä 1800-luvun alussa. Ruotsin ensimmäisenä eläinlääkärinä pidetään Erland Z. Turśenia, medisiinaria, joka hankki eläinlääketieteellisen koulutuksensa matkoillaan Ruotsin Itämerenmaakuntiin. Turśenista tuli vuonna 1750 Tukholman ja samalla koko maan ensimmäinen lihan tarkastaja. 1775 perustettiin Ruotsissa koulutuslaitos eläinlääkäreille Skaraan. 1821 koulu siirrettiin Tukholmaan perustettuun Tukholman eläinlääkäriopistoon.

Suomen ensimmäinen eläinlääketieteen tutkinnon suorittanut eläinlääkäri oli tiettävästi Mårten Lindforss. Lindforss sai tutkintonsa Tanskan Kuninkaallisesta eläinlääkärikoulusta. Tutkintoon sisältyi hevostieteitä, kotieläinten anatomiaa, sairauksia ja kirurgisia leikkauksia sekä lääkeaineoppia ja hevosen kengittämistä. Lindforss nimitettiin eläinlääkintäopettajaksi helmikuussa 1829 senaatin päätöksellä. Maaliskuussa 1829 Lindforss määrättiin suorittamaan tarkastusmatkoja eri puolille maata karjatautien puhjetessa. Läänin eläinlääkäriksi pääsi, mikäli oli suorittanut tutkinnon eläinlääketieteestä. Läänin määräsi hallitus. Läänin eläinlääkärien virat vakinaistettiin 28.1.1868 julkaistulla Keisarillisen Majesteetin Armollisella kirjeellä, jonka mukaan "läänien eläinlääkäri – ammatit" oli muutettava vakinaisiksi viroiksi "oikealla palkalla".

Vuoden 1909 piirieläinlääkärien ohjesäännössä määriteltiin toimiala ja tehtävät. Asetuksessa todettiin, että piirieläinlääkäri oli "etupäässä velvollinen pitämään silmällä ja johtamaan kotieläinten yleistä terveyden- ja sairaanhoitoa sekä koettamaan sitä edistää ja parantaa". Piirieläinlääkärien tehtävät pysyivät pääpirteiltään samoina alusta alkaen. Niitä selvennettiin vuosina 1912, 1937, 1958 ja 1967 annetuilla ohje- ja johtosäännöillä sekä eläinlääkintälailla ja -asetuksilla vuosilta 1965 ja 1966.

Ensimmäisiä piirieläinlääkäripiirejä oli viisi. Turun, Oulun, Mikkelin, Hämeenlinnan ja Viipurin piirit perustettiin 1868. Piirejä lisättiin 1883 kymmenellä ja 1900-luvulle tultaessa piirejä oli jo 24. Piirieläinlääkärien piirejä lisättiin ja piirien rajoja tarkennettiin useaan otteeseen 1900-luvun alkupuolella.


Mitä asiakirjoja piirieläinlääkärien arkistot sisältävät?

Arkistolaitoksen toimipisteissä säilytetään 60 piirieläinlääkärin arkistoa. Arkistot ovat säilyneet vaihtelevasti. 1800-luvulta asiakirjoja on säilynyt vain Iisalmen, Ikaalisten, Joensuun, Kristiinankaupungin, Oulun, Suonenjoen ja Tampereen piirieläinlääkärien arkistoissa. 1900-luvun asiakirjoja on säilynyt 60 piirieläinlääkäripiiristä vaihtelevasti. Joidenkin piirien arkistot ovat säilyneet suurimmaksi osaksi, toisten piirien arkistot taas ovat hävinneet tai tuhoutuneet. Esimerkiksi Turun piirieläinlääkärin arkistot alkavat vuodesta 1941.

Kotieläinten terveyden- ja lääkintähuoltoa tutkivan kannalta mielenkiintoisia asiakirjoja löytyy useista sarjoista. Tärkeimpiä lähteitä ovat erilaiset kortistot ja luettelot sekä pöytäkirjat. Kortistoista löytyy esimerkiksi tautikortistot ja tuberkuloosikortistot, luetteloista löytyy rokotusluetteloita ja eläinsairausluetteloita sekä monia muita. Pöytäkirjoista löytyy mm. raadonavauspöytäkirjoja, arvioimispöytäkirjoja ja tarkastuspöytäkirjoja. Tutkimuksen kannalta kiinnostavia asiakirjoja ovat myös vuosikertomukset, saapuneet kierto- ja yleiskirjeet, määräykset sekä erilaiset tauti-ilmoitukset.


Mitä tietoja voin löytää arkistoista?

Piirieläinlääkärien arkistoista voi löytää paljon mielenkiintoista tietoa kotieläimistä ja kotieläinten terveyden- ja sairaanhoidosta. Helposti tietoa saa ainakin kotieläinten taudeista, esimerkiksi millaisia tauteja kotieläimet sairastivat, kuinka paljon niitä esiintyi ja kuinka paljon tehtiin taudinselvitystutkimuksia. Arkistoista löytyy myös tietoja, miten kotieläintauteihin reagoitiin ja miten tauteja ja epidemioita pyrittiin ehkäisemään.

Asiakirjoista voi myös löytää tietoja piirieläinlääkärien suorittamista tarkastuksista meijereihin, teurastamoihin ja muihin laitoksiin, joissa käsitellään kotieläimiä tai niistä saatavia raaka-aineita. Tietoja voidaan löytää myös siitä, miten eläinlääkäreitä valvottiin ja millaisia ohjeistuksia ja määräyksiä kotieläinten terveyden- ja sairaanhoidosta annettiin. Piirieläinlääkärien arkistoista voidaan löytää myös tietoa kotieläinten pidosta ja hoidosta sekä kotieläinten merkityksestä yhteiskunnalle.


Miten voin tutustua piirieläinlääkärien arkistoihin?

Piirieläinlääkärien arkistoihin voi tutustua maakunta-arkistoissa. Arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokannasta löytää merkinnän siitä, missä maakunta-arkistossa kunkin piirieläinlääkärin arkistoa säilytetään.

Vakka-arkistotietokantaan on luetteloitu jokaisen piirieläinlääkärin arkiston sisältö. Arkistot löytyvät Vakasta tarkennetun haun avulla. Kaikkien piirieläinlääkärien arkistot löytyvät kirjoittamalla hakusana "piirieläinlääkäri" tekstikenttään 1. Nimihaku ja valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmät "eläinlääkärit" ja painamalla Tee haku.

Avautuvalla sivulla on listattuna piirieläinlääkärit, joiden arkistoja säilytetään arkistolaitoksen yksiköissä. Painamalla listasta arkistonmuodostajan nimeä ja seuraavalla sivulla piirieläinlääkärin arkiston nimeä päästään sivulle, johon on merkitty arkistoa säilyttävä maakunta-arkisto. Painamalla tältä sivulta löytyvää Sarjat-linkkiä pääsee tutkimaan piirieläinlääkärin arkistoluetteloa.


Kirjallisuutta

Lehmonen, Eerikki, Pohjanmaan eläinlääkärit. Pohjanmaan eläinlääkäriseura 1917–1997 ja PES:n alueen eläinlääkärit 1846–1997. Pohjanmaan eläinlääkäriseura ry, Seinäjoki 1997.

Ojanperä, Mari, Konitohtorista eläinlääkäriksi. Muutokset Pohjanmaan eläinlääkinnässä ja eläinlääkärikunnassa vuosina 1904–1971. Pro gradu -työ, Turun yliopisto, Suomen historia 1996.

Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Paluu Portin etusivulle