Pitäjänkartasto

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kartat

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto

Senaatin kartastot

Yleiskartat 

Sisällysluettelo

Pitäjänkartasto

Pitäjänkartasto muodostuu pääosin vuosina 1840–1865 lääneittäin valmistuneesta, käsin piirretystä kartta-aineistosta. Aineiston keräsivät Päämaanmittauskonttorin alaiset maanmittarit. Kustannusten säästämiseksi kartoituksessa käytettiin pohjana 1700-luvun maanmittausten yhteydessä toimitettuja geometrisiä karttoja. Niistä pienennettiin mittakaavaan 1:20 000 karttoja, joista yhteen sovittamalla muodostettiin pitäjänkartat. Tarvittaessa tyhjät kohdat täytettiin tyhjillä papereilla. Puutteellisen ja vanhentuneen karttamateriaalin takia jälkikäteen tehtiin useita täydennysmittauksia. Lopputulos jäi tästä syystä epäyhtenäiseksi.

Päämaanmittauskonttorin vuonna 1843 antamien ohjeiden mukaan karttojen mittauksissa oli kiinnitettävä huomio asumuksiin, viljelysten ääriviivoihin, metsämaiden päälajeihin, rajoihin, vesistöihin ja kulkureitteihin. Kartat oli varustettava otsikolla, pohjoisviivalla ja mittakaavalla. Ne laadittiin vuoden 1825 piirustus- ja väritysohjeiden mukaan tavoitteena esittää pääpiirteissään kiinteistöjaotus ja maastokuviot. Pitäjänkartta viittaa siis nimensä mukaisesti tietyn pitäjän alueen käsittävään karttaan.

Täydennysmittauksissa kiinnitettiin huomiota samoihin tekijöihin kuin vuoden 1843 ohjeissa, eikä topografisia tietoja vielä esitetty. Jos pitäjänkartat oli ehditty valmistaa ennen täydennysmittausten suorittamista, sijoitettiin täydennysmittaukset sille kohdalle karttaa, johon sitä varten oli jätetty tyhjä tila tai vanha maantieteellisen kartan pala. Vuodesta 1889 lähtien pitäjänkartoille ryhdyttiin merkitsemään niiden valmistumisen jälkeen tapahtuneita hallinnollisten ja kirkollisten rajojen muutoksia. Pitäjänkarttojen täydennys-, tarkennus- ja toimitustyö jatkui aina 1940-luvulle asti.

Pitäjänkartaston puutteellinen ja vanha kartta-aineisto huolestutti kartaston laatijoita siinä määrin, että tarkistusta varten tehtiin 1: 100 000 mittakaavaiset pitäjänkarttapienennökset Uudenmaan läänin 24 pitäjästä. Pienoiskartoille merkittiin vain pitäjää ympäröivä rajapiiri ja vesistöt sekä kylät, talot ja tiet. Maastokuvioita ei merkitty ollenkaan.


Pitäjänkartasto Kansallisarkistossa

Pitäjänkartasto on osa maanmittaushallituksen historiallista kartta-arkistoa. Pitäjänkartasto valmistui pääosin vuosina 1840–1865, mutta arkistossa oleva kartasto perustuu kartta-aineistoon vuosilta 1749–1917. Alkuperäiset, 360 pitäjittäin laadittua karttarullaa, on leikattu yleislehtijaon ruutujen mukaisiin 5116 karttalehteen 1950-luvun alussa.

Pitäjänkartta-aineiston yhteydessä ovat myös Uudenmaan läänin pitäjänkarttapienennökset mittakaavassa 1:100 000, joiden yhteyteen on merkitty kylien sijainnit maakirjamerkintöjen mukaisesti. Lisäksi arkistoon kuuluu muutamia vanhoja pitäjänkarttoihin rinnastuvia pienoiskokokarttoja.

Pitäjänkarttoja voi tutkia vain digitaaliarkistossa. Alkuperäisiä koskee niiden huonon kunnon vuoksi käyttörajoitus. Uudenmaan läänin pitäjänkarttapienennökset saa tutkittavaksi alkuperäisinä, mikäli niiden kunto sen sallii.


