Rauhanajan sotaoikeudet

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Oikeusistuimet

Päiväkäskyt

Sotaylioikeus 

Rauhanajan sotaoikeudet

Sotaoikeudet olivat tuomioistuimia, jotka toimivat rauhanajan alioikeuksina sotarikosasioissa vuodesta 1920 vuoteen 1983. Ylioikeutena toimi sotaylioikeus.

Suomen itsenäistyttyä ja sisällissodan päätyttyä olot olivat maassa sangen sekavat. Armeijankin toimintamallit olivat vielä vakiintumattomat. Voimassa ollut sotilasrikoksia koskenut laki oli annettu vuonna 1886 Suomen sotaväkeä varten. Lakia pidettiin vanhana ja sitä uudistamaan perustettiin komitea elokuussa 1918. Komitean ehdotuksen pohjalta säädettiin sotaväen rikoslaki vuonna 1919. Laki sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynneistä niissä annettiin puolestaan vuonna 1920.

Sotaväen rikoslaki ja sotaoikeudet koettiin vasta itsenäistyneen Suomen armeijassa tärkeiksi asioiksi. Kurin ja järjestyksen säilyttäminen oli tärkeää, sillä sisällissodan jälkeen asiassa oli ilmennyt ongelmia.

Sotaoikeudet perustettiin kesäkuussa 1920. Maavoimien ja rannikkotykistön rykmentteihin liitettiin rykmentinsotaoikeus. Merivoimiin perustettiin merisotaoikeudet. Näiden lisäksi oli olemassa vielä erikoissotaoikeuksia.

Rykmentinsotaoikeuteen kuului lainoppinut puheenjohtaja sekä jäseninä kaksi vähintään luutnantin arvoista upseeria ja kaksi alipäällystöön kuuluvaa henkilöä tai korpraalia. Meri- ja erikoissotaoikeuksissa kokoonpano oli vastaavanlainen. Sotaoikeuden puheenjohtajan nimitti korkein oikeus sen joukko-osaston päällikön esityksestä, johon sotaoikeus oli asetettu. Muut jäsenet sotaoikeuteen määräsi joukko-osaston päällikkö vuodeksi kerrallaan. Syyttäjänä sotaoikeudessa toimi vähintään luutnantin arvoinen upseeri, jonka nimitti joukko-osaston päällikkö.

Toisen maailmansodan aikana alioikeuksina sotarikosasioissa toimivat kenttäoikeudet. Kenttäoikeudet lakkautettiin vuonna 1947, jolloin perustettiin uudet sotaoikeudet. Nämä sotaoikeudet perustettiin niin, että jokaisessa sotilaspiirissä oli sotaoikeus, jonka tuomiopiiriin kuuluivat kaikki kyseisen sotilaspiirin alueelle sijoitetut joukko-osastot, muodostelmat ja laitokset. Poikkeustapauksissa samassa sotilaspiirissä saattoi olla useampia sotaoikeuksia tai saman sotaoikeuden toimialueeseen saattoi kuulua useampia sotilaspiirejä.

Sotien jälkeisen ajan sotaoikeuden kokoonpano poikkesi sotia edeltäneen ajan sotaoikeuden kokoonpanosta. Sotaoikeuden puheenjohtajana toimi sotatuomari ja jäseninä yksi vähintään luutnantin arvoinen upseeri ja yksi alipäällystöön tai miehistöön kuuluva henkilö. Syyttäjänä sotaoikeuksissa toimi upseeri tai virkamies, joka oli suorittanut lainopillisen tutkinnon, mutta vuodesta 1968 alkaen syyttäjän tehtävät siirtyivät pääasiassa lakimiehille.

Aluksi sotien jälkeenkin ylioikeutena sotilasrikosasioissa toimi sotaylioikeus, mutta kun se lakkautettiin vuonna 1952, siirtyivät tehtävät Helsingin hovioikeudelle. Alioikeuksina toimineet sotaoikeudet lakkautettiin vuonna 1983, jolloin sotilasoikeudenkäynti siirrettiin yleisiin alioikeuksiin.


