Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Sotapäiväkirjat

Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet 

Mikä oli puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto?

Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto oli puolustusministeriön alaisuudessa toiminut elin, joka selvitti talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa kadonneiden suomalaisten sotilaiden kohtaloita vuosina 1939—1965.

Sotien aikana katosi yli 10 000 suomalaista sotilasta. Sotilaita jäi maastoon kaatuneina liikkuvassa sodankäynnissä, noin 3400 jäi vihollisen vangiksi ja jotkut karkasivat ulkomaille. Osa katosi jäljettömiin ankarissa tykistökeskityksissä. Sotilaan katoaminen tuotti omaisille niin henkistä tuskaa kuin käytännöllisiä ongelmia. Kadonneen omaisuutta ei voitu jakaa eikä leski voinut saada eläkettä tai muuta tukea niin kauan kuin sotilas oli merkitty pelkästään kadonneeksi. Tämän seurauksena puolustusministeriön alaisuuteen perustettiin kuolleeksijulistamistoimisto selvittämään kadonneiden kohtaloita.

Kuolleeksijulistamistoimisto pyrki selvittämään oliko kadonnut sotilas kaatunut taistelussa, jäänyt vangiksi tai oliko hän kenties vielä elossa. Pääasiallisena keinona selvityksissä oli haastatella kadonneen omaisia ja aseveljiä, joilla saattoi olla tietoa sotilaan katoamisesta. Jos selvitys osoitti kadonneen suurella todennäköisyydellä kuolleen, annettiin tapaus Helsingin raastuvanoikeudelle, joka julisti kadonneen kuolleeksi. Osa kadonneista julistettiin kuolleeksi myös muissa tuomioistuimissa omaisten vietyä itsenäisesti kadonneen asiaa eteenpäin. Kaikkia kadonneiksi merkittyjä ei kuitenkaan julistettu kuolleiksi. Osa palasi sotavankeina sodan jälkeen Suomeen tai löytyi muualta elossa. Satojen kohtalo jäi silti epäselväksi kuolleeksijulistamistoimiston toiminta-aikana.

Mitä asiakirjoja arkisto sisältää?

Kuolleeksijulistamistoimiston arkisto sisältää toimiston toiminnassa syntyneitä asiakirjoja kadonneista sotilaista. Arkisto sisältää luetteloita, kortiston ja otteita vankien kohtaloiden selvityksistä.

Tutkijan kannalta tärkeimpiä asiakirjoja ovat kadonneiden sotilaiden kortisto ja otteet kadonneiden selvityksistä. Jokaisesta toimiston tutkimasta kadonneesta on laadittu henkilökortti. Suurimmasta osasta löytyy myös selvityksen ote, joka sisältää selvityksen katoamisesta ja mahdollisesti muita tutkimusten aikana saapuneita ja syntyneitä asiakirjoja. Muista asiakirjoista yleisimpiä ovat omaisten kuulustelupöytäkirjat, joita on lähes jokaisen jatkosodassa kadonneen otteen liitteenä. Yleisiä ovat myös aseveljien ja esimiesten lausunnot, jos sotilas oli esimerkiksi kadonnut kesken kiivaan taistelun. Näiden lisäksi otteiden liitteinä voi olla esimerkiksi monenlaisia lausuntoja ja kirjeitä.

Mitä tietoja voin löytää kadonneesta?

Jokaisen kadonneen sotilaan katoamisesta saa arkiston avulla yleensä ainakin perustiedot. Kadonneesta laadittu kortti sisältää sotilaan henkilötiedot, yleensä pienen kuvauksen katoamisen syistä ja merkinnän siitä julistettiinko kadonnut kuolleeksi, todettiinko hänet kuolleeksi tai löydettiinkö hänet elossa. Perusteellisempi tieto katoamisesta löytyy kadonneen selvityksen otteesta ja sen liitteistä.

Ote sisältää pienen selvityksen katoamisen mahdollisesta syystä. Jos kadonnut oli esimerkiksi jäänyt pahasti haavoittuneena vihollisen hyökkäysalueelle, kertoo selvitys yleensä aseveljien havainnot tapahtuneesta ja olettaa kadonneen kuolleen taistelukentälle. Omaisten kuulustelupöytäkirja kertoo yleensä lähinnä milloin kadonnut oli viimeksi ollut lomalla ja milloin hän oli viimeisen kerran lähettänyt kirjeen rintamalta. Jos katoamisesta ei ole tarkkoja havaintoja, toimisto on pyrkinyt yleensä selvittämään kadonneen taustoja paremmin. Tärkeää on ollut selvittää olisiko mies voinut jäädä tahallaan vangiksi. Tämän takia monesta otteesta löytyy selvityksiä kadonneen maineesta ja asennoitumisesta sotaa kohtaan.

Arkisto sisältää paremmin tietoa jatkosodassa kadonneista kuin talvisodassa kadonneista. Talvisodassa kadonneiden kortit ovat hieman suppeampia, mutta antavat kuitenkin yleensä tarvittavat perustiedot kadonneista. Suurempi ero on otteissa. Talvisodassa kadonneista on harvoin ollenkaan liitteitä, kun taas jatkosodan kadonneista niitä löytyy lähes kaikista. Eniten liitteitä löytyy yleensä tapauksista, joissa omaiset hakivat itse kuolleeksijulistamista muista tuomioistuimista. Neuvostoliitosta palanneista vangeista arkisto ei otteita sisällä.


Miten löydän tietoa kadonneesta henkilöstä?

Kuolleeksijulistamistoimiston arkistoon voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä.

