Tuomiokirjat

Kohteesta Portti
(Ohjattu sivulta Renovoidut tuomiokirjat)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Hovioikeudet

Kihlakunnanoikeudet

Maan jaoituksen säännöttömyyksien järjestämiskomitea

Oikeusistuimet

Raastuvanoikeudet

Tuomioistuinlaitos ja alioikeudet

Tuomiokirjakortisto Tuokko

Voudintilit 

Mitä tuomiokirjat ovat?

Tuomiokirjoilla tarkoitetaan tavallisimmin kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoja aina 1500-luvulta 1800-luvun keskivaiheille, jonka jälkeen ne tunnetaan yleisemmin oikeus- tai käräjäpöytäkirjoina. Tuomiokirjoihin voidaan lukea myös saman ajanjakson raastuvan- ja kämnerinoikeuksien pöytäkirjat sekä laamanninoikeuksien pöytäkirjat. Tuomiokirjoihin ei lasketa erityistuomioistuinten (mm. maanjako-oikeuden, valtiorikos- ja valtiorikosylioikeuksien, vesistötoimikuntien/vesioikeuksien) pöytäkirjoja.

Eri oikeusasteiden tuomiokirjoja

Kihlakunnanoikeus, raastuvanoikeus ja kämnerinoikeus

Alin oikeusaste oli maaseudulla kihlakunnanoikeus ja kaupungeissa raastuvanoikeus. Nämä Ruotsin vallan ajalta peräisin olleet yleiset alioikeudet toimivat aina vuoden 1993 käräjäoikeusuudistukseen saakka. Kihlakunnanoikeus kokoontui käräjillä, joita järjestettiin käräjäkunnittain. Käräjäkunta muodostui yhdestä tai useammasta paikkakunnasta. Yksi tai useampi käräjäkunta taas muodosti tuomiokunnan. Virkaan nimitetty kihlakunnantuomari kiersi tuomiokuntaansa ja piti vuosittain kolmet käräjät kussakin käräjäkunnassa. Todellisuudessa käräjien määrä vaihteli eri aikoina.

Vuoden alussa pidettiin niin sanotut talvikäräjät, kesällä kesäkäräjät ja myöhemmin syksyllä syyskäräjät. Mikäli joku oli syyllistynyt raskaaseen rikokseen ja istui vangittuna oikeudenkäyntiä odottaen, toimeenpantiin usein ylimääräiset käräjät. Renovoituja tuomiokirjoja säilytetään Kansallisarkistossa, kun taas konseptituomiokirjoja (kantapöytäkirjoja) säilytetään arkistolaitoksen eri yksiköissä alioikeuksien omissa arkistoissa.

Niin kutsutuissa vanhoissa kaupungeissa toimi myös kämnerinoikeus, joka ratkaisi pieniä riitajuttuja ja toimitti toisinaan esitutkinnan rikosasioissa. Lopulliset tuomiot rikosasioissa antoi kuitenkin raastuvanoikeus. Kämneri- ja raastuvanoikeuksien pöytäkirjoja on säilynyt 1600-luvulta lähtien ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa.

Laamanninoikeus

Kihlakunnanoikeutta seuraava oikeusaste oli vuoteen 1868 asti laamanninoikeus, joka oli vetoomustuomioistuin ja toiminnassa jo 1300-luvulta lähtien. Sen toimipiirinä oli useita tuomiokuntia käsittävä laamannikunta. Periaatteessa laamanninkäräjät oli alioikeuksista seuraava oikeusaste, joka vakiintui 1600-luvun alussa hovioikeuden ja kihlakunnanoikeuden välissä olevaksi tuomioistuimeksi. Käytännössä siellä käsiteltiin pääasiassa maanomistukseen liittyviä riita-asioita ja muissa asioissa vedottiin suoraan hovioikeuteen. Laamanninoikeuksien pöytäkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Hovioikeus

