Senaatin oikeusosasto

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Oikeusistuimet

Korkein oikeus

Senaatti

Vankeinhoitohallitus 

Sisällysluettelo

Mikä oli senaatin oikeusosasto?

Senaatin oikeusosasto oli Suomen autonomian aikaisen senaatin osasto, joka toimi Suomen korkeimpana tuomioistuimena.

Ylintä tuomiovaltaa Suomessa käytti Ruotsin vallan aikana kuningas ja vuodesta 1789 Ruotsin kuninkaan korkein oikeus. Suomen liityttyä Venäjään Suomen sodan seurauksena ylin tuomiovalta siirrettiin senaatin oikeusosastolle. Oikeusosasto käytti korkeinta tuomiovaltaa Suomessa koko autonomian ajan lukuun ottamatta eräitä asioita, jotka keisari ratkaisi. Kun Suomi itsenäistyi, senaatin oikeusosastosta muodostettiin korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Oikeusosaston tehtävänä oli valvoa, että oikeutta jaettiin voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan. Lääninhallitukset, hovioikeudet, sotaylioikeus sekä keskusvirastot olivat sen alaisia. Oikeusosasto käsitteli hovioikeuksista noston tai valituksen kautta tulleet asiat, armonanomukset, maanjako-oikeuksien päätöksistä tehdyt valitukset sekä erinäiset oikeusosaston päätettäväksi määrätyt asiat. Kuolemantuomioista oikeusosasto antoi lausunnon, mutta tuomioiden vahvistamisesta päätti keisari.

Mitä oikeusosaston arkisto sisältää?

Senaatin oikeusosaston arkisto sisältää asiakirjoja vuosilta 1809—1918. Arkiston tärkeintä aineistoa ovat asiakirjat oikeusosaston tutkimista jutuista. Oikeusosaston jutut on jaettu arkistossa kolmeen osaan:

1. Anomus- ja valitusjutut. Hovioikeuksista tulleet siviili-, rikos- ja virkasyytejutut ja kuolemaantuomittujen armonanomukset.
2. Nostojutut. Hovioikeuksista tulleet riita-asiat.
3. Maanjakojutut. Maanjako-oikeudesta tulleet kiinteistötoimituksia koskevat riita- ja valitusjutut.

Mitä tietoja voin löytää oikeusosaston käsittelemistä jutuista?

Koska oikeusosasto toimi Suomen korkeimpana tuomioistuimena, kaikki osaston käsittelemät jutut oli ennen osastoon tuloa käsitelty hovioikeudessa tai maanjako-oikeudessa. Korkeimpana tuomioistuimena oikeusosasto käsitteli vain kaikkein vaikeimmat ja merkittävimmät jutut. Merkittävä lähde oikeusosaston arkisto on esimerkiksi jutuissa, joissa hovioikeus oli langettanut kuolemantuomion. Lopullisen päätöksen näissä jutuissa teki keisari, mutta oikeusosasto tutki jutut ja antoi niistä keisarille lausunnon.

Oikeusosaston käsittelemistä jutuista on merkintöjä neljässä sarjassa: diaarissa, pöytäkirjassa, päätöstaltiossa ja aktissa. Pöytäkirjaan on merkitty tietoa jutun käsittelystä ja päätöstaltiosta löytyy lyhyt kuvaus jutusta ja päätös. Parhaiten tietoa jutun taustoista saa aktista, joka on kokoelma asiakirjoja, joiden pohjalta oikeusosasto teki jutussa päätöksen. Oikeusosaston pitämään diaariin eli päiväkirjaan on merkitty tietoja jutun käsittelyn vaiheista. Diaarit toimivat tiedonhakijalle hakemistoina oikeusosaston käsittelemille jutuille.

Miten löydän tietoja oikeusosaston käsittelemästä jutusta?

Senaatin oikeusosaston arkistoon voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun toimpisteessä.

Oikeusosaston arkistoon tutustuminen kannattaa aloittaa arkistolaitoksen Vakka-tietokannasta, josta senaatin oikeusosaston löytää kirjoittamalla hakukenttään ”oikeusosasto”. Arkistossa kannattaa ensimmäisenä tutustua arkistoluetteloon 418, josta saa apua aineiston tilaamiseen.

Etsityn jutun löytämiseksi on hyvä tietää vuosi, jolloin juttua käsiteltiin. Jutut vietiin aina ensin vuosittain vaihtuneeseen diaariin, joka tiedonhakijan on aluksi tilattava. Diaariin jutut on merkitty aikajärjestyksessä oikeusosastoon saapumisen mukaan. Diaarissa jokainen juttu sai oman numeronsa, joka löytyy sivun ylälaidasta.

