Postihistorian lähteet

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Posti- ja lennätinkonttorit 

Tässä artikkelissa luodaan lyhyt katsaus asiakirja-aineistoihin, jotka voivat olla hyödyksi tutkittaessa esimerkiksi postin henkilöstöön, postinkuljetukseen, postireitteihin, postitoimipaikkoihin ja postitaksoihin liittyviä kysymyksiä. Arkistolaitoksessa säilytettävät aineistot täydentävät merkittävällä tavalla Postimuseossa säilytettäviä arkistokokoelmia. Tämän teemaympäristön lisäksi Portissa on erilliset aineistoympäristöt posti- ja lennätinkonttoreiden sekä posti- ja telelaitoksen keskushallinnon arkistoista. Arkistolähteitä käyttävän postihistorian tutkijan on syytä perehtyä myös näihin aineistoympäristöihin.


Postihistorian aineistoja ennen vuotta 1917

Säännöllinen postinkuljetus alkoi Suomessa kenraalikuveröörin Per Brahen toimesta vuonna 1638. Tätä edelsi kuningatar Kristiinan vuonna 1636 antama asetus postinkuljetuksesta ja postikonttoreista Ruotsin valtakunnassa. Ruotsin vallan aikana Suomeen luotiin paikallistasolle ulottuva järjestelmä, jossa postinkuljetuksesta vastasivat erityiset postitalonpojat. Rasitus hyvitettiin vapauttamalla postitalonpojat mm. kestitys- ja kyyditysmaksuista ym. muista lisäveroista. Tällainen postijärjestelmä pysyi käytössä aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Ruotsin vallan ajalta postihistorian keskeisimmät lähdeaineistot (mm. postitalonpoikien luettelot) sisältyvät lähinnä läänintilien eri sarjoihin.

Postitalonpoikajärjestelmä lakkautettiin vuonna 1846, jolloin siirryttiin kestikievarikyytejä käyttävään postiljoonijärjestelmään. Tietoja paikallisista postinkuljetuksen järjestelyistä 1800-luvulla sisältyy maakunta-arkistoissa säilytettäviin kruununvoutien ja lääninhallitusten arkistoihin. Kirjoittamalla sähköisen tilausjärjestelmän hakukenttään esimerkiksi kahden hakusanan yhdistelmä *postin *kruunu saadaan esiin ne kruununvoutien arkistot, joiden arkistoyksiköiden kuvailussa on huomioitu sana postinkuljetus. Hakutulos nostaa esiin mm. erilaisia luetteloita postinkuljettajista. Tutkittaessa tietyn alueen postihistoriaa kannattaa perehtyä tutkimusalueen kruununvoudin arkistoon laajemminkin. Erilaisia paikallistason postinkantoon liittyviä luetteloita (lähinnä 1800-luvulta) voi sisältyä myös maakunta-arkistoissa säilytettäviin nimismiesten arkistoihin.

Kun Suomi oli liitetty Venäjän valtakuntaan, perustettiin autonomisen suuriruhtinaskunnan postihallintoa varten vuonna 1816 keskusvirasto, joka nimettiin ensin postijohtokunnaksi ja vuonna 1881 postihallitukseksi. Kansallisarkistossa säilytettävät Postin keskushallinnon arkistot esitellään erillisessä artikkelissa (Linkki tulossa).

Autonomian ajalta Suomen ja Venäjän viranomaisten välistä postihallintoa koskevaa kirjeenvaihtoa sisältyy myös kenraalikuvernöörinkanslian arkistoon, jonka käyttöä on opastettu ko. aineistoesittelyn luvussa 5. Lisäksi posti- ja telelaitoksen hallinto-osaston arkistoon sisältyy erikseen arkistoituna tunnuksella Fa. Kirjeenvaihtoa Venäjän viranomaisten kanssa, kenraalikuvernöörin ja senaatin kanssa 1808–1911 ja Faa. Salaista kirjeenvaihtoa Venäjän viranomaisten, kenraalikuvernöörin, senaatin ja postivirkamiesten kanssa 1890–1917 . Tämä kirjeenvaihto voi olla hyödyksi tutkittaessa erityisesti vuoden 1890 postimanifestin vaikutuksia postihallinnossa.