Laamanninoikeudesta voitiin vedota hovioikeuteen. Ensimmäinen hovioikeus perustettiin Tukholmaan vuonna 1614 ja Turun hovioikeus vuonna 1623. Hovioikeudet valvoivat ja yhtenäistivät alempien tuomioistuinten toimintaa, kouluttivat tuomarikuntaa sekä toimivat vetoomustuomioistuimina. Juttu alistettiin aina hovioikeuteen, jos kyse oli vakavasta rikoksesta eli jos rangaistuksena oli kuolemantuomio, myöhemmin elinkautinen vankeus tai pakkotyö. Turun hovioikeuden pöytäkirjoja säilytetään Turun maakunta-arkistossa.


Erityyppisiä tuomiokirjoja

Vanhimmat tuomiokirjat

Tuomiokirjamateriaalia on säilynyt vain satunnaisesti ajalta ennen hovioikeuksien perustamista. Suomen vanhimmat tuomiokirjat ovat peräisin keskiajalta ja sisältyvät Reinhold Hausenin julkaisusarjaan Finlands medeltidsurkunder (FMU). Ne ovat yksittäisiä rajatuomioita tai muita etupäässä maaomistusta koskevia tuomioita. FMU lähdejulkaisu on siirretty Diplomatarium Fennicum -tietokannaksi.

1500-luvun jälkipuoliskolta on säilynyt muutamia tuomiokirjoja. Niistä Ala-Satakunnan tuomiokirja vuosilta 1550–52 ja Savon tuomiokirjat vuosilta 1559 ja 1561–65 on julkaistu sarjassa Suomen vanhimmat tuomiokirjat.

Kansallisarkistossa olevien voudintilien sarjaan Yleisiä asiakirjoja sekä Ruotsin arkistoista saatuihin fotostaattijäljennöksiin sisältyy jonkin verran tuomiokirjoja 1500-luvulta ja 1600-luvun ensimmäisiltä vuosilta. Nämä vanhemmat tuomiokirjat muistuttavat tilikirjasarjaan sisältyviä sakkoluetteloita. Sen sijaan 1600-luvun puolivälistä 1700-luvun puoliväliin tuomiokirjoista tulee näkyviin nykyisten sanomalehtien tapaan elämän koko kirjo.

Renovoidut tuomiokirjat

Turun hovioikeuden perustaminen vuonna 1623 oli suuri askel suomalaisen oikeushallinnon kehityksessä. Sillä oli tärkeä merkitys myös tuomiokirjamateriaalin säilymisen ja taltioinnin kannalta. Määräysten mukaan Suomen laamanninoikeuksien, kihlakunnanoikeuksien sekä raastuvan- ja kämnerinoikeuksien tuli lähettää alkuperäisistä eli konseptituomiokirjoista puhtaaksikirjoitettu kaksoiskappale, ns. renovoitu tuomiokirja hovioikeudelle tarkistettavaksi. Alkuperäiset pöytäkirjat jäivät alioikeuksien arkistoihin. Vuodesta 1623 lähtien kihlakunnanoikeuksien tuomiokirjat muodostavatkin periaatteessa vuodesta toiseen jatkuvia, käytännössä enemmän tai vähemmän aukottomia sarjoja. Vaasan (1775) ja Viipurin (1839) hovioikeuksien perustamisen jälkeen pöytäkirjojen tarkastusvastuu jaettiin uudelleen.

Renovoidut tuomiokirjasarjat ulottuvat osin 1970-luvulle. Tällöin alioikeuksissa siirryttiin järjestelmään, jossa juttuja käsiteltäessä syntyneet asiakirjat kerätään asiakirjavihoksi ja päätökset muodostavat oman sarjansa. Näin ei enää synny sidottuja tuomiokirjasarjoja.

