Senaatin perinnöksiostoasiakirjat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Asutushallituksen virkataloasiakirjat

Kruununtilojen katselmukseen liittyvät aineistot

Senaatin talousosaston registraattorinkonttori

Valtiokonttorin korvausasiakirjat

Perinnöksiosto, lainhuuto ja kiinnekirja (Arkistolaitoksen äänitepankki) 

Kruununtilan perinnöksiostaminen

Suuri osa Suomen alueen maatiloista oli päätynyt 1600-luvun kuluessa sekä 1700-luvun alun sotien aikana kruunun omistamiksi kruununtiloiksi, joihin viljelijöillä oli vain hallintaoikeus. Vuonna 1723 annettiin perinnöksiostoasetus, joka sääteli ja mahdollisti kruununtilojen ostamisen perintötiloiksi. Tilan ostaminen perintö- eli verotilaksi (ruots. skattehemman) teki siitä ostajan perinnöllistä omaisuutta ja takasi siten ostajan ja hänen jälkeläistensä tulevaisuuden.

Ruotsin vallan aikana kruununtilojen perinnöksiostojen vahvistamisesta eli perintökirjojen myöntämisestä vastasi kamarikollegio, joka toimi Tukholmassa. Suuri osa Suomea koskeneista perinnöksiostoasiakirjoista tuhoutui tulipalon yhteydessä 1802. Autonomian aikana perintökirjat myönsi Keisarillinen Suomen senaatti.

Senaatin talousosaston valtiovaraintoimituskunta hoiti kruununtilojen perinnöksiostoja vuosina 1809—1869. Tämän jälkeen perinnöksiostoista vastasi talousosaston kamaritoimituskunta vuoteen 1917 asti, jolloin perinnöksiostot siirtyivät uudestaan valtiovaraintoimituskunnalle. Se vaihtoi nimensä 27.11.1918 valtiovarainministeriöksi. Perinnöksiostot siirrettiin 7.9.1928 maatalousministeriön vastuulle ja edelleen 20.4.1929 maaherrojen käsiteltäviksi.

Kruununtilan perinnöksiostosumma oli 1700-luvulla vähintään kuuden vuoden maaveron suuruinen. Vuonna 1793 ostohinta korotettiin 10 vuoden veron suuruiseksi. Suomen alueelle perinnöksiostohinnaksi määrättiin kolmen vuoden vero. Summan sai suorittaa kertamaksuna tai vuodesta 1858 lähtien kymmenen vuoden maksuajalla.


Perinnöksiostoasiakirjat-kokoelma

Senaatin toimituskuntien käsittelemät asiakirjat, jotka syntyivät kruununtilojen perinnöksiostojen yhteydessä, on erotettu eri virastojen arkistoista. Asiakirjoista on muodostettu oma arkistokokonaisuutensa perinnöksiostoasiakirjojen nimellä.

Perinnöksiostoasiakirjojen kokoelma koostuu kruunun- ja lahjoitustilojen annettujen perintökirjojenluetteloista, lähetettyjen perintökirjojen luetteloista, perintökirjataltioista sekä perinnöksiostoakteista. Aineisto kattaa vuodet 1810—1928.


Mihin kokoelmaa voi käyttää?

Perinnöksiostoasiakirjojen kokoelmaa voi käyttää lähteenä Suomen maanomistusolojen muuttumisen tutkimiselle autonomian aikana. Tuolloin lähes kaikki valtion omistamat viljelykset siirtyivät niitä viljelleiden ihmisten omistukseen kruununtilojen perinnöksiostojen myötä. Monet Länsi-Suomen kruununtiloista oli tosin jo ostettu perinnöksi ennen autonomian aikaa. Yksittäisen tilan kohdalla arkiston avulla selviää milloin tilasta tuli perinnöllinen viljelys ja millainen prosessi sen perinnöksiosto oli.


Kokoelman sisältämät sarjat

Annettujen perintökirjojen luettelot 1810—1928

Annettujen perintökirjojen luettelot on järjestetty lääneittäin ja vuosittain kootuiksi luettelokirjoiksi. Luetteloihin on merkitty kustakin perinnöksiostosta mm. tieto perintökirjan numerosta, perintökirjan päiväys, tarkempia tietoja tilasta kuten sen talo- ja manttaaliluku, perinnöksiostajan nimi, perinnöksiostomaksun suorituspäivä sekä ostohinnan suuruus. Annettujen perintökirjojen luettelot on digitoitu.

Viipurin läänin lahjoitusmaiden talonpoikien vuosina 1877—1927 perinnöksilunastamat tilat on luetteloitu omiin niteisiinsä sarjaan Bb Lahjoitusmaatiloille annettujen perintökirjojen luettelot.


Perintökirjojen lähetysluettelot 1822—1882

Perintökirjojen lähetysluettelot ovat perintökirjojen myöntämiseen liittyneiden maksujen kuittauskirjoja. Lähetysluettelot sisältävät merkinnän senaatin talousosaston registraattorinkonttorin perintökirjalle antamasta yleisestä kirjediaarinumerosta vuoteen 1860 asti. Tämän lisäksi luetteloihin on merkitty perintökirjan päiväys, perinnöksilunastaja ja perintökirjan myöntämiseen liittyneet maksut ja niiden kuittaukset. Vuoden 1860 jälkeen lähetysluetteloissa mainitaan vain kunakin päivänä lähetettyjen perintökirjojen määrä. Tarkempia tietoja perinnöksiostajista ei ole merkitty luetteloihin tämän jälkeen. Lähetettyjen perintökirjojen luettelot on digitoitu vuoteen 1860 asti.


