Rakennushallitus

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset

Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustukset

Rakennetun ympäristön lähteet

Rakennushallituksen piirustukset 

Mikä oli Rakennushallitus?

Rakennushallitus oli keskusvirasto, jonka tehtäviin kuului huolehtia julkisten rakennusten suunnittelusta sekä valvoa yleisesti julkisen rakennuskannan kuntoa ja ylläpitoa. Rakennushallitus toimi vuosina 1936—1995. Rakennushallituksen edeltäjiä olivat intendentinkonttori (1811–1865) ja yleisten rakennusten ylihallitus (1865–1936). Näiden organisaatioiden arkistot on koottu Kansallisarkistossa yhteen. Kokonaisuutta kutsutaan Rakennushallituksen arkistoksi.

Julkisen rakentamisen valvonta ja suunnittelu oli keskitetty Ruotsissa Yli-intendentinvirastolle 1700-luvun puolivälissä. Suomen erottua Ruotsista Suomen sodan seurauksena syntyi tarve saada vastaava virasto Suomen suuriruhtinaskuntaan. Tämä johti vuonna 1811 Intendentinkonttorin perustamiseen Turkuun. Virastolla oli aluksi vain kaksi työntekijää, vaikka sen toimikenttä kattoi koko maan. Julkisen rakentamisen tarve kasvoi rajusti seuraavina vuosikymmeninä ja virasto sai lisää työntekijöitä. Viraston ensimmäisinä vuosikymenneninä rakentamisen painopiste oli Helsingissä, jonne virasto myös muutti vuonna 1821. Julkisen rakentamisen painopiste alkoi siirtyä yhä enemmän muualle Suomeen 1840-luvulla. Intendenttikonttori ei pystynyt enää yksin huolehtimaan koko Suomen rakentamisesta ja lääneihin perustettiin lääninarkkitehdin virkoja.

Viraston nimi muutettiin vuonna 1865 Yleisten rakennusten ylihallitukseksi. Samassa yhteydessä viraston tehtäviä ja organisaation rakennetta tarkennettiin. 1800-luvun lopulla monia julkisia rakennushankkeita suoritettiin myös erityisesti yksittäisiä rakennushankkeita varten perustettujen komiteoiden johdolla. Usean vuosikymmenen vireillä olleiden uudistussuunnitelmien jälkeen virasto muuttui Rakennushallitukseksi vuonna 1936. Rakennushallituksesta muodostui sodan jälkeen yhä enemmän yleisiä rakentamisen linjoja suunnitteleva ja hallitseva keskusvirasto. Viraston toimivarat eivät enää riittäneet hallitsemaan nopeasti laajenevaa rakennustoimintaa, ja suurin osa julkisesta rakennustoiminnasta siirtyi eri ministeriöiden alaisten laitosten huolehdittavaksi.

Rakennushallitus lakkautettiin vuonna 1995, jolloin valtion kiinteistö- ja rakennusomaisuuden hallinta jaettiin viidelletoista valtion kiinteistöyksikölle. Niistä Valtion kiinteistölaitoksen vastuulle osoitettiin pääosa valtion rakennuksista, kun taas muut kiinteistöyksiköt (esimerkiksi vankeinhoitolaitos, tasavallan presidentin kanslia ja puolustushallinto) vastasivat kiinteistö- ja rakennusomaisuuden hallinnasta vain oman toimialansa osalta. Vuonna 2001 Valtion kiinteistölaitoksen nimi muuttui Senaatti-kiinteistöiksi.

Rakennushallituksen organisaatio muuttui ja tehtävät lisääntyivät vuosien varrella, mutta pääperiaatteiltaan esim. erilaiset suunnitteluun ja arkkitehtuuriin liittyneet tehtävät säilyivät olennaisena osana sen toimintaa. Suunnittelutehtäviin kuului mm. uudisrakennusten ja muutostöiden suunnittelu sekä kaupunkien ja kauppaloiden rakennustoimintaa koskeneiden asioiden käsittely. Rakentamisen osalta virasto oli vastuussa mm. uudisrakennus-, muutos- ja korjaussuunnitelmiin kuuluneiden työselitysten ja kustannusarvioiden tarkastamisesta, vahvistamisesta sekä rakennuslaskelmien laadinnasta, sekä rakennushallinnon alaan kuuluneiden rakennustöiden ylimmästä valvonnasta. Lisäksi viraston vastuulla olivat kaikki kustannusarvioiltaan suuret valtion huonerakennusten uudisrakennus-, muutos- ja korjaustöiden suunnitelmat. Tämä koski myös kuntien ja yhteisöjen rakennussuunnitelmia, mikäli niihin oli oikeus saada valtionapua.

Mitä asiakirjoja arkisto sisältää?

Rakennushallituksen arkistossa on viraston asiakirjoja vuosilta 1811—1995. Arkisto sisältää asiakirjoja viraston toiminnasta ja sen suunnittelemista rakennuskohteista.

Suurin osa rakennushallituksen asiakirjoista, piirustuksia lukuun ottamatta, on jaettu kolmeen eri kokonaisuuteen. Rakennushallituksen I arkisto sisältää asiakirjoja vuosilta 1811—1930, Rakennushallituksen II arkisto vuosilta 1928—1955 ja Rakennushallituksen III arkisto vuosilta 1956–1995 sekä muutamia pienempiä ennen vuotta 1956 kertyneitä asiakirjakokonaisuuksia.

