Ruotsin ajan sotilasasiakirjat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Autonomian ajan sotilasasiakirjat

Läänintilit

Palvelus armeijassa

Sotilasseurakunnat

Viaporiin liittyvät aineistot

Voudintilit 

Ruotsin ajan sotilasasiakirjat

Kansallisarkistossa säilytettävään Militaria-kokoelmaan on koottu Ruotsin ajan suomalaisten joukkojen asiakirjoja. Kokoelma sisältää asiakirjoja pääasiassa 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta. Se on keskeisin Ruotsin ajan sotilasasiakirjojen kokoelma Suomessa. Militaria-kokoelman lisäksi Kansallisarkistossa säilytetään eri sotiin liittyvien asiakirjojen kokoelmia. Lääninhallitusten arkistoissa on jonkin verran sotilaisiin liittyviä asiakirjoja. Esimerkiksi Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkistossa on länsisuomalaisten rykmenttien katselmusluetteloita 1690-luvulta eteenpäin.

Ruotsin ajan sotilasasiakirjat sisältävät runsaasti erilaisia katselmusrullia eli henkilöluetteloita, joihin on kirjattu rykmenttien päällystö ja miehistö. Lisäksi asiakirjoihin kuuluu sotamiehenottoon, tarkastuksiin ja ylennyksiin liittyviä luetteloita sekä joukkojen hallintorutiinien hoitoon liittyviä asiakirjoja.

Suomessa säilytettävät Ruotsin ajan sotilasasiakirjat soveltuvat tänne sijoitettujen joukkojen tutkimiseen henkilö- ja sosiaalihistorian kannalta ja yleisemmin sotalaitoksen vaiheiden tutkimiseen Suomen alueella. Rykmenttien katselmusrullat ovat hyödyllinen lähde sukututkijoille. Aineisto soveltuu etupäässä 1700-luvun ja 1800-luvun alun tutkimiseen. 1700-lukua edeltävän ajan sekä sotatapahtumien tutkiminen edellyttää Ruotsin valtionarkistossa ja sota-arkistossa säilytettävien aineistojen hyödyntämistä. Kansallisarkistoon on hankittu Ruotsista mikrofilmejä Suomea ja suomalaisia joukkoja koskevista asiakirjoista.

Mitä tietoja sotilasasiakirjat sisältävät?

Militaria-kokoelmaan kuuluvista sotilasasiakirjoista käytetyimpiä ovat pääkatselmus- ja muut rullat, jotka ovat rykmenttien sotilaiden henkilöluetteloita. Niihin on merkitty joukko-osastojen päällystö, alipäällystö ja miehistö sekä heidän keskeisimmät tietonsa. Katselmusrulliin merkittävistä tiedoista annettiin 1600-luvun lopulta alkaen määräyksiä useaan otteeseen.

1600-luvun lopulla vakiintui, että pääkatselmusrulliin tuli kirjoittaa muun muassa sotilaiden etu- ja lisänimet, kotipaikka sekä tieto heidän ruodustaan tai rusthollistaan. Vuoden 1685 ohjeen perusteella rulliin tuli kirjoittaa myös upseerien, aliupseerien, korpraalien ja rumpalien palkkaukseen osoitetut tilat ja verot. Sotilaille annettiin ruotsinkieliset sotilasnimet, jotka korvasivat rullissa heidän isännimensä. Syntymäpaikan merkinnän tarkkuudessa on suurta vaihtelevuutta. Se on merkitty toisinaan vain läänin tarkkuudella ja toisinaan pitäjän. Syntymäpaikka ja sotilaan ikä eroavat toisinaan kirkonkirjoihin merkityistä tiedoista.