Ahvenanmaan, Suur-Savon ja Sääksmäen kihlakunnanoikeuksien renovoidut pöytäkirjat tuhoutuivat suurelta osin Turun palossa 1827. Näistä tuomiokunnista on tallella vuotta 1827 vanhempia konseptituomiokirjoja maakunta-arkistoissa, nekin enemmän tai vähemmän aukollisina sarjoina.

Konseptituomiokirjat/ kantapöytäkirjat

Alkuperäisiä käräjien aikana kirjoitettuja konseptituomiokirjoja (kantapöytäkirjoja) säilytetään arkistolaitoksen eri yksiköissä alioikeuksien omissa arkistoissa. Renovoidut tuomiokirjat ovat helppolukuisempia kuin alkuperäiset, joissa on usein paljon yliviivauksia ja lisäyksiä rivien väleihin ja marginaaleihin. Toisaalta alkuperäiset tuomiokirjat ovat täydellisempiä, koska esim. liitteitä (sukutauluja, piirustuksia jne.) saattaa puuttua varhaisista renovoiduista tuomiokirjoista. Vähitellen niistä jätettiin pois myös vähäisiä kaupunki- ja kihlakunnanoikeuksissa konseptipöytäkirjoihin kirjoitettuja rikos- ja riitajuttuja. 1700-luvulta lähtien renovoituihin tuomiokirjoihin ei myöskään sisällytetty hallinnollisia asioita, ja vuodesta 1864 lähtien niihin jäljennettiin vain tietyt kiinteää omaisuutta ja perinnönjakoa koskevat asiat.

Tuomiokirjat tutkimuksen lähteenä

Tuomiokirjat muodostavat tärkeän ja oikeastaan ainoan, osin toki katkelmallisen lähdesarjan 1500- ja 1600-lukujen osalta. Sisällön monipuolisuudesta ja asioiden esitystavasta johtuen tuomiokirjat ovat antoisa lähde paitsi historiantutkimukselle myös kansatieteen-, kansanrunouden-, kielen-, suku- ja nimistöntutkimukselle. Runsas materiaali tarjoaa mahdollisuuden tehdä monenlaista tutkimusta aina havainnollisesta yksittäistapausten tutkimisesta laajempaan tutkimukseen. Tuomiokirjat antavat elävän kuvan elämästä, sillä ne eivät orjallisesti seuraa pykäliä ja ohjeita, vaan ovat pikemminkin juoruilevia ja epäjohdonmukaisia kaikessa yksityiskohtaisuudessaan. Yleisesti ottaen tuomiokirjoja pidetään kuitenkin luotettavina lähteinä niiden juridisen luonteen vuoksi.

Mitä asioita käräjillä käsiteltiin?

Tuomiokirjojen oikeusasiat voidaan sisällöllisesti jakaa kolmeen luokkaan: hallinnollisiin asioihin, riita- ja siviiliasioihin sekä rikosasioihin. Ensinnäkin käräjät olivat se hallinnollinen instituutio, jossa kruunu julisti päätöksiään ja vaatimuksiaan (esim. sotaväenotto ja kruunun verohallinnolliset kysymykset). Tämän lisäksi neuvoteltiin kruunun edustajien ja paikallisen väestön kesken erilaisista "kunnallisista" hallintotehtävistä. Näihin tehtäviin kuului mm. toimihenkilövaalit sekä päätökset yhteisten rakennusten (mm. kirkko ja pappila) huolehtimisesta. Hallinnollisiin tehtäviin kuuluivat myös päätökset itsehallinnollisista kysymyksistä.

Toiseksi käräjillä käsiteltiin riita- ja siviiliasioita, joihin lasketaan erilaisia taloudellisia asioita, kuten maanjako- sekä perintö- ja velka-asiat. Kolmannen pääryhmän muodostivat puolestaan rikosasiat, joihin kuuluu niin omaisuus- ja väkivaltarikokset kuin siveysrikkomuksetkin. 1700-luvulta lähtien on tuomiokirjat jaettu kahteen osaan: varsinaiset asiat eli rikos- ja riita-asiat sekä ilmoitusasiat, eli lainhuudot, kiinnitykset, holhoukset sekä avioehdot. 1700-luvun loppupuolella kirjaaminen muuttui myös suppeammaksi.