Jutut on jaettu kolmeen eri diaarisarjaan jutun tyypin mukaan. Sarjat ovat anomus- ja valitusdiaarit, nostodiaarit ja maanjakodiaarit. Nosto- ja maanjakodiaarit sisältävät aakkosellisen hakemiston, mutta anomus- ja valitusasioissa hakemisto on tarvittaessa tilattava sarjasta Bc Hakemistot anomus- ja valitusdiaareihin.

Diaarista saadun jutun numeron avulla pääsee käsiksi pöytäkirjoihin, päätöstaltioihin ja akteihin. Kaikkien juttujen pöytäkirjat löytyvät samasta sarjasta Ca Puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat, mutta päätökset ovat anomus- ja valitusjutuissa sarjassa Da Päätöstaltiot ja nostojutuissa sarjassa Dc Tuomiot. Pöytäkirjat ja päätöstaltiot sisältävät aakkoselliset hakemistot, joista juttuja voi etsiä asianomaisen nimellä. Aktit on järjestetty samalla tavalla kuin diaarit anomus- ja valitusakteihin, nostoakteihin ja maanjakoakteihin. Oikean akti-kansion löytää luettelosta diaarista saadulla numerolla.

Sarjojen Aa Anomus- ja valitusdiaarit, Bc Hakemistot anomus- ja valitusdiaareihin, Da Päätöstaltiot ja Dc Tuomiot pääosat on digitoitu ja ne ovat käytettävissä Digitaaliarkistossa. Digitoituihin kuviin pääsee myös Vakka-arkistotietokannan hakutuloksen (hakuohje yllä) kautta. Sarjojen viimeisimmät vuodet ovat näyttörajoitettuja, joten niitä voi tutkia ainoastaan arkistolaitoksen toimipisteiden asiakaspäätteitä käyttäen. Niiden vielä digitoimattomat osat ovat käytettävissä mikrofilmeinä.

Senaatin oikeustoimituskunta

Senaatin oikeustoimituskunta oli senaatin talousosaston osasto, joka perustettiin vuonna 1892. Oikeustoimituskunta toimi vuoteen 1918 saakka, jolloin senaatin nimi muutettiin valtioneuvostoksi ja oikeustoimituskunta oikeusministeriöksi.

Oikeustoimituskunnan päätehtävänä oli laatia perustus- rikos- ja siviililainsäädäntöä koskevia aloitteita. Lisäksi se käsitteli maan oikeudellisen aluejaon muuttamiseen ja Suomen kansalaisoikeuksien myöntämiseen liittyviä asioita. Se valmisteli myös oikeusosaston päätettäväksi mm. eräitä nimityskysymyksiä, raastuvanoikeuksia ja maistraatteja sekä avioliittoa ja avioeroa koskevia asioita. Tarkat tiedot kaikista oikeustoimituskunnan tehtävistä saa Kansallisarkiston arkistoluettelosta 414.

Oikeustoimituskunnan arkisto on tarpeellinen lähde erityisesti tutkittaessa senaatin lainsäädäntötyötä. Parhaiten tietoa löytää tutkimalla oikeustoimituskunnan esittelyjen pöytäkirjoja eri istunnoista. Nämä löytyvät oikeustoimituskunnan arkiston C-sarjasta. Jos kysymys on sen sijaan esimerkiksi nimityskysymyksistä, raastuvanoikeuksista ja maistraateista tai avioliittoa ja avioeroa koskevista asioista, on tietoa etsittävä oikeusosaston arkistosta. Tiedot näistä asioista löytyvät omista sarjoistaan Ce Oikeustoimituskunnan esittelyistä pidetyt pöytäkirjat, De Oikeustoimitiskunnan esittelyissä tehtyjen päätösten taltiot ja Ed Oikeustoimituskunnan esittelemät anomusaktit.

Oikeustoimituskunnan arkistoon voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Aineistoon tutustumisen apuna toimii arkistoluettelo 414, joka esittelee oikeustoimituskunnan aineiston. Oikeusosaston arkistossa olevan oikeustoimikunnan aineiston löytää arkistoluettelosta 418. Arkistoon voi myös tutustua VAKKA-tietokannassa, josta oikeustoimituskunnan löytää hakusanalla "oikeustoimituskunta".

Kirjallisuutta

Mali Matti, Korkein oikeus 1809-1959. 1959.

Paloposki Toivo J. , Suomen historian lähteet. Gaudeamus, Forssa 1972.

Saarenheimo, Juhani, "Tuomioistuinten asiakirjat". Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Eljas Orrman. WSOY, Porvoo 1994. 151—168. Suomen oikeushistorian pääpiirteet. Toim. Pia Letto-Vanamo. Gaudeamus, Jyväskylä 1991.

Tyynilä, Markku, Senaatti: Tutkimus hallituskonselji-senaatista 1809-1918. VAPK-Kustannus, Helsinki 1992.

Valtionarkiston yleisluettelo II, Valtionarkisto, Helsinki 1966.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Palaa sivun alkuun


___________________________

Paluu Portin etusivulle