Vuoden 1767 katselmusohjesääntö tarkensi katselmusrullien teko-ohjeita luettelemalla sarakkeet, joihin tiedot sotilaista tuli kirjata. Ruotujakoisten rykmenttien rullissa oli jokaiselle sotilaalle seuraavat sarakkeet: 1. numero rykmentissä, 2. numero komppaniassa, 3. ruodun tai rusthollin nimi, 4 sotilaan nimi, laatu ja syntymäpaikka sekä viimeisen katselmuksen jälkeiset muutokset, 5. miehen ikä, 6. palvelusvuodet, 7. siviilisääty, 8. ratsuväki- ja rakuunarykmenteissä hevosen ikä, väri ja tuntomerkit, 9. edellisessä katselmuksessa tehdyt huomautukset ja 10. käsillä olevassa katselmuksessa tehdyt huomautukset. Vuodesta 1775 eteenpäin pääkatselmusrulliin merkittiin myös miesten pituus.

Värvättyjen rykmenttien sotilaista merkittiin seuraavat tiedot: 1. numero komppaniassa, 2. miehen nimi, syntymäpaikka ja uskonto, 3. värvääjä: kruunu tai komppanian päällikkö, 4. pesti ja sen pituus, 5. pestausajasta palvellut vuodet, 6. ikä, 7. palvelusvuodet, 8. siviilisääty, 9. käsityötaito, 10. huomautukset edellisessä katselmuksessa ja 11. huomautukset käsillä olevassa katselmuksessa.

Ruotujakoisten ja värvättyjen rykmenttien upseerit, aliupseerit ja sotilasvirkamiehet merkittiin katselmusrulliin menosäännön mukaisessa palkan nauttimisjärjestyksessä. Heidän kohdallaan mainittiin nimen lisäksi tieto läsnäolosta katselmuksessa sekä huomautukset.


Aineistojen käyttäminen

Ruotsista hankitut mikrofilmit

Kansallisarkistoon on hankittu mikrofilmejä Ruotsin sota-arkistossa ja valtionarkistossa olevista sotilasasiakirjoista, jotka liittyvät suomalaisiin joukkoihin. Mikrofilmit sisältävät esimerkiksi Suomen sotilasylipäällikön ja rykmenttien komentajien kirjeitä, virkatalokatselmuksia, joukko-osastojen katselmusrullia eli katselmusluetteloita sekä kokoelmia, jotka liittyvät eri sotiin kuten esimerkiksi suureen Pohjan sotaan. Tarkempi luettelo Ruotsista hankituista mikrofilmeistä löytyy Kansallisarkiston mikrofilmiluetteloista 607:2, 5 ja 6 sekä monisteesta Ruotsista hankitut mikrofilmit valtionarkistossa I—II. Mikrofilmit ovat käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä.


Militaria-kokoelma

Kansallisarkistossa säilytettävään Militaria-kokoelmaan on koottu sotilasasiakirjoja vuotta 1809 edeltävältä ajalta. Kokoelma koostuu kolmesta osasta. Militaria I on pieni kokoelma, joka sisältää pääasiassa suomalaisiin rykmentteihin liittyviä asiakirjoja 1600-luvulta. Militaria II ja III sisältävät Suomen alueen joukko-osastojen asiakirjoja 1700-luvun alusta vuoteen 1809 asti. Ruotujakoisten jalkaväki- ja rakuunarykmenttien asiakirjat sisältyvät Militaria II -kokoelmaan, ja värvättyjen joukkojen asiakirjat Militaria III -kokoelmaan. Militaria-kokoelman asiakirjoihin sisältyy pääkatselmusrullia, katselmusrullia, rekrytointirullia, virkakirjelmiä ja rykmenttien hallintoon liittyviä asiakirjoja.

Militaria-kokoelma on luetteloitu Vakka-arkistotietokantaan ja arkistoluetteloihin 141—143. Kokoelmaa säilytetään Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Keskeisimmät osat Militaria-kokoemasta on mikrofilmattu.