Arkistossa on organisaation toiminnan yhteydessä syntyneitä asiakirjoja kuten diaareja, luetteloita, pöytäkirjoja, kirjeitä ja erilaisia rakennushankkeisiin liittyviä asiakirjoja. Mielenkiintoisia asiakirjoja on esimerkiksi sisällön mukaan järjestetyissä asiakirjoissa, joissa on tietoja rakennuskohteista ja niiden korjaamisesta.

Arkistoon liittyvät piirustukset ovat omina kokoelminaan. Niistä tarkempia tietoja löytyy täältä. Rakennushallituksen arkistoon kuuluu lisäksi urakkasopimuspiirustukset ja työselitykset sekä valtion ja kirkon rakennusten kuvat niinikään erillisinä kokoelmina.

Mitä tietoja voin saada asiakirjoista?

Rakennushallituksen arkisto on tärkein lähde tutkittaessa julkista rakentamista Suomessa autonomian ajan alusta lähtien. Arkistoa tutkimalla voi seurata rakennustoiminnan, arkkitehtuurin ja asemakaavoituksen yleistä kehitystä ja saada tietoja yksittäisistä rakennuksista. Rakennushallitus otti kantaa ja teki päätöksiä melko pienistäkin asioista, joten tiedon etsiminen yksittäiseen kohteeseen liittyen voi olla hankalaa.

Rakennushallituksen diaarit on järjestetty lähettäjän mukaan aakkosjärjestykseen, joten tietoja etsitään yleensä ao. asian vireillepanijan nimen mukaan. Oma diaari on senaatilta ja valtioneuvostolta tulleille asioilla, samoin esimerkiksi vankilarakennuksia ja sotilasrakennuksia koskeneille asioille.

Hyödyllistä tietoa rakennuksista voi tarjota Rakennushallituksen I arkiston sarja H Sisällön mukaan järjestetyt asiakirjat. Siinä esimerkiksi eri rakennustyppien rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvissä kustannusarvioissa on tarkkaan eritelty käytettävät materiaalit. Rakennuksista saa tietoa myös arkkitehtipiirustuksista.

Julkista rakentamista suorittivat Rakennushallituksen voimavarojen rajallisuuden takia myös muut tahot. Autonomian aikana rakentamisesta vastasivat erityisesti monet komiteat kuten Helsingin uudelleenrakentamiskomitea, joka toimi vuosina 1811—1830. Sotien jälkeen suuren vastuun julkisesta rakentamisesta ottivat ministeriöt. Näiden lisäksi merkittäviä rakennuttajia ovat olleet erityisesti kuntien tekniset virastot. Edellä mainittujen organisaatioiden arkistoja tutkimalla voi saada lisää tietoa siitä julkisesta rakentamisesta, jota Rakennushallitus ei suorittanut.

Miten voin tutkia arkistoa?

Rakennushallituksen arkistoon voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä.

Arkistoon tutustuminen kannattaa aloittaa Vakka-arkistotietokannasta tai Kansallisarkistossa säilytettävistä arkistoluetteloista. Vakasta arkiston löytää hakusanalla ”rakennushallitus”. Arkiston eri osat on luetteloitu arkistoluetteloihin 511, 511:1, 511:2 ja 511:3, joihin voi tutustua Kansallisarkistossa. Huomattava osa vuosien 1956–1995 asiakirjoista (Vakassa Rakennushallituksen III arkisto) on luetteloitu ja kuvailtu ainoastaan Vakkaan. Piirustukset ovat omissa luetteloissaan, joita on useita kymmeniä.

Aineistohaun voi suorittaa myös haku- ja tilausjärjestelmä Astiankautta kirjoittamalla hakukenttään sana Rakennushallitus. Haun tuloksena sivun vasempaan laitaan muodostuu luettelo hakusanaan täsmäävistä osumista. Valitsemalla luettelosta 'Rakennushallitus', jää jäljelle vain tämän arkistonmuodostajan asiakirjoja. Vasemmalla olevasta valikosta voidaan edelleen kohdistaa haku vain tietyn tyyppisiin piirustuksiin, esim. oppikoulujen piirustuksiin.

Arkiston diaarijärjestelmästä ja kirjeiden sekä muiden asiakirjojen etsimisestä saa lisää tietoa arkistoluettelosta 511:1 sekä Vakasta Rakennushallituksen III arkiston arkisto- ja sarjatason kuvailuista.

Rakennushallituksen piirustusten etsimisestä löytyy tietoa täällä.

Kirjallisuutta

Rosberg, Harri & Orrman Eljas, "Kartat ja piirustukset". Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Eljas Orrman.WSOY, Porvoo 1994.

Suomen rakennushallinto 1811—1961. Toim. Aimo Halila. Rakennushallitus, Helsinki 1967.

Tiedonjyväsiä. Kansallisarkisto, Tammisaari 2002.

Tuomi, Timo, "Rakennushallituksen arkisto". Mistä tietoa rakennusten historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Toim. Juhani Lahti. Suomen rakennustaiteen museo, 2002.


Rakennushallitus wikipediassa.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry digitaaliarkistoon

Palaa sivun alkuun


___________________________

Paluu Portin etusivulle