Arkistoon tutustuminen aloitetaan tutustumalla kuolleeksijulistamistoimiston arkistoluetteloon. Internetistä luettelon löytää AARRE-arkistorekisteristä. Luetteloon pääsee käsiksi helpoiten etsimällä sitä arkistotunnushaulla. Hakukenttään ”Sarja” kirjoitetaan ”T” ja kohtaan ”Nro” kirjoitetaan ”20987”. Avautuneella sivulla painetaan arkiston tunnusta T 20987, seuraavalla sivulla Luettelo T 20987 ja seuraavalla Osa 1, jonka jälkeen luettelo aukeaa. Luettelon lukemiseen tarvitaan pdf-tiedostoja avaava ohjelma kuten Adobe Reader.

Kadonneen tietojen etsiminen aloitetaan tilaamalla kadonneen kortti sarjasta Ba kortisto. Kadonneet on järjestetty aakkosittain 16 laatikkoon kadonneen sukunimen mukaan. Talvisodassa kadonneet löytyvät laatikoista 1—6 ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa kadonneet laatikoista 7—16. Laatikon, jossa kadonneen kortti sijaitsee, löytää luettelosta.

Miten löydän oikean otteen?

Kadonneiden otteet on jaettu arkistossa neljään osaan: Helsingin raastuvanoikeuden kuolleeksi julistamien otteisiin, yksityistä tietä kuolleeksi julistettujen otteisiin, eläviksi tai kaatuneiksi todettujen otteisiin ja niiden otteisiin, joita ei kuolleeksijulistamistoimiston toiminta-aikana julistettu kuolleiksi. Oikean otteen löytää kadonneen kortista saaduilla tiedoilla.


Talvisodassa kadonneen otteen etsiminen

Talvisodan korttien avulla löytää otteen kortin ylälaitaan punaisella kynällä tehdystä merkinnästä. Korttiin on merkitty yleensä joko ”R.O.” ja numero, ”kuollut” tai ”elää”. Jos korttiin on merkitty esimerkiksi ”R.O. 9” tarkoittaa se sitä, että kadonnut on julistettu kuolleeksi Helsingin raastuvanoikeudessa erässä 9. Raastuvanoikeuden kuolleeksi julistamat on järjestetty kansioihin kuolleeksijulistamiserän mukaan. Luettelon perusteella saamme selville, että erässä 9 kuolleeksi julistetut löytyvät kotelosta Dc 3. Tämän kansion tilaamalla pääsee käsiksi kadonneen otteeseen. Otteet on nidottu kansiossa sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen.

Jos kortissa lukee ”kuollut” tai ”elää”, otetta etsitään sarjasta Dd. Talvisodassa kadonneet on järjestetty tässä sarjassa kadonneen kortin numeron mukaan. Numeron löytää kortin oikeasta yläkulmasta. Oikean kotelon löytää luettelosta, johon kadonneiden otteiden kansiot on merkitty korttien numeroiden mukaan. Jos korttiin on merkitty, että joku muu kuin Helsingin raastuvanoikeus on julistanut kadonneen kuolleeksi, etsitään otetta kansioista Dc 35—37, joihin kaikki yksityisesti kuolleeksi julistetut on järjestetty aakkosittain sukunimen mukaan. Jos korttiin ei ole tehty mitään yllä olevista merkinnöistä, saattaa ote löytyä sarjasta De, jonka kolmessa kotelossa kuolleeksi julistamatta jääneiden otteet ovat aakkosjärjestyksessä.

Jatkosodassa kadonneen otteen etsiminen

Jatkosodan kortit eroavat talvisodan korteista. Jos jatkosodassa kadonnut julistettiin kuolleeksi Helsingin raastuvanoikeudessa, merkittiin se kortin kohtaan ”Läh. RO:een:”. Tällöin kohtaan on merkitty esimerkiksi ”XVIII/4656/20.11.47”. Tässä merkinnässä tärkeä osa on aina ensimmäinen roomalaisilla numeroilla kirjoitettu luku, joka on raastuvanoikeuden erän numero. Tässä tapauksessa erän numero on 18 ja luettelon avulla selviää, että kyseessä olevan erän otteet löytyvät kansiosta Dc 15. Jos kortista on ympyröity kohta ”kaatui, kuoli” tai ”elää”, etsitään otetta koteloista Dd 15—18. Kadonneiden otteet on järjestetty niihin aakkosittain kadonneen sukunimen mukaan. Jos korttiin on merkitty jonkun muun oikeuden julistaneen kadonnut kuolleeksi tai kortissa ei ole mitään yllä olevia merkintöjä, etsitään otetta samoista sarjoista kuin talvisodan vastaavia.

Arkisto ei ole täydellinen eikä jokaisesta kortiston kadonneesta löydy otetta. Jos korteista käy ilmi, että kadonnut on palannut Neuvostoliitosta vankina, ei arkisto sisällä hänestä otetta. Sama pätee joissain tapauksissa myös erityisesti eläviksi merkittyihin ja kuolleiksi todettuihin. Epäselvissä tapauksissa tutkija voi tarkistaa etsityn henkilön tiedot Arkistolaitoksen Suomen sodissa 1939—1945 menehtyneiden tietokannasta. Kadonneita on julistettu kuolleiksi vielä kuolleeksijulistamistoimiston toiminnan lopettamisen jälkeenkin ja tietokannasta voi löytää tiedon tästä.

Kirjallisuutta

Nieminen Jarmo, "Viime sotien suomalaiset kadonneet” Ammattisotilas 3/2008, 14—18.


Siirry Aarre-arkistorekisteriin

Palaa sivun alkuun


___________________________

Paluu Portin etusivulle