Puolaan liittyvät aineistot

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Puolan ja Suomen maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta löytyy Puolan arkistoista merkittävä määrä Suomea koskevaa aineistoa ja vastaavasti Suomen arkistoista Puolaa koskevaa aineistoa. Tähän vaikuttavat muun muassa yhteinen historia osana Venäjän keisarikuntaa ja Itämeren meriyhteydet.

Puola Kansallisarkiston kokoelmissa

Kansallisarkiston kokoelmista löytyy mainintoja Puolasta etenkin viranomaisarkistoista, mutta myös yksityishenkilöiden ja yhdistysten arkistoista, yhteensä ainakin sadan arkistoyksikön verran. Seuraavassa lyhyt katsaus suurimpiin kokonaisuuksiin.

Valtiotason vierailut maiden välillä ovat hyvin edustettuina. Valtiomiesvierailut löytyvät Tasavallan presidentin kanslian arkistosta ja ministerien vierailut puolestaan hallitusten arkistoista. Urho Kekkosen Puolan vierailujen aineisto on hänen omassa arkistossaan. Diplomatian saralla myös Suomen lähetystöt maailmalla (mm. Lontoo, Pariisi, Tokio, Rooma, Buenos Aires) ovat seuranneet Puolan tapahtumia ja toimintaa maailmalla. K.J. Ståhlbergin ja Suunta-lehden lehtileikekokoelmissa on myös omat osionsa Puolalle.

Ulkoministeriön lisäksi myös Kauppa- ja teollisuusministeriö oli Puolan kanssa tekemisissä vuosien 1946–1962 kauppasopimusneuvotteluiden myötä. Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston arkistossa on matkakuvaus tutustumisesta Puolan vankeinhoitolaitokseen 4.–7.3.1991. Asevoimia koskien Kansallisarkistosta löytyy kaksi Sotakorkeakoulun diplomityötä, jotka käsittelevät Varsovan taistelua ja reunavaltiopolitiikkaa. Ilmatorjuntatykistön sotilaspoikien arkistossa on Puolaa koskevia tilannekatsauksia 1930-luvulta.

Kansallisarkistossa on myös Puolan vanhoja karttoja 1800-luvulta muun muassa kokoelmissa Karttakokoelmat ja Sotilaskartat. Myös Kansallisarkiston Venäjältä saamissa aineistoissa on käsitelty Puolaa, esimerkiksi SKP:n kirjeenvaihtoa maahan.

Suomi ja suomalaiset Puolan arkistoissa

Puolan arkistokokoelmiin tutustuminen on tehty helpoksi, sillä valtava ja kasvava määrä arkistojen luetteloita ja arkistoyksiköiden kuvailuja on saatavilla arkistojen yhteisessä Szukaj w archiwach -palvelussa. Suuri osa asiakirjoista on puolan kielellä, mutta kirjeenvaihto suomalaisten kanssa on käyty ranskaksi, saksaksi tai englanniksi. Venäjän ja Saksan hallinnon asiakirjat ovat luonnollisesti kyseisillä kielillä. Valitettavasti kaikkiin yksiköihin ei ole merkitty asiakirjojen kieltä.

Ohessa listattuina arkistoyksikköjä teema-alueittain:


Puolan suurlähetystö Helsingissä (1919–1941) (pdf)

Lähetystön asiakirjoja koskien ulko- ja talouspolitiikkaa, Suomen ja sen naapurimaiden tilannetta sekä Suomessa olevia Puolan kansalaisia.


Puolan suomalaiset talot (1946–1982) (pdf)

Suomessa esivalmistettuja taloja rakennettiin Puolassa 40-luvun lopulla etenkin Sleesian kaivosalueille hiiliteollisuuden työntekijöiden asunnoiksi. Osa tuotiin jopa sotakorvauksina Neuvostoliitosta. Tosin aina kyse ei luultavasti ollut Suomessa valmistetuista taloista, vaan ”domek fiński” voi viitata myös taloviennin inspiroimiin suomalaistyylisiin taloihin yleensä.


Suomi-konepistooli (1934–1939) (pdf)

Mielenkiintoinen yksityiskohta sotien välisenä aikana on Suomi-konepistoolin tarina Puolassa. Asetta vietiin 30-luvun lopulla Puolan poliisivoimien käyttöön. Varsovan poliisi oli asiakirjojensa mukaan ehtinyt testata konepistoolia ja jakaakin sitä käyttöön, mutta toinen maailmansota esti Suomen aseviennin jatkumisen.