Minkälaista aineistoa sotaoikeudet tuottivat?

Arkistolaitoksessa säilytettävät sotaoikeuksien asiakirjat sisältävät sotaoikeuksien kirjallista materiaalia niiden toiminta-ajalta vuodesta 1920 vuoteen 1983.

Sotaoikeuksien asiakirjat ovat tuomioluetteloita, rangaistusluetteloita, sakkoluetteloita, kirjejäljennöksiä, pöytäkirjoja ja asiakirjavihkoja. Yleensä jokaisen sotaoikeuden kaikki asiakirjat on koottu vuosittain mappeihin tai ne on sidottu niteiksi, joten niiden käsittely on melko helppoa.

Sotaoikeuksien asiakirjoihin pitää perehtyä paikan päällä, sillä verkossa sotaoikeuksien asiakirjoja ei ole luettavissa. Osaan sotaoikeuksien asiakirjojen arkistoluetteloista voi kuitenkin tutustua verkossa arkistolaitoksen Aarre-arkistorekisterissä. Arkistorekisteri ei sisällä kuitenkaan mitään täydellisiä luetteloita, koska osa materiaalista on vielä luetteloimatta.

Miten voin hyödyntää rauhanajan sotaoikeuksien asiakirjoja?

Sotaoikeuksien asiakirjoja voi hyödyntää monin eri tavoin. Asiakirjat ovat tärkeitä tietolähteitä sukututkijoille, oikeushistorian tutkijoille ja sotahistorioitsijoille. Sotaoikeuksien asiakirjat tarjoavat paljon tietoa varsinkin toisen maailmansodan ja sen jälkeisestä ajasta kiinnostuneille. Sotaoikeuksissa tuomion saaneet saivat valittaa sotaylioikeuteen, joten heidän juttujaan voi tutkia myös sotaylioikeuden arkiston avulla. Vuoden 1952 jälkeen juttuja voi tutkia Helsingin hovioikeuden arkiston avulla, josta osa on toimitettu Kansallisarkistoon.


Tutkimuksen alkuun pääsemistä helpottaa, jos on perehtynyt sotilasoikeudenhoitoa ja Suomen puolustusvoimia käsittelevään kirjallisuuteen. Kalevi Klefströmin artikkelit teoksissa Suomen puolustuslaitos 1918 – 1939 ja Suomen puolustusvoimat 1944 - 1974 johdattelevat hyvin aiheeseen. Olavi Rytkölän kirjassa Puolustushallinto on kerrottu myös sotaoikeuksista.


Miten etsin sotaoikeuksien asiakirjoja?

Rauhanajan sotaoikeuksien asiakirjoihin voi tutustua Kansallisarkistossa (os. Rauhankatu 17) Helsingissä.

Rauhanajan sotaoikeuksia oli sangen monta ja niiden nimet vaihtelivat. Ennen sota-aikaa on ratkaisevaa tietää sen joukko-osaston nimi, jossa henkilö, josta ollaan kiinnostuneita, on palvellut. Sotien jälkeistä aikaa tutkiessa taas tulee olla tiedossa se sotilaspiiri, jonka alueella palvelleesta henkilöstä ollaan kiinnostuneita.

Sotaoikeuksien asiakirjoista löytyy siis monenlaista materiaalia, mutta sen tutkiminen on melko helppoa vaikka kaikkea ei ole luetteloitukaan. Ratkaisevaa on se, että tietää henkilön nimen ja se missä hän on palvellut ja milloin. Aarre-arkistorekisterin avulla pääsee hyvin tutkimuksen alkuun. Myös henkilön, josta ollaan kiinnostuneita, kantakorttiin tutustuminen voi auttaa alkuun tutkimuksessa. Kantakortissa olevat merkinnät kertovat, onko henkilö ollut sotaoikeudessa ja milloin. Kantakortteja ei kuitenkaan ole olemassa henkilöistä, jotka eivät ole olleet puolustusvoimien palveluksessa. Ongelmatilanteissa tutkija voi aina kääntyä tutkijasalin päivystäjän puoleen.

