Pitäjänkirjat ja niiden hakemistot 1848—1903

Portti

Suomen passivirasto piti vuosina 1848—1903 sen valvontaan kuuluneista suomalaisista ns. pitäjänkirjoja. Taustalla oli 1848 annettu määräys, jonka mukaan suomalaisten tuli pysyä kirjoilla kotiseurakunnassaan ja maksaa sinne vaivaistenhoitomaksua. Tätä varten passinhaltijoista laadittiin lääneittäin koottuja pitäjänkirjoja, joihin heidät merkittiin kaupungeittain tai pitäjittäin. Passinhaltijat kirjattiin pitäjänkirjoihin siinä järjestyksessä, missä he olivat saaneet toistaiseksi voimassa olevan passin. Henkilötietojen löytämisen helpottamiseksi pitäjänkirjoihin tehtiin aakkostetut hakemistot.

Pitäjänkirjoista löytyy mm. passinhaltijan ammatti, syntymäaika, toistaiseksi voimassa olevan passin myöntämisaika (joko henkilölle itselleen tai tämän esi-isälle), perusasiakirjan numero, tiedot oleskelupassien numeroista ja myöntämisajoista, avioitumisesta, lapsista ja kuolintapauksista.

Yksittäisen henkilön etsiminen digitoiduista pitäjänkirjoista

Henkilötietojen etsiminen pitäjänkirjoista aloitetaan Vakka-arkistotietokannan Suomen passiviraston arkiston sarjat -sivulta. Sieltä valitaan sarja Bac Pitäjänkirjojen hakemistot. Pitäjänkirjojen hakemistoja on kaksi sarjaa, jotka kattavat vuodet 1848—1870 ja 1870—1903. Passinhaltijat on luetteloitu niihin aakkosittain. Tietokannasta valitaan halutut nimikirjaimet sisältävä arkistoyksikkö ja seurataan sen sisältämää linkkiä digitaaliarkistoon.

Digitaaliarkistossa dokumentteja on selattava kunnes etsitty henkilö löytyy. Hakemistojen aakkostus voi olla toisinaan horjuvaa sukunimen alkukirjaimen jälkeen. Pitäjänkirjojen hakemistoon on merkitty henkilön suku- ja etunimi, sekä mistä pitäjänkirjasta ja miltä sivulta hänen tietonsa löytyvät. Pitäjänkirjoista käytetään hakemistoissa lyhenteitä.

Tämän jälkeen Vakka-arkistotietokannasta Suomen passiviraston arkiston sarjojen alta valitaan sarja Bab Pitäjänkirjat. Pitäjänkirjat on järjestetty vuosittain ja lääneittäin. Tietokannasta valitaan pitäjänkirjojen hakemiston perusteella arkistoyksikkö, joka sisältää halutun pitäjänkirjan. Arkistoyksikön sivulla on linkki digitaaliarkistoon. Pitäjänkirjasta valitaan hakemiston ilmoittama sivu, joka sisältää etsityn henkilön tiedot.

Käyttörajoitukset

Kaikki pitäjänkirjat eivät ole vapaasti luettavissa Internetissä. Osa niistä on alle 125 vuotta vanhoja henkilörekistereitä, joita ei saa yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön (henkilötietolaki 523/1999) perusteella asettaa käyttöön internetissä. Vuosien 1848—1869 pitäjänkirjat ovat vapaasti luettavissa. Tätä nuorempia pitäjänkirjoja voi tutkia Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen tutkijatiloihin sijoitetuilta päätteiltä. Rajoitetun aineiston käyttöä varten on haettava käyttölupa tutkijasalin päivystäjältä. Päivystäjä antaa käyttäjätunnuksen, jolla pääsee kirjautumaan digitaaliarkistoon.

Lisäksi tutkijan on huomioitava, että pitäjänkirjat ovat säilyneet vaillinaisesti. Vain Kuopion ja Mikkelin läänien kaikki pitäjänkirjat ovat säilyneet. Pitäjänkirjojen hakemistossa mainittu pitäjänkirja voi olla tuhoutunut tai säilynyt vain osittain.