Vuoden 1918 sisällissota

Autonomian ajalla luodut postihallinnon rakenteet säilyivät jokseenkin ennallaan itsenäistyneessä Suomessa. Eräitä poikkeusjärjestelyjä liittyy lähinnä vuoden 1918 sisällissodan ja myöhemmin toisen maailmansodan (1939–1945) ajanjaksoon. Sisällissodan ajan valkoisen Suomen postihallintoa valottaa Vaasan väliaikaisen postihallituksen arkisto, joka sisältää n. 0,4 hm asiakirjoja vuodelta 1918. Lisäksi posti- ja telelaitoksen hallinto-osaston arkistoon sisältyy erillinen sarja Hd. Sisällissodan aikaiset asiakirjat. Aineisto sisältää mm. postikonttoreiden henkilökunnan tutkintapöytäkirjoja vuoden 1918 toimista sekä kansanvaltuuskunnan perustaman postineuvoston asiakirjoja. Postineuvosto toimi postihallinnon keskuselimenä punaisten hallinnoimalla alueella vuonna 1918. Postineuvoston asiakirjoja sisältyy myös Vapaussodan arkisto -kokoelmaan, jossa on arkistoyksikkö I A:2 kansanvaltuuskunnan postineuvoston asiakirjoja.

Toisen maailmansodan kenttäposti

Kenttäposti on perinteisesti yksi postihistorian suosituimpia tutkimuskohteita. Yleiskuvan kenttäpostijärjestelmästä saa tutustumalla aihetta koskeviin artikkeleihin esimerkiksi teoksissa Talvisodan historia 4, s. 348–350 ja Jatkosodan historia 6, s. 332–333.

Aarre-tietokannassa eri kenttäpostimuodostelmien arkistot saadaan esiin kirjoittamalla sanahakuun *kenttäposti*. Hakutulos nostaa esiin ne arkistonmuodostajat, joiden nimessä esiintyy sana kenttäposti. Näitä ovat mm. kenttäpostikonttorit, keskuskenttäpostikonttorit ja armeijakuntien esikuntien kenttäpostitoimistot. Tarkemmat kuvailutiedot saadaan esille kunkin arkistonmuodostajan yhteydestä.

Tutkittaessa miehitetyn Itä-Karjalan postihallintoa kannattaa tutustua Itä-Karjalan sotilashallinnon esikunnan postiasiaintoimiston arkistoon (T21490, Aarre-tietokantaan skannatun luettelon sivut 40-46). Tähän arkistokokonaisuuteen sisältyy mm. Itä-Karjalan eri postitoimipaikkojen saapuneita asiakirjoja ja kirjekonsepteja.

Tutkittaessa kenttäpostia tärkeä apuväline on Pentti Kopsan laatima luettelo Puolustusvoiman joukot peitelukuina 1941–1945. Luettelo on ladattavissa arkistolaitoksen www-sivuilta Puolustusvoimien peiteluvut 1941-1945

Talvisodan sotilasmuodostelmien arkistot säilytetään pääasiassa Rauhankadulla (osana ns. Perus-sarjaa), kun taas jatkosodan sotilasmuodostelmien asiakirjat ovat etäsäilytyksessä.

Talvisodan päämajassa toimi erillinen kenttäpostikomentaja (1939-40). Jatkosodan aikana päämajan huolto-osaston yhteydessä oli kenttäpostitoimisto (Huolto 2), jonka arkisto on kuvailtu Päämajan huolto-osaston kokoomaluettelossa s. 21-32). Tähän arkistoon sisältyy mm. luetteloita ja kortistoja kenttäpostihenkilökunnasta sekä talvi- että jatkosodan aikana. Keskeinen osa arkistoa on hallinnollinen kirjeenvaihto (salainen ja yleinen kirjeenvaihto) niiden siviili- ja sotilasviranomaisten kanssa, jotka olivat tekemissä kenttäpostin kanssa. Lisäksi voidaan mainita arkistoon sisältyvät kenttäpostikonttoreiden päivittäisilmoitusten yhteenvedot.

Postipiirien arkistot

Vuonna 1896 postihallituksen alaisuuteen perustettiin 10 postipiiriä, joiden lisäksi rautatiepostit muodostivat valtakunnallisen postivaunupiirin. Piirijakoon tehtiin myöhemmin joitakin muutoksia. Piirihallinnon syntyyn vaikutti postiliikenteen jatkuva kasvu ja maalaiskirjeenkannon alkaminen vuonna 1890. Postipiirin päällikkönä toimi postitarkastaja, jonka tehtävänä oli valmistella mm. maalaiskirjeenkantoon ja postipysäkkeihin liittyviä asioita, neuvoa postinhoitajia ja ilmoittaa postihallitukseen postioloissa havaitsemistaan epäkohdista. Lisäksi postitarkastajat tekivät tarkastuksia piirinsä postitoimistoissa ja postiasemilla.

