Rautatiehallinnon ratapiirit

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Rautatiehallitus

Rautatierakennukset

Rautatiehallinnon liikennepiirit 

Mitä ratapiirit olivat?

Ratapiirit (vuoteen 1963 asti ratajaksot) olivat Rautatiehallituksen rataosaston aluehallinnon elimiä, jotka hoitivat tietyllä rataverkon osalla ratojen ja rakennusten kunnossapidon sekä uudistustyöt. Rataosuudet siirtyivät ratapiirin hallinnoitavaksi sen jälkeen, kun rata oli rakentamisen jälkeen avattu liikenteelle.

Rautateiden keskus- ja aluehallinto erotettiin varsinaisesti toisistaan vasta Rautatiehallitukselle vuonna 1888 annetulla ohjesäännöllä, joskin jo ennen sitä ratainsinöörit vastasivat yleensä tietyn rataosuuden ylläpidosta. Rautateiden aluehallinnosta käytettiin nimitystä linjahallinto. Rautatiehallituksen vuonna 1889 tekemällä päätöksellä rataosasto jaettiin vuoden 1891 alusta alkaen 14 ratapiiriin. Ratapiirin nimenä käytettiin kulloinkin voimassa olevaa piirijaon mukaista järjestysnumeroa ja lisämääreenä piirin päällikön asemapaikkaa. Erikoistapauksissa sama päällikkö saattoi hoitaa kahtakin ratapiiriä. Vuoteen 1927 mennessä ratapiirejä oli 26. Ratapiirit järjestettiin uudelleen vuonna 1928 ja niiden määräksi tuli 14. Päälliköiden asemapaikat olivat: Helsinki, Riihimäki, Turku, Tampere, Viipuri, Kouvola, Kuopio, Savonlinna, Sortavala, Joensuu, Vaasa, Oulu ja Tornio. Viipuri oli kahden piirin päällikön asemapaikka. Vuonna 1930 perustettiin vielä 15. ratapiiri, jonka päällikön asemapaikka oli Oulussa.

Sotien jälkeen alueluovutukset aiheuttivat muutoksia piirijakoon. Vuoden 1945 alusta alkaen ratapiirejä oli 13 ja niiden päälliköiden asemapaikat olivat Helsinki, Riihimäki, Turku, Tampere, Haapamäki, Seinäjoki, Oulu, Tornio, Kajaani, Pieksämäki (toistaiseksi Kuopio), Pieksämäki (toistaiseksi Savonlinna), Joensuu ja Kouvola. 1950- ja 1960-luvuilla ratapiirien määrää vähennettiin. 1960-luvun lopulla liikenne- ja ratapiirien piirijako muutettiin vastaamaan toisiaan ja piirien määräksi tuli 7: Helsingin, Kouvolan, Tampereen, Seinäjoen, Pieksämäen, Joensuun ja Oulun ratapiirit.

Valtionrautateiden organisaatiota uudistettiin useaan otteeseen 1980-luvulla. Valtaosa ratapiirien tehtävistä siirrettiin vuonna 1985 seitsemälle rautatiepiirille. Ne lakkautettiin kuitenkin jo kolmen vuoden kuluttua, ja rata-asioista alkoivat vastata ratakeskukset. Valtionrautateistä tuli liikelaitos vuonna 1990 ja se yhtiöitettiin vuonna 1995.

Ratapiirien arkistot

Ratapiirien arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri yksiköissä ja ne ulottuvat ajallisesti 1800-luvun lopulta aina 1980-luvulle asti. Ratapiirien arkistot ovat vaihtelevan kokoisia ja joidenkin ratapiirien arkistoja on tuhoutunut sotien aikana. Ratapiirien arkistot sisältävät kirjeistöä, pöytäkirjoja sekä erityyppisiä luetteloita. Kirjediaarit toimivat hakemistoina kirjeistöön ja antavat yleiskuvan ratapiirin hoitamista tehtävistä.

Ratapiirien arkistojen rinnalla kannattaa käyttää rautateiden keskushallinnon eli Rautatiehallituksen ja sen rataosaston arkistoja. Esimerkiksi Rautatiehallituksen II arkisto sisältää henkilökuntamatrikkeleita. III arkistossa puolestaan on rautatieläisten henkilökortisto.

Mihin ratapiirien arkistoja voi käyttää?

Ratapiirien arkistot antavat kuvan elämästä rautateillä ja niiden varrella. Ratapiirien arkistoihin sisältyy tietoja ratojen ylläpidosta, peruskorjauksista ja sähköistämisestä. Arkistoihin sisältyy myös yksityisraiteiden rakentamista, käyttöä, raidemuutoksia ja purkua koskevia asiakirjoja.

