Piirilääkärit

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Lääkintöhallitus

Lääninhallitukset

Lääninlääkärit

Terveydenhoitoarkistot

Yleiset sairaalat 

Sisällysluettelo

Mitä olivat piirilääkärit?

Historia

Ennen piirilääkäreitä Suomessa ei ollut tieteellisen koulutuksen saanutta lääkärikuntaa. Lääkintöasetus oli jo 1688 edellyttänyt piirilääkärien virkojen perustamista jokaiseen lääniin, mutta Suomeen ensimmäinen piirilääkärin virka saatiin vasta 1749 Pohjanmaalle. Vuosisadan loppuun mennessä piirilääkärin virkoja oli perustettu maahamme yksitoista. Piirien alueet olivat tällöin varsinkin maan itäosissa hyvin laajat. Vuonna 1857 piirilääkäripiirien määrä lähes kaksinkertaistettiin 50:een maaseudun lääkäriolojen parantamiseksi. Korkeimmillaan piirejä oli 53.

Viimeinen piirilääkärin virka perustettiin 1883, jolloin kunnanlääkärijärjestelmä oli jo käynnistymässä. Kun yhä useampi kunta palkkasi oman kunnanlääkärin, alettiin pohtia tarvetta uudistaa piirilääkärilaitosta. Piirilääkärijärjestelmä lakkautettiin 1943 lailla yleisestä lääkärinhoidosta ja korvattiin lääninlääkärijärjestelmällä. Piirilääkäreitä toimi viroissaan vielä joitakin vuosia tämän jälkeen, sillä piirilääkärien virat ja piirit oli määrätty lakkautettavaksi vähitellen. Osa piirilääkärien viroista muutettiin lääninlääkäreiden viroiksi.

Piirilääkärit toimivat lääkintölaitoksen ja maaherran alaisuudessa. Maaherra saattoi esimerkiksi määrätä piirilääkärin valvomaan kulkutautien torjuntaa jollakin tietyllä paikkakunnalla.

Tehtävät

Vuosien 1744 ja 1774 piirilääkäreiden ohjesäännöt olivat määränneet piirilääkäreiden tärkeimmäksi tehtäväksi sairaanhoidon. Tähän sisältyi myös lääkärintehtävien hoitaminen tarvittaessa alueen hospitaalissa tai vankilassa. Köyhät potilaat lääkäri hoiti ilmaiseksi, muilta perittiin maksu. Vuoden 1832 ohjesäännössä piirilääkärien tehtäviä uudistettiin niin, että piirilääkärien päätehtäväksi määrättiin yleinen terveydenhoito.

Piirilääkärien keskeisenä tehtävänä oli nyt terveydenhoidon yleinen valvonta, johon sisältyi lääkäreiden, sairaaloiden, apteekkien, rokotustoiminnan, mielisairaiden hoidon ja kätilötoiminnan valvonta. Lisäksi piirilääkärien tuli jakaa tietoa siitä, mikä edisti ja mikä heikensi terveyttä eli harjoittaa terveysvalistusta. Käytännössä sairaiden hoito, johon kuului niin potilaiden vastaanotto lääkärin omissa tiloissa kuin sairaskäynnit ympäri piiriä, vei yhä suuren osan piirilääkärin ajasta. Piirilääkärit suorittivat myös oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia kuolinsyiden selvittämiseksi.

Koska piirilääkärien piirit olivat varsin laajat, oli näiden mahdotonta selviytyä kaikista tehtävistään. Piirilääkärit käyttivätkin apunaan papistoa ja kruunun edustajia etenkin terveystiedon jakamisessa ja esimerkiksi rokotusten antamisessa. Vasta kun kunnanlääkärit alkoivat 1900-luvun vaihteessa yleistyä, jäi piirilääkäreille enemmän aikaa terveydenhoitoon liittyville tehtäville. Piirilääkärin tuli ennaltaehkäistä ja seurata myös eläintauteja, kunnes eläinlääkärijärjestelmä alkoi vakiintua 1800-luvun loppupuolella.


Mitä asiakirjoja piirilääkäreiden arkistot sisältävät?

Arkistolaitoksessa säilytettävät piirilääkäreiden arkistot sisältävät asiakirjoja vuosilta 1774—1949. Piirilääkärin tuli lähettää lääkintölaitokselle raportit sairaustilanteesta, apteekkitarkastuksista, rokotuksista ja eläinsairauksista sekä vuosikertomus keskeisistä toimistaan vuoden aikana. Näiden asiakirjojen konsepteja löytyy piirilääkärin arkistosta. 1800-luvun kuluessa erityistä huomiota alettiin kiinnittää kulkutautien, sukupuolitautien ja keuhkotaudin tilastointiin.

Vuosikertomusten ja tilastojen lähdeaineistona piirilääkäri käytti mm. kunnilta, sairaaloilta ja kätilöiltä saamiaan tietoja, jotka löytyvät piirilääkärin arkiston saapuneiden asiakirjojen sarjasta. Lähetettyjen ja saapuneiden kirjeiden sarjat koostuvat pääasiassa piirilääkärin kirjeenvaihdosta lääkintöhallituksen, maaherran, kuntien, seurakuntien, lääkärien, sairaaloiden ja apteekkien kanssa. Kirjeiden hakemistona toimivat kirjediaarit. Pöytäkirjat-sarja sisältää yleensä ruumiinavauspöytäkirjoja sekä erilaisia tarkastuspöytäkirjoja.