Vakka-tietokannan tarkennetussa haussa postin piirihallinnon arkistot saadaan esiin valitsemalla arkistonmuodostajaluokituksen (4.) pudotusvalikoista ryhmän Liikenne- ja rakennushallinto alta kohta Postin piiriviranomaiset. Eri postipiirien arkistot sijaitsevat arkistolaitoksen piirijaon mukaisesti siinä yksikössä, jonka arkistopiirin alueella postipiiri on toiminut. Valtakunnallisen postivaunupiirin arkistoa säilytetään kuitenkin Kansallisarkistossa.

Vanhimpien postipiirien asiakirjasarjat alkavat 1800- ja 1900-lukujen taitteesta ja ulottuvat 1980-luvun lopulle tai 1990-luvun alkuun saakka. Sarjojen rajavuodet vaihtelevat eri postipiireissä, minkä vuoksi aineistojen kuvailutiedot on syytä tarkistaa tapauskohtaisesti. Lisäksi kannattaa huomioida, että osa postipiirien toiminnassa syntyneistä asiakirjoista on voinut päätyä Kansallisarkistossa säilytettävän posti- ja telelaitoksen kokoelman yhteyteen.

Posti- ja telelaitoksen kokoelma

Postihistorian tutkimuksen kannalta kiinnostava kokonaisuus on Kansallisarkistossa säilytettävä posti- ja telelaitoksen kokoelma, joka on muodostettu Postimuseon vuonna 2010 luovuttamasta asiakirja-aineistosta. Kokoelman aineistot ovat syntyneet eri postipiirien, postialueiden, postitoimipaikkojen, toimistojen, sekä posti- ja telelaitoksen osastojen ja yksiköiden toiminnan tuloksena. Lisäksi kokoelma sisältää sellaisia postihallinnossa syntyneitä aineistoja, joiden arkistonmuodostaja ei enää jälkikäteen ole selvästi tunnistettavissa. Keskeinen osa kokoelmaa ovat Helsingin pääpostitalon piirustukset.

Kokoelman laajimmat asiakirjaryhmät ovat eri postipiirejä koskevat postinkantolinja- ja toimipaikkakortistot, toimintakertomukset ja työjärjestykset. Kokoelmaan sisältyy myös osia eri alueiden maalaiskirjeenkantajakortistoista. Kokoelman asiakirjat ovat pääasiassa 1900-luvulta ja ne valottavat postihallinnon ja postinkannon järjestelyjä eri puolilla Suomea. Aineisto tarjoaa apua myös sotien jälkeisen ajan tutkimukselle, sillä monissa sarjoissa aineisto painottuu 1940-luvulta 1980-luvulle (mm. linjakortit). Esimerkiksi postipiirien toimintakertomukset ovat lähinnä 1960–1980-luvuilta.

Kokoelmaa käytettäessä on syytä huomioida, että aineistot ovat katkelmallisia. Niiden rinnalla voi olla tarpeen perehtyä myös tutkimusalueen postipiirin tai postikonttorin arkistoihin sekä keskushallinnon arkistoihin ja postimuseossa säilytettäviin arkistokokoelmiin.

Vakka-tietokannan tarkennetussa haussa posti- ja telelaitoksen kokoelman luettelotiedot saadaan esiin valitsemalla ko. aineisto arkistonmuodostajaluokituksen (4.) pudotusvalikoista otsikon Liikenne- ja rakennushallinto alta. Tämän jälkeen päästään tutkimaan eri sarjojen sisältöä.

Kirjallisuutta

Jutikkala, Eino, Nurmio, Yrjö ja Osmonsalo, Erkki, Suomen Postilaitoksen historia 1638 - 1938, osat I -III, Posti- ja lennätinhallitus, 1938.

Keturi, Jorma, Venäläistoimia Suomen postilaitoksessa, Tabellarius 8 (2006), s. 44-55, 82-83.

Keturi, Jorma, Sisällissodan postioloista valkoisessa Suomessa, Tabellarius 11 (2009), 65-80.

Pietiäinen, Jukka-Pekka, Suomen postin historia osat I ja II, Helsinki, Posti- ja telelaitos, 1988.

Teerijoki, Ilkka, Postivaunun matkassa. Rautatiepostinkuljetuksen historia Suomessa 1862–1995, Gummerus, Jyväskylä, 1999.



Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry Aarre-arkistorekisteriin

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry karttahakuun

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan


Portin etusivulle