Sotaoikeusasiakirjoja koskee käyttörajoitus. Asiakirjavihkoissa saattaa olla mainintoja terveydentilasta, jolloin tiedot ovat salassa pidettäviä kunnes asianomaisen kuolemasta on kulunut 50 vuotta.


Sotia edeltävän ajan sotaoikeuksien asiakirjat

Sotaoikeuksien asiakirjoihin tutustuminen on sangen helppoa. Varsinkin sotia edeltävältä ajalta kaikki asiakirjat on yhdessä tuomioistuimessa koottu yleensä yhteen vuosittaisiksi niteiksi. Niteiden nimet saattavat vaihdella, mutta varsin usein niteet ovat saaneet tuomiokirjan nimen.

Tuomiokirjat sisältävät ensin tuomioluettelon. Tuomioluettelon aukeamalla on kaksikymmentäkaksi saraketta. Ensimmäinen sarake kertoo jutun numeron, toinen sarake milloin juttu on pantu vireille ja kolmas sarake syytetyn nimen ja arvon. Neljännestä sarakkeesta ilmenee se, mitä juttu koskee. Muissa sarakkeissa on tietoa siitä, onko juttu päätetty, siirretty toiseen oikeuteen ja mahdolliset rangaistukset. Tärkein näistä sarakkeista on ensimmäinen, koska jutun numeron avulla juttua voi seurata tarkemmin.

Tuomioluetteloiden jälkeen tuomiokirjoista löytyvät pöytäkirjat. Pöytäkirjoissa on selostettu oikeudenistunnon kulku ja niistä selviää myös oikeuden kokoonpano. Pöytäkirjat saattavat sisältää liitteitä. Näihin liitteisiin voi kuulua kuulustelupöytäkirjoja, virkatodistuksia, papintodistuksia, sähkösanomia, otteita rangaistuspäiväkirjasta, syytekirjelmä, valtakirjoja, ote kantakortista, luetteloita varastetuista tavaroista, rikosrekisteri-ilmoituksia, otteita rikosrekistereistä ja poliisiraportteja. Pöytäkirjat haetaan jutun numeron avulla.

Viimeisenä tuomiokirjoissa on yleensä rangaistusluettelot. Rangaistusluettelossa on kuusi saraketta. Ensimmäisestä sarakkeesta käy ilmi kuukausi ja päivä jolloin tuomio on annettu, toisessa sarakkeesta tuomitun nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä eräitä muita tietoja. Muista sarakkeista selviää se onko tuomittu vangittuna, rikoksen laatu, tuomittu vapausrangaistus sekä muut rangaistusseuraamukset ja lainkohta, johon rangaistus perustuu.


Sotien jälkeisen ajan sotaoikeuksien asiakirjat

Sotien jälkeisen ajan sotatuomioistuinten asiakirjamateriaali on hieman erilaista kuin sotaa edeltävän ajan sotaoikeuksien asiakirjamateriaali. Sotaoikeudet eivät enää olleet joukko-osastoissa, vaan sotilaspiireissä. On siis tiedettävä se sotilaspiiri jossa sen henkilö, josta ollaan kiinnostuneita, on toiminut.

Sotilaspiirien sotaoikeuksien tuottama materiaali on yleensä mapitettu vuosittain yhteen tai kahteen arkistomappiin.

Sotaoikeuden mappi sisältää tuomioluettelot, sakkoluettelot, rangaistusluettelot, kirjejäljennökset ja kantapöytäkirjat. Tärkein näistä on tuomioluettelo. Tuomioluettelo on esimerkiksi 1970-luvulla ollut muuten hyvin samankaltainen kuin 1930-luvulla, mutta siinä sarakkeita on ollut hieman enemmän. Kun sarakkeita 1930-luvulla oli kaksikymmentäkaksi, niin 1970-luvulla sarakkeita oli kaksikymmentäkuusi. Tärkein sarake on kuitenkin näissäkin luetteloissa ensimmäinen sarake, koska siitä selviää jutun numero. Numeron perusteella juttua voi seurata ja etsiä esimerkiksi jutun asiakirjavihkon.

