Rautatiehallinnon liikennepiirit

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Rautatiehallitus

Rautatierakennukset

Rautatiehallinnon ratapiirit 

Mitä liikennepiirit olivat?

Liikennepiirit (vuoteen 1963 asti liikennejaksot) olivat Rautatiehallituksen liikenneosaston aluehallinnon elimiä, jotka hoitivat tietyllä rataverkon osalla junaliikennettä. Rataosuudet siirtyivät ratapiirin hallinnoitavaksi sen jälkeen, kun rata oli rakentamisen jälkeen avattu liikenteelle.

Rautateiden keskus- ja aluehallinto erotettiin varsinaisesti toisistaan vasta Rautatiehallitukselle vuonna 1888 annetulla ohjesäännöllä, joskin jo ennen sitä liikennetirehtöörinapulaisia oli asetettu valvomaan ja hoitamaan eri rataosia. Rautateiden aluehallinnosta käytettiin myös nimitystä linjahallinto. Rautatiehallituksen vuonna 1889 tekemällä päätöksellä liikenneosasto jaettiin vuoden 1891 alusta alkaen seitsemään liikennepiiriin. Kun Karjalan radan alkuosa valmistui vuonna 1892, perustettiin sitä varten kahdeksas liikennepiiri. Liikennepiirin nimenä käytettiin aluksi kulloinkin voimassa olevaa piirijaon mukaista järjestysnumeroa. Lisämääreenä oli piirin päällikön asemapaikka.

Uudet rataosuudet ja valtiolle ostetut yksityisradat liitettiin seuraavina vuosina lähimpiin liikennepiireihin, mutta näin syntynyt piirijako ei ollut paras mahdollinen liikenteen hoitamisen kannalta. Liikennepiirit järjestettiin uudelleen vuoden 1928 alusta alkaen ja niiden määräksi tuli 9. Päälliköiden asemapaikat olivat: Helsinki, Viipuri, Turku, Tampere, Vaasa, Oulu, Mikkeli ja Jyväskylä. Viipuri oli kahden piirin päällikön asemapaikka.

Sotien jälkeen alueluovutukset aiheuttivat muutoksia piirijakoon. Vuoden 1945 alusta alkaen liikennepiirejä oli 10, joiden päälliköiden asemapaikat olivat Helsinki, Riihimäki (toistaiseksi Lahti), Turku, Tampere, Seinäjoki (toistaiseksi Vaasa), Oulu, Kajaani, Joensuu, Pieksämäki (toistaiseksi Jyväskylä) ja Kouvola. 1950-luvulla piirien määrä väheni yhdellä. 1960-luvulla liikenne- ja ratapiirien piirijako muutettiin vastaamaan toisiaan ja piirien määräksi tuli 7: Helsingin, Kouvolan, Tampereen, Seinäjoen, Pieksämäen, Joensuun ja Oulun liikennepiirit.

Liikennepiirien alaisia paikallishallinnon yksikköjä olivat asemat. Vuonna 1969 rautateiden aluehallinnossa siirryttiin keskusasemajärjestelmään. Keskusasemia oli kaksitoista, ja niiden alaisuudessa olivat asemat ja miehittämättömät liikennepaikat.

Valtionrautateiden organisaatiota uudistettiin useaan otteeseen 1980-luvulla. Liikennepiirien tehtävistä valtaosa siirrettiin vuonna 1985 seitsemälle rautatiepiirille, joiden alaiseksi tulivat liikenne- ja transpoint-alueet. Rautatiepiirit lakkautettiin vuonna 1988, ja liikenteestä tulivat vastaamaan tuotantoasemat. Valtionrautateistä tuli liikelaitos vuonna 1990 ja se yhtiöitettiin vuonna 1995.