Miten löydän etsimäni tiedon tuomiokirjoista?

Astia-verkkopalvelun, Vakka-tietokannan ja Digitaaliarkiston käyttäminen

Kihlakuntien renovoituja tuomiokirjoja voi tutkia alkuperäisinä asiakirjoina Kansallisarkistossa, niitä on sijoitettu melko paljon myös Hämeenlinnan ja Turun maakunta-arkistoihin. Konseptituomiokirjoja (kantapöytäkirjoja) säilytetään arkistolaitoksen eri yksiköissä alioikeuksien omissa arkistoissa. Kaikkien arkistolaitoksessa säilytettävien tuomiokirjojen sijoitus- ja aineistotiedot löytyvät myös Vakka-tietokannasta.

Asiakirjat tilataan tutkittaviksi haku- ja tilausjärjestelmä Astianavulla. Esimerkiksi hakusanalla Laukaa* kihlakun* renovoi* pöytäkir* saa näkyviin kaikki kyseisen kihlakunnan renovoidut pöytäkirjat, joista voi tilata haluamansa vuodet tutkijasaliin asioidessaan edellä mainituissa arkistolaitoksen yksiköissä. Mikäli aineisto on digitoitu, Astiasta on linkki Digitaaliarkistoon. Mikäli asiakirja on mikrofilmattu tai digitoitu, alkuperäistä asiakirjaa ei normaalisti saa tutkittavaksi.

Kuten renovoidut tuomiokirjat myös oikeusistuinten alkuperäiset eli konseptituomiokirjat tilataan tutkittaviksi Astianavulla. Hakuehdoissa ei saa mainita sanaa konsepti vaan tilatessaan esim. Laukaata koskevia alkuperäisiä riita- ja rikostuomiokirjoja v. 1885 hakusanat ovat Laukaa* varsinaisasia* pöytäkir* 1885.

Ennen vuotta 1809 laaditut tuomiokirjat on mikrofilmattu. Keskitettyä tietoa mikrofilmatuista tuomiokirjoista on saatavissa julkaisusta Luettelo yleisarkistojen mikrofilmien käyttökopioista, mikrofilmiluetteloista 609:9, 10, 12 ja 13 sekä Ruotsista kuvatusta aineistosta luetteloista 607:1 ja 2.

Vanhimmat kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat 1600-luvun osalta sekä 1600- ja 1700-luvun raastuvanoikeuksien ja kämnerinoikeuksien renovoidut tuomiokirjat on digitoitu. Astia-verkkopalvelusta ja Vakka-tietokannasta löytyy tällöin linkki Aineisto on talletettu digitaaliarkistoon, josta pääsee suoraan digitoidun asiakirjan pariin.

Vakka-tietokanta tarjoaa tutkijalle digitaalisen hakemiston lisäksi tietoa eri tuomiokirjoista ja niiden käyttörajoituksista. Tuomiokuntien, laamannioikeuksien ja raastuvanoikeuksien arkistojen luettelotiedot löytyvät Vakasta esimerkiksi tarkennetun haun avulla. Alasvetovalikosta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä etsitään kohta Oikeuslaitos ja vankeinhoito. Tämän alta valitaan Tuomiokunnat, Laamanninoikeudet tai Raastuvanoikeudet ja painetaan Tee haku. Tulokseksi saadaan kaikki tuomiokunnat, laamanninoikeudet tai raastuvanoikeudet aakkosjärjestyksessä. Hakua voi rajata esimerkiksi valitsemalla maakunta-arkiston kohdasta arkistolaitoksen säilyttävä yksikkö. Tarkempia tietoja konseptituomiokirjoista on saatavissa arkistoluetteloista 231:1, 232 ja 236.