Rangaistusluettelo on jaettu kahdeksaan sarakkeeseen. Ensimmäisestä sarakkeesta käy ilmi päätöksen päivämäärä ja kuukausi, toisesta sarakkeesta jutun numero (§) ja kolmannesta tuomitun nimi ja ammatti sekä syntymäaika ja eräitä muita tietoja. Muista sarakkeista ilmenee muun muassa rikoksen laatu ja rangaistusseuraamukset.

Asiakirjoihin kuuluvat myös sakkoluettelot ja kantapöytäkirjat. Sakkoluetteloihin on kirjattu tietoa vain niistä henkilöistä jotka on tuomittu sakkoihin. Kantapöytäkirjassa puolestaan selostetaan istunto joka jutun vuoksi on pidetty. Kantapöytäkirjasta selviää myös oikeuden kokoonpano.

Tuomioluetteloiden ohella mielenkiintoista tietoa löytyy myös asiakirjavihkoista. Yleensä asiakirjavihkot ovat kansioissa niitattuina nippuina. Asiakirjavihkon päällä on yleensä teksti, minkä sotaoikeuden asiakirjavihko on kyseessä, esimerkiksi Kouvolan II sotaoikeuden asiakirjavihko n:o 32/73. Kaksiosaisen numerosarjan ensimmäinen numero ilmoittaa jutun numeron ja toinen vuoden. Asiakirjavihkot voivat käsittää seuraavia asiakirjoja: virkatodistuksen, jäljennöksen kantakortista, rikosrekisteri-ilmoituksen, tutkintopöytäkirjan, syyttäjän kirjelmän ja muita kirjelmiä.


Sotaoikeuksien asiakirjat Helsingin hovioikeuden arkistossa

Mikäli tuomioluettelosta käy ilmi, että juttu on siirretty muuhun oikeuteen, on tutustuttava näiden oikeusistuimien arkistoihin. Vuoteen 1952 asti sotilasrikoksissa ylioikeutena oli [sotaylioikeus] ja sen jälkeen Helsingin hovioikeus. Niissä tapauksissa, kun jutuissa on valitettu Helsingin hovioikeudelle ja hovioikeus on ottanut jutun hoitaakseen, löytyvät asiakirjavihkot hovioikeuden arkistosta. Helsingin hovioikeuden arkisto on sijoitettu Kansallisarkisto Rauhankadun toimipisteeseen (Rauhankatu 17). Helsingin hovioikeuden arkistoon tutustumisen voi aloittaa Vakka-arkistotietokannan avulla. Arkistoluetteloa pääsee tarkastelemaan Vakassa syöttämällä sen Nimihaku-kenttään hakusanaksi esimerkiksi ”Helsingin hovioikeus”. Hakutuloksista valitaan Helsingin hovioikeus ja sen alta Helsingin hovioikeuden arkisto.

Valitsemalla Helsingin hovioikeuden arkistosta sarjat pääsee eteenpäin. Sarja Af sisältää sotaoikeusasiain diaarit vuodesta 1952 vuoteen 1966. Sarja Ee puolestaan sisältää sotaoikeusasiakirjat vuodesta 1952 vuoteen 1969 asti.

Haku- ja tilausjärjestelmä Astian kautta asiakirjat löytyvät helpoiten kirjoittamalla hakukenttään arkistonmuodostajan nimi Helsingin hovioikeus sekä sarjan tunniste Af tai Ee.

Kirjallisuutta

Klefström, Kalevi, Puolustusvoimien lainsäädännöllinen perusta. Teoksessa Suomen puolustusvoimat 1944–1974. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos 2006.

Rytkölä, Olavi, Puolustushallinto. Vammala 1967.

Suomen puolustuslaitos 1918–1939. Porvoo 1988. Toim. Kronlund, Jarl.

Tervasmäki, Vilho, Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana 1939 – 1978. Puolustusministeriön historia II. Karisto, Hämeenlinna 1978.