Liikennepiirien arkistot

Liikennepiirien arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri yksiköissä ja ne ulottuvat ajallisesti 1800-luvun lopulta aina 1980-luvulle asti. Liikennepiirien arkistot ovat vaihtelevan kokoisia, sillä arkistoja on tuhoutunut sotien aikana. Liikennepiirien arkistoihin sisältyy mm. kirjeistöä ja henkilöstöä koskevia luetteloita ja nimikortteja. Kirjediaarit toimivat hakemistoina kirjeistöön ja niiden avulla on helpointa saada yleiskuva liikennepiirin hoitamista tehtävistä. Asemia koskevia asiakirjoja on sekä omina arkistoinaan että liikennepiirien arkistoissa.

Liikennepiirien arkistojen rinnalla kannattaa käyttää myös keskushallinnon eli Rautatiehallituksen ja sen liikenneosaston arkistoja. Esimerkiksi Rautatiehallituksen II arkisto sisältää henkilökuntamatrikkeleita. III arkistossa puolestaan on rautatieläisten henkilökortisto.

Mihin liikennepiirien arkistoja voi käyttää?

Liikennepiirien arkistot antavat kuvan elämästä rautateillä ja niiden varrella. Arkistoista selviää, miten kunkin liikennepiirin alueella on hoidettu matkustaja- ja tavaraliikennettä. Tietoa löytyy myös mm. lennätin- ja puhelinpalveluksesta, aikatauluista ja liikennehäiriöistä, sotilaskuljetuksista, varastojen käytöstä liikennepaikoilla sekä liikennepaikkojen hotelli- ja ravintolatoiminnan valvonnasta.

Sukututkijat löytävät liikennepiirien arkistoista tietoja eri piirien palveluksessa olleista rautatieläisistä, kuten junanlähettäjistä, konduktööreistä, juna- ja asemamiehistä sekä asemapäälliköistä.

Miten saan liikennepiirien aineistoa tutkittavaksi?

Arkistolaitoksen eri yksiköissä säilytettävät liikennepiirien arkistot on luetteloitu Vakka-arkistotietokantaan. Mikäli on kiinnostunut jostakin tietystä alueesta, niin aluksi on selvitettävä, mikä liikennepiiri on hoitanut kyseistä rataosuutta. Rautateiden hallinnollisesta jaosta löytyy tietoa Valtionrautateitä käsittelevästä kirjallisuudesta. Myös Vakka-arkistotietokannasta löytyy tietoa eri liikennepiirien maantieteellisestä toimialueesta.

Liikennepiirien arkistot löytyvät Vakasta tarkennetun haun avulla. Valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmät Rautatiehallinnon piiriviranomaiset ja painamalla Tee haku, avautuvalta sivulta löytyvät listattuina kaikki arkistolaitoksen yksiköissä säilytettävät liikennepiirien arkistot. Liikennepiirien nimet ovat Vakassa muodossa Rautatiehallitus. Tampereen liikennepiiri tai Rautatiehallitus. 10. liikennejakso (Viipuri). Puurakenteessa näkyvät myös rautatiehallinnon muiden piiriviranomaisten arkistot.

Haku- ja tilausjärjestelmä Astiassa Rautatiehallituksen alaisten liikennepiirien ja - jaksojen asiakirjat löytyvät kirjoittamalla hakukenttään hakusanat Rautatiehallitus liikenne*. Haun tuloksena sivun vasempaan laitaan muodostuu luettelo hakusanoihin täsmäävistä arkistonmuodostajista, jonka jälkeen luettelosta voidaan valita haluttu arkistonmuodostaja, kuten Tampereen liikennepiiri.

Kirjallisuutta

Gripenberg-Lerche, Munck: Suomen valtionrautatiet 1862-1912: historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. Osat 1 ja 2. Suomen valtionrautatiet, Helsinki 1912-1916.

Valtionrautatiet 1912-1937. Osat 1 ja 2. Rautatiehallitus, Helsinki 1937.

Valtionrautatiet 1937-1962. Rautatiehallitus, Helsinki 1962.

Valtionrautatiet 1962-1987. Rautatiehallitus, Helsinki 1987.

Suomen rataverkon historia Wikipediassa

Suomen Rautatiemuseo

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan


Takaisin Portin etusivulle