Militaria-kokoelman arkistoluetteloita pääsee tutkimaan syöttämällä Vakka-arkistotietokantaan hakusanaksi esimerkiksi ”Militaria”. Hakutulossivulta valitaan Militaria I, II tai III. Avautuvalta sivulla on luetteloitu kokoelman sisältämät arkistot. Militaria I käsittää yhden arkiston, mutta Militaria II ja III ovat järjestetty joukko-osastoittain. Valitsemalla luettelosta jokin rykmentin arkisto päästään sivulle, johon on merkitty arkiston tiedot. Painamalla tältä sivulta löytyvää Sarjat-linkkiä pääsee tutkimaan arkistoluetteloa. Mikrofilmattujen asiakirjojen kuvailutiedoissa on maininta mikrofilmin tunnuksesta ja tieto arkistolaitoksen yksiköistä, jossa on kopio mikrofilmistä


Muut sotilasasiakirjoja sisältävät arkistot

Militaria-kokoelman lisäksi Kansallisarkistossa säilytetään kokoelmia, jotka sisältävät aineistoa liittyen Pommerin sotaan 1757—1762, Kustaa III:n Venäjän sotaan 1788—1790 (luetteloitu Suomen sota 1788—1790 -nimellä), Pommerin sotaan 1807 ja Suomen sotaan 1808—1809. Asiakirjat on luetteloitu Vakka-arkistotietokantaan ja arkistoluetteloihin 144:1—4. Arkistoluettelot löytyvät tietokannasta syöttämällä hakusanaksi sodan nimi. Kansallisarkistossa säilytetään myös Suomen alueen Ylisotakomissariaatin arkistoa vuosilta 1772—1807.

Turun maakunta-arkistossa Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkistossa on muun muassa Henkirakuunarykmentin, Turun jalkaväkirykmentin ja Porin jalkaväkirykmentin katselmusrullia vuodesta 1694 alkaen. Myös muiden lääninhallitusten arkistoissa on jonkin verran sotilaisiin liittyviä asiakirjoja, esimerkiksi virkataloasiakirjoja.

Voudintilit ja läänintilit sisältävät tilityksiä, jotka liittyvät Suomen alueella 1500—1700-luvulla olleen sotaväen huoltoon.


Kirjallisuutta

Lappalainen, Jussi T., Sadan vuoden sotatie. Suomen sotilaat 1617—1721. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 823. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Jyväskylä 2001.

Nallinmaa-Luotto, Terhi, ”Militaria-asiakirjojen tulkinta ja käyttö sukututkimuksessa”. Genos 63 (1993) 29—32, 58—59.

Narva, Aila, Tiedon jyväsiä. Asiakirja-aineistojen käyttäjän opas. Kansallisarkisto, Tammisaari 2002.

Niemelä, Jari, Tuntematon ruotusotilas. Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Historiallisia tutkimuksia 157. Suomen Historiallinen Seura, Hämeenlinna 1990.

Syrjö, Veli-Matti, ”Sotiin ja puolustuslaitokseen liittyvät asiakirjat”. Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Eljas Orrman ja Elisa Pispala. Kansallisarkisto & WSOY, Porvoo 1994, 229—253.

Wirilander, Kaarlo, Suomen upseeristo 1700-luvulla. Sosiaalihistoriallinen tutkimus Suomen armeijan jakopalkkaisesta upseeristosta. Historiallisia tutkimuksia XXXIV. Helsinki 1950.

Wirilander, Kaarlo, Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718—1810. Virkatalonhaltijain luettelot. Suomen Historiallinen Seura Käsikirjoja 3. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1953.

Wirilander, Kaarlo, Suomen armeija sotilasvirkamiehistö 1718—1810. Viranhaltijain luettelot. Suomen Historiallinen Seura Käsikirjoja 8. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1975.

Vuorimies Heikki: Ruotusotilaiden tutkiminen. Suomen Sukututkimusseuran oppaita 1, Helsinki 2011.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Takaisin Portin etusivulle