Mihin voin käyttää arkistoa?

Pitäjänkartasto sisältää monipuolista tietoa ja täydentää hyvin muita lähteitä. Kartaston avulla voi tehdä perinteistä karttatutkimusta ja sitä voi hyödyntää osana maisematutkimuksen historiallisen paikkatiedon käsittelyä. Pitäjänkarttojen avulla voi tutkia myös yksittäisen paikkakunnan maantiedettä historiallisesta näkökulmasta, samoin maanomistuksessa ja maankäytössä tapahtuneita muutoksia. Kartat tarjoavat omalta osaltaan kuvan siitä, miltä vanha maatalousvaltainen Suomi näytti viimeisessä vaiheessa. Kartastosta on hyötyä myös sukututkimuksessa.

Pitäjänkarttoja käyttäessä kannattaa huomioida niiden valmistumistapa ja -aika. Valmistumisvuotta kannattaa pitää viitteellisenä, koska kartta ei välttämättä kuvaa aluetta sellaisena kuin se oli kyseisenä aikana. Täydennysmittausten ja tarkennusten vuoksi kartat ovat saattaneet muuttua ja ne kuvaavatkin todellisuudessa myöhempää aikaa kuin valmistumisvuosi. Kartta-aineiston epäyhtenäinen keruutapa saattaa myös asettaa rajoituksia niiden käytölle.


Tiedon etsiminen arkistosta

Pitäjänkarttojen karttalehtinumerointi

Pitäjänkartat on paloiteltu pitäjittäin yleislehtijakokartan ruutuja hyväksi käyttäen eli tietyn pitäjän kartan voi jäljittää katsomalla kartasta tiettyyn alueeseen viittaavat numerot. Painettu yleislehtijakoon perustuva mallikartta löytyy Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteestä. Kartta on jaettu yleislehtijaon mukaan alueittain numeroituihin (esim.1012) karttalehtiin. Näiden lehtien eli ruudukoiden sisällä on vielä tarkempi ruutujako (esim.04), jonka avulla tietty alue tai pitäjä on helpompi paikantaa. Karttalehden tunnus 1012 04 viittaa siten esimerkiksi Jomalan karttaan.

Tarkempi ruutujako on aina sama eli

03
06
09
12
02
05
08
11
01
04
07
10

Pitäjänkartat on luetteloitu karttaluetteloon 251:04. Luettelosta näkyy karttanumeron lisäksi kartan valmistumisvuosi ja kartat on siinä alueittain koottu yleislehtijakokartan mukaisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. Pitäjänkarttoja voi hakea monella eri tavalla riippuen siitä, mitkä ovat esitiedot kartasta, alueesta ja ajasta.

Kartan etsiminen arkistotietokannasta

Pitäjänkarttoja voi etsiä Vakka-arkistotietokannan avulla syöttämällä sen tarkennetun haun 1. kenttään hakusanaksi ”maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto” ja valitsemalla kuvailutasoksi ”Arkisto” (ks. kuva 1).


Pitäjänkartat haku.jpg


Hakutulokseksi tulee Maanmittaushallitus, jonka valitsemalla tulee näkyviin suora linkki Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkistot -kokoelmaan. Valitsemalla sen, tulee esiin sivu, josta valitaan Sarjat. Tässä vaiheessa näkyvillä ovat kaikki maanmittaushallituksen historiallisen kartta-arkiston kokoelmat. Valitsemalla sarjan Ia* Pitäjänkartasto (ks. kuva 2), näkymään avautuu lista arkistoyksiköistä, joiden tunnus muodostuu karttalehteen viittaavasta numerosarjasta ja pitäjän nimestä. Valitsemalla tietyn pitäjän tunnuksen (esim. 1011 08 Ia* -/-- Föglö) tulee esille linkki Aineisto on talletettu digitaaliarkistoon, jonka kautta pääsee tarkastelemaan digitoitua karttalehteä.