Venäjän keisarikunnan viranomaisten asiakirjat (1823–1916) (pdf)

Vanhimmat suoraan Suomea ja suomalaisia asiakirjat Puolasta ovat Venäjän keisarikunnan hallintoasiakirjoja. Yksittäisten virkamiesten ja sotilaiden lisäksi suomalaisia ei tiettävästi Puolassa asunut pysyvästi merkittäviä määriä, mutta vuonna 1908 viranomainen on katsonut tarpeelliseksi luoda lista Kaliszin kaupungin suomalaisista asukkaista. Sortokaudet näyttävät nostattaneen tunteita Puolassakin, sillä Varsovassa on 1910-luvun alussa nostettu syytteet kolmea lehtimiestä vastaan näiden julkaistua Suomen autonomista asemaa koskevia kirjoituksia. Suomen kaartin toimia Puolan kapinassa 1831 ja C.G.E. Mannerheimin Puolan vuosia valottavia asiakirjoja ei ainakaan vielä ole löytynyt.


Turismi (1964–1985) (pdf)

Suomen ja Puolan turismiyhteistyöhön liittyviä asiakirjoja.


Suomalaiset kommunistit ja Puola (1921–1962) (pdf)

Myös suomalaisilla kommunisteilla on ollut yhteyksiä Puolaan. Pöytäkirjojen mukaan SKP:n Kullervo Manner puhui tuolloin Puolaan kuuluneen läntisen Valko-Venäjän kommunistisen puolueen puoluekokouksessa vuonna 1928 ja SKP:n tervehdys oli kuultu myös puoluekokouksessa kolmea vuotta aiemmin. Toisen maailman sodan jälkeen Puolan sosialistipuolueiden yhdistymiskokouksessa vuonna 1948 vieraillut Hertta Kuusinen tallentui valokuvaan ja Tiedonantaja-lehden päätoimittaja Urho Jokinen onnitteli kirjeitse Trybuna Ludu -lehden kollegaansa.


Yksittäiset suomalaiset (1918–1948) (pdf)

Yksittäisiä suomalaisia koskevia asiakirjoja, kuuluisimpana toimittaja K.N. Rantakari ja suurlähettiläs Berliinissä Aarne Wuorimaa.


Yritykset ja yhdistykset (1922–1985) (pdf)

Yksittäisten yritysten ja yhdistysten, kuten veteraani- ja ystävyysseurojen asiakirjoja. Kuriositeettina mainittakoon Nysa-pakettiauton koeajo.


Sophie Mannerheim (nuorempi), Sveitsi ja talvisota (1939–1940) (pdf)

Sveitsiläisen L'Aide Suisse a la Finlande –järjestön aineistoa ja kutsu Mannerheimin tyttären kunniaksi järjestettyyn tilaisuuteen, joka sekin saattoi liittyä Suomen avustamiseen talvisodan aikana.


Saksa ja Danzig (1915–1944) (pdf)

Saksan Puolaan liitettyjen alueiden ja Danzigin vapaakaupungin arkistomateriaalia on hyvin paljon myös Puolassa. Nämä aineistot ovat yksinomaan viranomaisasiakirjoja ja käsittelevät muun muassa suomalaisia siviilivankeja ensimmäisen maailmansodan aikana.


Puolan ulkoministeriö (1919–1939) (pdf)

Ulkoministeriön aineisto sotien väliseltä ajalta sisältää paljon raportteja paitsi Suomen ulko- ja taloussuhteista sekä sisäisestä tilanteesta, myös Puolan ja Suomen kulttuurivaihdosta.


Suomalaiset talot Puolassa (1946–1982) (pdf)

Suomessa esivalmistettuja taloja rakennettiin Puolassa 40-luvun lopulla etenkin Sleesian kaivosalueille hiiliteollisuuden työntekijöiden asunnoiksi. Osa tuotiin jopa sotakorvauksina Neuvostoliitosta. Tosin aina kyse ei luultavasti ollut Suomessa valmistetuista taloista, vaan ”domek fiński” voi viitata myös taloviennin inspiroimiin suomalaistyylisiin taloihin yleensä.


Kekkonen (1964–1986) (pdf)

Valokuvia presidentti Urho Kekkosesta muun muassa valtiovierailulta.


Kulttuuriyhteistyö (1947–2004) (pdf)

Enimmäkseen koskien kuvataidetta ja näyttelyitä Puolassa, joissa esitetty suomalaista taidetta.


Meriliikenne (1934–1970) (pdf)

Laivayhtiöiden asiakirjat Puolan (myös Gdańsk) ja Suomen välisestä matkustaja- ja rahtilaivaliikenteestä.


Gdańsk (1958–1985) (pdf)

Puolalle siirtyneen Gdańskin kaupungin organisaatioiden asiakirjat koskien yhteistyötä Suomen kanssa.


Muut ministeriöt ja virastot (1930–1973) (pdf)

Muiden Puolan ministeriöiden kuin ulkoministeriön asiakirjat. Erityisesti Puolan kauppa- ja teollisuusministeriön asiakirjoja 40-luvun lopulta koskien kauppasuhteita Suomeen.


Paluu Portin etusivulle