Myös tuomiokuntien renovoidut pöytäkirjat löytyvät Vakasta tarkennetun haun avulla. Alasvetovalikosta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä etsitään kohta Oikeuslaitos ja vankeinhoito, jonka alta valitaan Renovoidut tuomiokirjat ja painetaan Tee haku. Tulokseksi saadaan kaikki eri oikeusasteiden renovoidut tuomiokirjat. Lisäksi arkistoluetteloissa 205 ja 229 on yhteenveto Kansallisarkistoon siirretyistä renovoiduista tuomiokirjoista (rajavuodet, sijoitukset, hyllymetrit, merkintä luettelosta).

Tietyn digitoidun tuomiokirjan etsiminen voidaan aloittaa myös käyttämällä digitaaliarkiston hakupalvelua. Hakukenttään syötetään esimerkiksi hakusanat "kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat". Näin löydetään kaikki digitoidut tuomiokirjat tuomiokunnittain. Tuomiokunnan valinnan jälkeen avautuu näkymä digitoiduista tuomiokirjoista aikajärjestyksessä.

Jalmari Finne säätiön ja Tampereen yliopiston yhteistyönä toteutetussa RAHAD-projektissa on digitoitu joitakin kihlakunnanoikeuksien tuomiokirjasarjojen ulkopuolisia vähemmän tunnettuja tuomiokirja-aineistoja. RAHAD-projektin tuottamaan tuomiokirja-aineistoon pääset tutustumaan täällä.

Turun hovioikeuden kuninkaalle toimittamia tuomiorullia on säilynyt muutamalta vuodelta 1660-luvulta. Niistä löydät lisätietoja täältä.

Apuvälineitä tutkimukseen

Tuomiokirjojen käyttö varsinkin detaljitietoa etsivälle on hidasta ja hankalaa lähdemateriaalin laajuuden vuoksi. Tästä syystä on hyvä käyttää erilaisia tuomiokirjojen käyttöä helpottavia apuneuvoja ja -välineitä työssä. Selvitettäessä, mihin tuomiokuntaan tietty pitäjä on vuosina 1623–1862 kuulunut, voidaan apuna käyttää Valtionarkiston yleisluettelo I:n lopussa olevaa hakemistoa. Tämä hakemisto on käytettävissä myös sähköisessä muodossa Suomen Sukututkimusseuran kotisivuilla. Tämän lisäksi voidaan hyödyntää Sirkka Karskelan (1992) laatimaa luetteloa noin vuosilta 1623–1940 tai vuosittain ilmestyvää Suomen valtiokalenteria.

Kansallisarkistossa laadituista vanhojen laamannin- ja kihlakunnanoikeuksien tuomiokirjojen sisällysluetteloista löytyvät tuomiokirjan signum (eli arkistotunnus) ja tuomiokunnan nimi sekä vuosi. Sisällysluettelot löytyvät niin tuomiokirjojen alusta kuin erillisistä tuomiokunnittain laadituista luetteloista, jotka löytyvät Kansallisarkiston luettelohuoneesta. Tämän lisäksi sisällysluettelosta löytyvät seuraavat tiedot: vuosi; päivä; käräjätyyppi; käräjäpaikka/käräjäkunta; folio (eli sivu, jolta ko. käräjät alkavat). Näitä tietoja apuna käyttäen voidaan helpommin löytää tuomiokirjasta haluttu kohta.

Lisäksi maakunta-arkistoissa on laadittu sisällysluetteloita ja erilaisia aakkosellisia hakemistoja tuomiokirjojen käyttöä helpottamaan. Kussakin arkistolaitoksen yksikössä käytettävät luettelot tai hakemistot vaihtelevat, joten niistä kannattaa keskustella tutkijasalin päivystäjän kanssa.