Ratapiirit vastasivat myös ratojen varsilla olleista rakennuksista ja laitteista. Rautateitä varten tarvittiin asema- ja huoltorakennuksia. Rautatieläisille rakennettiin myös asuintaloja. Ratapiirien arkistoihin sisältyvistä asiakirjoista löytyy tietoa rakennusten vaiheista. Varsinaisia rakennuspiirustuksia ratapiirien arkistoihin sisältyy vaihtelevasti ja niitä löytää usein paremmin Kansallisarkistossa säilytettävistä Rautatiehallituksen ja Ratahallintokeskuksen arkistoista. Ratahallintokeskuksen rautatierakennusten piirustusarkiston rakennuskohteiden hakemistot on digitoitu.

Vaikka ratapiirit eivät vastanneetkaan uusien rataosuuksien rakentamisesta, niin ratapiirien päälliköt osallistuivat usein rautateitä varten tehtyihin maa-alueiden pakkolunastustoimituksiin. Tämän vuoksi ratapiirien arkistoihin sisältyy vaihtelevasti myös pakkolunastuskarttoja. Pakkolunastuskarttoja tehtiin usein kolmena kappaleena: maanmittauskonttoriin, ratapiiriin ja Rautatiehallitukseen. Kaikki kolme pakkolunastuskarttaa eivät kuitenkaan välttämättä ole täysin samanlaiset. Pakkolunastuskartoista on Hämeenlinnan ja Mikkelin maakunta-arkistoissa muodostettu Rautatiehallituksen ratapiirien pakkolunastuskartat –kokoelmat. Laajemmin pakkolunastuksista löytyy tietoa Kansallisarkistossa säilytettävistä Rautatiehallituksen arkistoista, kuten Rautatiehallituksen hallinto-osaston lainopillisen toimiston I ja II arkistojen pakkolunastusasiakirjoista ja Rautatiehallituksen pakkolunastus- ja lisäpakkolunastuskartat -kokoelmasta.

Sukututkijat löytävät ratapiirien arkistoista tietoja piirien palveluksessa olleista rautatieläisistä, kuten ratainsinööreistä, ratamestareista ja –vartijoista. Ratapiirien palveluksessa oli myös paljon työsopimussuhteista työvoimaa, jonka määrä vaihteli huomattavasti riippuen käynnissä olevista korjaushankkeista.

Miten saan ratapiirien aineistoa tutkittavaksi?

Arkistolaitoksen eri yksiköissä säilytettävät ratapiirien arkistot on luetteloitu Vakka-arkistotietokantaan. Mikäli on kiinnostunut jostakin tietystä alueesta, niin aluksi on selvitettävä, mikä ratapiiri on hoitanut kyseistä rataosuutta. Rautateiden hallinnollisesta jaosta löytyy tietoa Valtionrautateitä käsittelevästä kirjallisuudesta. Myös Vakka-arkistotietokannasta löytyy tietoa eri ratapiirien maantieteellisestä toimialueesta.

Ratapiirien arkistot löytyvät Vakasta tarkennetun haun avulla. Valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmät Rautatiehallinnon piiriviranomaiset ja painamalla Tee haku, avautuvalta sivulta löytyvät listattuina kaikki arkistolaitoksen yksiköissä säilytettävät ratapiirien arkistot. Ratapiirien nimet ovat Vakassa muodossa Rautatiehallitus. Oulun ratapiiri tai Rautatiehallitus. 9. Ratajakso (Viipuri). Puurakenteessa näkyvät myös rautatiehallinnon muiden piiriviranomaisten arkistot.

Ratapiirien arkistoja voi hakea myös haku- ja tilausjärjestelmä Astian avulla. Kirjoittamalla hakukenttään sana ratapiiri haun tuloksena sivun vasempaan laitaan muodostuu luettelo kaikista hakusanaan täsmäävistä arkistonmuodostajista. Valitsemalla luettelosta haluttu arkistonmuodostaja, kuten Oulun ratapiiri, jää jäljelle vain tämän arkistonmuodostajan asiakirjoja. Asiakirjoja voi hakea myös suoraan ratapiirin tai ratajakson nimellä.

Kirjallisuutta

Gripenberg-Lerche, Munck: Suomen valtionrautatiet 1862-1912: historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. Osat 1 ja 2. Suomen valtionrautatiet, Helsinki 1912-1916.

Valtionrautatiet 1912-1937. Osat 1 ja 2. Rautatiehallitus, Helsinki 1937.

Valtionrautatiet 1937-1962. Rautatiehallitus, Helsinki 1962.

Valtionrautatiet 1962-1987. Rautatiehallitus, Helsinki 1987.

Suomen rataverkon historia Wikipediassa

Rautatieasemat - arkkitehtuuria sadan vuoden ajalta

Suomen Rautatiemuseo


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan


Takaisin Portin etusivulle