Piirilääkäreiden arkistoihin sisältyy potilastietoja sisältäviä asiakirjoja, jotka ovat käyttörajoitettuja. Tällaisia ovat esimerkiksi rokotuspäiväkirjat ja synnytysluettelot.


Mihin piirilääkäreiden arkistoja voi käyttää?

Piirilääkärien arkistoista saa tietoa sosiaali- ja väestöhistoriasta sekä ennen kaikkea terveydenhuollon historiasta. Arkistot ovat hyviä lähteitä tutkittaessa tietyn alueen tai paikkakunnan terveydenhoitoa tai vaikkapa käsityksiä sairauksien syistä ja ennaltaehkäisystä, sillä piirilääkärin tehtävänä oli seurata kaikkia asioita joiden katsottiin vaikuttavan terveydellisiin oloihin. Arkiston avulla saa kuvan alueen sairaaloiden, lääkäreiden ja kätilöiden toiminnasta. Apteekintarkastuspöytäkirjat ovat kiinnostavia lähteitä apteekkien toiminnan tutkimiseen.

Vuosikertomuksiin sisältyvistä kuolleisuus- ja sairaustilastoista löytyy tietoa kuolinsyistä ja sairauksien esiintymisestä. Piirilääkärien arkistoista saa tietoa myös eläintautien esiintymisestä ennen eläinlääkärijärjestelmän vakiintumista 1800-luvun loppupuolella.

Yksittäisiä ihmisiä koskevia tietoja sisältyy pääasiassa kätilöiden piirilääkärille lähettämiin synnytysluetteloihin sekä rokotusluetteloihin ja ruumiinavauspöytäkirjoihin. Muun muassa synnytyksistä löytyy tietoa myös Kansallisarkistossa säilytettävästä Lääkintöhallituksen arkistosta, joka sisältää kätilöiden synnytyspäiväkirjoja ja synnytyskertomuksia vuodesta 1923 alkaen. Ruumiinavauspöytäkirjoja puolestaan säilytetään vuodesta 1936 lähtien myös Tilastokeskuksen kuolintodistusarkistossa.

Vastaavankaltaisia terveydenhuoltoon liittyviä aineistoja löytyy ainakin kuntien säilyttämistä terveydenhoitolautakuntien sekä sairaaloiden arkistoista. Valtion aikoinaan ylläpitämien sairaaloiden, kuten lääninsairaaloiden, arkistoja säilytetään arkistolaitoksessa. Arkistolaitoksesta löytyvät myös lääninlääkäreiden arkistot. Seurakuntien arkistoihin sisältyviä väkilukutaulukoita voi käyttää syntyvyyden ja kuolleisuuden tutkimiseen.


Aineiston hakuohjeistus

Arkistolaitoksessa säilytetään yhteensä 51 piirilääkärin arkistoa. Arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri yksiköissä yksiköiden piirijaon mukaisesti. Vakka-arkistotietokannasta piirilääkärit löytää tarkennetun haun avulla kirjoittamalla Nimihaku-kenttään hakusanaksi ”piirilääkäri” ja painamalla Tee haku. Sivun vasempaan laitaan avautuu lista piirilääkäreistä. Painamalla haluamansa piirilääkärin nimeä oikeanpuoleiseen raamiin tulee esiin tarkempia tietoja viranomaisen toiminta-ajasta ja -alueesta. Painamalla siellä arkiston nimeä esiin tulee tarkempi kuvailu arkiston sisällöstä. Kun tässä ruudussa klikkaa linkkiä ”Sarjat”, esiin tulee arkistoluettelo. Sarjojen nimet ovat edelleen linkkejä, joiden takaa löytyvät arkistoyksiköt.

Piirilääkäreiden arkistoihin sisältyy potilastietoja sisältäviä asiakirjoja, jotka ovat käyttörajoitettuja. Tällaisia ovat esimerkiksi rokotuspäiväkirjat ja synnytysluettelot.


Kirjallisuutta

Bergstedt, Karl, Medicinalväsendet i Finland. Ordnad sammanställning af författningar, föreskrifter och officiella handlingar, angående Finlands helso- och sjukvård. Kuopio 1895.

Johnsson, Gunnar, Suomen piirilääkärit 1749-1927. Kokoelma lyhyitä elämäkertoja. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja VI. Helsinki 1928.

Koskimies, Akseli, Piirilääkärilaitoksemme. Duodecim 1943.

Pesonen, Niilo, Piirilääkärinä Suomessa 1800-luvulla. Porvoo - Helsinki - Juva 1990.

Pesonen, Niilo, Terveyden puolesta – sairautta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Porvoo - Helsinki - Juva 1980.

Soininen, Gunnar, Lääninlääkärilaitoksemme esihistoriaa. Duodecim 1943.

Vuorinen, Heikki S., Tautinen Suomi 1857-1865. Tampere University Press 2006.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon


Paluu Portin etusivulle