Pitäjänkartat haku2.jpg


Vakan arkistoyksiköittäin järjestetty arkistotietokanta ei ole täysin numerojärjestyksessä, eikä tietyn pitäjän kaikkia karttoja ole listattu peräkkäin. Karttoja voi nimen ja numeron perusteella etsiä listasta joko selaamalla sitä tai hyödyntämällä selaimen hakutoimintoa (esim. Ctrl+F). Vakka-hakua käyttäessään kannattaa huomioida, että se ei tarjoa tietoa kartan valmistumisvuodesta. Sen tukena voi käyttää kuitenkin karttaluetteloa 251:04.

Edellä ohjeistetun haun kautta saa näkyville myös sarjan Iaa Pitäjänkarttojen pienennökset. Nämä kartat tilataan tilauslomakkeella tutkijasalin päivystäjältä, mutta niiden käyttöä voidaan rajoittaa kartan kunnon mukaan. Vastaavat karttojen pienennökset kuuluvat myös yleiskarttoihin tunnuksella 173. Pienennösten lisäksi haku tuottaa tulokseksi myös sarjan Iab. Erilliset pitäjänkartat.

Kartan etsiminen karttahaun avulla

Pitäjänkarttoja voi hakea myös Vakka-arkistotietokannan karttahaun avulla. Karttoja voi hakea esimerkiksi syöttämällä pitäjän nimen ”Nimeke” -kenttään. Hakutulokseksi saattaa pelkällä nimellä haettaessa tulla myös muita kuin pitäjänkartastoon kuuluvia karttoja, koska haku kohdistuu kaikkiin Vakkaan syötettyihin karttoihin. Pitäjänkartat on digitoitu, joten haun voi rajata koskemaan vain digitoituja aineistoja. Halutessaan hakua voi tarkentaa myös esimerkiksi kartan valmistumisvuodella eli kirjoittamalla ”Valmistumisaika” -kenttään kartan valmistumisvuoden.

Tiettyä pitäjänkarttaa voi hakea myös karttalehtinumeroinnin avulla. Karttaluettelosta 251:04 voi katsoa yleislehtijakokartan avulla muodostetun karttanumeron, joka viittaa tiettyyn pitäjään tai alueeseen. Tällöin karttahaun ”Tunniste” -kenttään kirjoitetaan esim. karttalehden numero 4212 01, jolloin hakutulokseksi tulee Rantasalmen kartta vuodelta 1847. Samalla karttalehdellä voi olla useampi pitäjä, jolloin hakutulokseksi saadaan samalla karttalehtinumerolla useita karttoja. Karttahaun etusivulla on tarkempi ohjeistus haun rajaamiseksi tai laajentamiseksi.

Karttoja pääsee tutkimaan valitsemalla kohdan Aineisto on talletettu digitaaliarkistoon. Klikkaamalla karttalehden numeroa ja pitäjän nimeä, avautuu uuteen ikkunaan lisätietoja kartasta. Mielenkiintoinen lisätieto saattaa olla esimerkiksi kartan valmistumisvuosi.

Karttoja voi hakea myös suoraan digitaaliarkistosta kirjoittamalla vapaasanahakuun pitäjän nimen, jolloin hakutulokseksi tulee kaikenlainen aineisto, joka liittyy paikan nimeen. Kirjoittamalla vapaasanahakuun ”pitäjänkartasto” saadaan hakutulokseksi kaikki aakkosittain pitäjän nimen mukaan järjestetyt pitäjänkartat. Erillistä hakutoimintoa ei ole, joten oikean paikkakunnan voi löytää vain välilehtiä selaamalla.


Kirjallisuutta

Niemelä Osmo, Suomen karttojen tarina 1633-1997. Näin Suomi kartoitettiin katseltavaksi. Maanmittauslaitos ja Karttakeskus Oy, Helsinki 1998.

Rosberg, Harri, "Kansallisarkiston kartta -ja piirustusaineisto". Teoksessa Kartta historian lähteenä. Toim. Rantatupa Heikki. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 55. Kampus Kustannus, Jyväskylä 2000.

Jan Strangin karttatieto.


Palaa sivun alkuun

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon


___________________________

Paluu Portin etusivulle