Tuomiokirjojen hakemistoina voidaan käyttää myös sakkoluetteloita, joita on liitetty tuomiokirjoihin 1680-luvulta alkaen. Sakkoluetteloista selviää ketä on sakotettu, paljonko, miksi ja millä käräjillä. Merkinnän avulla on mahdollista hakea koko jutun käräjäkäsittely itse tuomiokirjasta.

Osaan 1600-luvun tuomiokirjoista on hakemistona käytettävissä tuomiokirjakortisto (Tuokko). Täältä löydät yksityiskohtaiset ohjeet tuomiokirjakortiston käytöstä. Hyödyllinen apuväline on myös Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen tuomiokirjatietokanta

1810-luvulta lähtien myös kirkonkirjoista ja etenkin rippikirjoista voi olla apua tuomiokirjoja tutkittaessa. Tällöin rippikirjoihin tuli huomautussarake, johon sisältyy muun ohella tietoja rangaistuksista, joihin seurakuntalaisia on oikeudessa tuomittu. Seurakuntien arkistoissa voi myös olla erillisiä rikosluetteloita, jotka voivat olla avuksi tutkimuksessa. Näiden tietojen avulla juttua päästään etsimään tuomiokirjoista.

Kirjallisuutta

Einonen, Piia, Poliittiset areenat ja toimintatavat. Tukholman porvaristo vallan käyttäjänä ja vallankäytön kohteena n. 1592–1644. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2005.

Finlands medeltidsurkunder-lähdejulkaisu.Diplomatarium Fennicum –tietokanta.

Holmberg, Håkon, Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit. Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys, Helsinki 1959.

Hämeen historia, osa 2. Noin vuodesta 1540 vuoteen 1721. Karisto, Hämeenlinna 1960.

Karskela, Sirkka, "Oikeuslaitoksen asiakirjat" ja "Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin". Selvitä sukusi. Tietoa sukututkijalle. Toim. Marja-Liisa Putkonen. Sukuseurojen keskusliitto, Helsinki 1992.

Luettelo yleisarkistojen mikrofilmien käyttökopioista. Valtionarkiston monistesarja 4. Helsinki 1982.

Lönnroth, Harry, Ekenäs stads dombok 1678-1695. I: Rättsfilologisk studie av en 1600-talshandskrift. II: Filologisk utgåva med kommentar och register. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 2007.

Matikainen, Olli, Iskuin ja lyönnein. Väkivalta ja käräjät Käkisalmen läänissä 1618–1651. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1995.

Rikos historiassa. Kopijyvä, Jyväskylä 2000.

Nallinmaa-Luoto, Terhi, "Tuomiokirjojen käyttö sukututkimuksessa." Genos 61 (1990), 49-53, 80.

Piilonen, Juhani, Sastamalan historia. 2, 1300–1860. Vammalan kaupunki, Vammala 2007.

Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862. Suomen Sukututkimusseura.

Saarenheimo, Juhani, "Tuomioistuinten asiakirjat". Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Eljas Orrman ja Elisa Pispala. Kansallisarkisto/WSOY, Helsinki 1994, 151–167.

Suomen vanhimmat tuomiokirjat. - Finlands äldsta domböcker. "I Savon tuomiokirjat 1559 ja 1561-1565. - Domböcker för Savolax 1559 och 1561-1565." Toim. Kauko Pirinen. Helsinki 1954. "II Ala-Satakunnan tuomiokirja 1550-1552. - Dombok för Nedre Satakunta 1550-1552." Toim John E. Roos. Helsinki 1964.

Tiedonjyväsiä. Asiakirja-aineistojen käyttäjän opas. Kansallisarkisto, Helsinki 2002.

Valtionarkiston yleisluettelo – Översiktskatalog för Riksarkivet I. Valtionarkisto, Helsinki 1956.

Virrankoski, Pentti, Tuomiokirjojen käyttö historiantutkimuksessa. Turun yliopisto, Turku 1970.


Palaa sivun alkuun

Siirry Astia-verkkopalveluun

Siirry Digitaaliarkistoon


Paluu Portin etusivulle