Porvoon valtiopäivät 1809

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Senaatti 

Sisällysluettelo

Porvoon valtiopäivät

Valtiopäivien koollekutsuminen ja avajaiset

Suomen ja Ruotsin valtiollinen yhteys päättyi Suomen sodan (1808–1809) lopettaneeseen Haminan rauhaan, jonka seurauksena Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Keisari Aleksanteri I lupasi uusille alamaisilleen pitää voimassa Ruotsin vallan aikaisen lainsäädännön, joten hän määräsi sodan vielä ollessa käynnissä Suomen säädyt kokoontumaan valtiopäiville Porvooseen maaliskuussa 1809. Porvoon valtiopäivien merkittävin toimi oli Venäjän ja Suomen välisten suhteiden ja Suomen keskushallinnon järjestäminen. Porvoon valtiopäivät pidettiin 25.3.–19.7.1809.

Valtiopäivämiesten valtakirjat tarkastettiin 25.3.1809, ja valtiopäivien avajaisjuhlallisuudet aloitettiin 28.3.1809 jumalanpalveluksella. Keisari julisti valtiopäivät avatuiksi Porvoon kymnaasirakennuksessa ranskankielisellä valtaistuinpuheella, jonka kenraalikuvernööri Sprengtporten käänsi ruotsiksi. Seuraavana päivänä kenraalikuvernööri luki keisarin aiemmin allekirjoittaman hallitsijanvakuutuksen ruotsinkielisen käännöksen ja säädyt esittivät uskollisuudenvakuutuksensa keisarille. Aleksanteri I ilmoitti hallitsijavakuutuksessaan vahvistavansa maan uskonnon ja perustuslait sekä säätyjen ja kaikkien maan asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

Mitä asioita valtiopäivillä käsiteltiin?

Valtiopäivätyö aloitettiin 30.3.1809. Keisari oli antanut valtiopäiville neljä esitystä, joista säätyjen tuli lausua mielipiteensä. Esitykset eivät sisältäneet yksityiskohtia, vain yleisiä suuntaviivoja ja säädyiltä haluttiin niihin lähinnä neuvoja. Keisarin esitykset koskivat Suomen hallituskonseljin (myöh. senaatti) perustamista, Suomen rahalaitosta, kruununverojen kantoa ja Suomen sotalaitoksen järjestämistä. Säädyt asettivat kaksi valiokuntaa käsittelemään esityksiä. Kruununveroja ja sotalaitosta koskeneet esitykset käsitteli siviili- ja talousvaliokunta, rahalaitosta koskeneen esityksen raha-asiainvaliokunta. Hallituskonseljia koskenut esitys sen sijaan jäi odottamaan asiaa valmistelleen komitean ehdotusta, joka käsiteltiin ja ratkaistiin lopullisesti vasta heinäkuussa 1809.

Keisarin esittämien asioiden lisäksi säädyissä käsiteltiin valtiopäivämiesten anomuksia. Säädyt esittivät yhdessä keisarille myös adressin, joka koski sotatilasta johtuneiden vahinkojen korvaamista sekä toimenpiteitä henkilökohtaisen turvallisuuden sekä omaisuuden suojan säilyttämiseksi. Porvoossa ei tehty varsinaisia päätöksiä, eikä siksi laadittu myöskään loppulausuntoa. Asioista, joista säädyt antoivat esim. selityksiä ja toivomuksia, keisari antoi päätöksen myöhemmin. Aatelissäädyllä oli valtiopäivillä 77 edustajaa, pappissäätyä edusti 8, porvarissäätyä 19 ja talonpoikaissäätyä 30 valtiopäivämiestä. Kaikki edustajat eivät olleet kuitenkaan yhtä aikaa paikalla.

Valtiopäivät saivat työnsä päätökseen heinäkuussa 1809 ja päättäjäiset pidettiin Porvoossa 19.7.1809.

Porvoon valtiopäivät -kokoelma

Porvoon valtiopäivien kokoelma sisältää enimmäkseen säätyjen ja valiokuntien asiakirjoja. Kunkin säädyn omat asiakirjat, kuten kokoontumisten pöytäkirjat ja luettelot edustajista on koottu omiksi kokonaisuuksiksi. Aatelissäädyn asiakirja-aineistoa on eniten ja se on myös monipuolisinta. Keisarin esitykset ja säätyjen vastaukset niihin ovat omassa sarjassaan. Raha-asiainvaliokunnan toimintaan liittyneet saapuneet asiakirjat ja sen toiminnan tuloksena syntyneet pöytäkirjat muodostavat oman sarjansa. Myös siviili- ja talousvaliokunnan toiminnasta syntyneet asiakirjat on koottu yhteen, ja sarja on huomattavasti laajempi kuin rahavaliokunnan. Se sisältää pöytäkirjojen lisäksi esimerkiksi mietinnöt sotalaitoksen järjestämisestä ja kruununverojen kannosta sekä yhteenvetoja ja laskelmia muun muassa posti- ja tullikamarin tuloista.

Minkälaista tietoa kokoelmasta löytyy?

Porvoon valtiopäivien kokoelmassa on asiakirjoja Suomen ensimmäisestä edustajakokouksesta. Kokoelman avulla voi siis tutkia minkälaisia asioita ensimmäisillä valtiopäivillä käsiteltiin. Asiakirjojen avulla voi tutkia minkälaisia esityksiä keisari antoi säätyjen käsiteltäväksi ja miten säädyt ottivat esityksiin kantaa. Myös säätyjen omista kokoontumisista voi saada tietoa, erityisesti aateliston kohdalla. Valtiopäiväedustajaluetteloista ja edustajien valtakirjoista voi olla hyötyä henkilöhistoriallisessa tutkimuksessa.


Miten etsin aineistoa?

Porvoon valtiopäivien kokoelmaan voi tutustua Astia-palvelun avulla laittamalla Astian hakukenttään hakusanaksi esimerkiksi Porvoon valtiopäivät. Saatuasi hakutuloksen rajaa sitä hakunäkymän vasemmassa reunassa olevien jälkirajainten eli fasettien avulla painamalla Porvoon valtiopäivät 1809 kokoelma -linkkiä. Tämän jälkeen voit rajata hakua edelleen kokoelman eri osien tarkkuudella. Halutessasi voit rajata hakuun vain digitoidun aineiston.

Digitoituja asiakirjoja voi hakea myös suoraan Digitaaliarkistosta. Klikkaa hakunäkymässä puunäkymä-linkkiä ja valitse avautuvasta valikosta linkki Porvoon valtiopäivät 1809 (kokoelma). Voit tallentaa Digitaaliarkiston kuvia omaan käyttöösi painamalla jokaisen aineistonäkymän oikeassa yläkulmassa näkyvää Tallenna kuva -linkkiä.

Kirjallisuutta

Henrika, Tandefelt, Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia. Suomen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. Helsinki 2009.

Jussila, Osmo, Maakunnasta valtioksi. Suomen valtion synty. WSOY, Porvoo 1987.

Tommila, Päiviö, Suomen autonomian synty 1808–1809. Valtioneuvoston kanslia. Edita Prima Oy, Helsinki 2008.

Porvoon valtiopäivät 25.3.–19.7.1809. Eduskunnan kirjasto.


Siirry digitaaliarkistoon



Paluu Portin etusivulle