Perintökirjataltiot

Perintökirjataltiot sisältävät kruununtilojen ja lahjoitusmailla sijainneille tiloille myönnettyjen perintökirjojen taltiokappaleet. Taltiosta käy ilmi tilan perinnöksilunastuksen tarkemmat tiedot. Perintökirjataltiot on koottu lääneittäin taltiokirjoihin. Kukin taltiokirja sisältää useamman vuoden perintökirjat.


Perinnöksiostoaktit

Perinnöksiostoaktit eli perinnöksiostoasiakirjavihot sisältävät kruununtilan perinnöksilunastuksen yhteydessä syntyneet asiakirjat. Niiden joukossa on mm. perinnöksiostohakemus, läänin kuvernöörin päätös perinnöksiostosta, sijoituskirja, lääninrahaston maksukuitti tilan lunastushinnasta sekä kuulutuksia.

Senaatin perinnöksiostoasiakirjojen arkisto sisältää perinnöksiostoaktit vuodesta 1860 vuoteen 1928. Ne muodostavat arkistossa sarjan Ea Perinnöksiostoaktit. Sarja on järjestetty lääneittäin ja vuosittain perinnöksiostoaktien diaarinumeroiden mukaan.

Vuosien 1809—1859 perinnöksiostoakteja säilytetään senaatin talousosaston registraattorinkonttorin eli kirjaajankonttorin kirjeaktien sarjassa.

Kruununtilojen perinnöksilunastukseen liittyvien asiakirjojen lisäksi senaatin perinnöksiostoasiakirjoihin kuuluu Viipurin läänin lahjoitusmailla sijainneiden tilojen perinnöksilunastusakteja vuosilta 1877—1927.


Kokoelman käyttäminen

Arkistoluettelo

Perinnöksiostoasiakirjojen kokoelma on tutkijoiden käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Perinnöksiostoasiakirjat on luetteloitu arkistoluetteloon 417 ja Vakka-arkistotietokantaan. Arkistoluetteloa pääsee tutkimaan Vakka-tietokannassa syöttämällä sen tarkennetun haun nimihakuun hakusanaksi esimerkiksi ”perinnöksiostoasiakirjat”. Hakutuloksista valitaan Perinnöksiostoasiakirjat.


Kuinka löydän tutkimani tilan perinnöksiostoasiakirjat?

Jotta tutkimuksen kohteena olevan tilan perinnöksiostoon liittyvät asiakirjat löytää arkistosta on tiedettävä tilan perinnöksioston ajankohta. Mikäli se ei ole tiedossa tutkijan on ensin selvitettävä muiden lähteiden avulla tutkimuskohteena olevan tilan perinnöksiostoaika. Täydennetyt maakirjat vuosilta 1875 ja 1905 ovat hyviä lähtökohtia perinnöksioston ajan selvittämiseksi. Tilan perinnöksioston päivämäärä on merkitty maakirjoissa muistiinpanoja-sarakkeeseen (anteckningar). Toinen vaihtoehto on käydä läpi henkikirjoja 10-vuosittaiskausittain ja etsiä niistä perinnöksiostoaika. Lisäksi voidaan käydä läpi annettujen perintökirjojen luettelot tutkittavan tilan läänin osalta tai tutkia talousosaston registraattorinkonttorin kirjediaareja.

Kun perinnöksioston ajankohta on tiedossa, etsitään annettujen perintökirjojen luetteloista (sarja Ba) perintökirjan numero. Sen tietäminen nopeuttaa perintökirjan taltiokappaleen löytämistä sarjan D perintökirjataltioista. Perintökirjan numero on merkitty perintökirjaluetteloihin vuodesta 1863 eteenpäin (ks. esimerkkikuva alla). Perintökirjataltiot sisältävät tilan perinnöksioston vahvistaneen perintökirjan.

Perintökirjan numero perintökirjaluettelossa.

Jokaisen perintökirjataltion loppuun on merkitty diaarinumero, jonka avulla tutkittavan tilan perinnöksiostoon liittyvät asiakirjat voi tilata halutessaan. Jos perinnöksiostoaktin haluaa tilata tutkittavaksi, perinnöksiostotaltion lopusta etsitään vuoteen 1869 asti valtiovaraintoimikunnan FK-diaarinumero ja vuodesta 1869 eteenpäin kamaritoimituskunnan KK-alkuinen diaarinumero. Aktin diaarinumero koostuu toimikunnan lyhenteestä, murtoluvusta ja vuodesta, esim. FK 20/131 1863.

Diaarinumeron avulla Vakka-arkistotietokannasta tai arkistoluettelo 417 Perinnöksiostoaktien (Ea) sarjasta etsitään perinnöksiostovuoden ja tilan läänin kohdalta arkistoyksikkö, jonka jakso kattaa aktin diaarinumeron murtoluvun.


Perinnöksiostoaktien etsiminen vuosilta 1809—1859

Vuosien 1809—1859 perinnöksiostoakteja säilytetään senaatin talousosaston registraattorinkonttorin kirjeaktisarjassa (Ea). Jotta yksittäisen perinnöksiostoaktin löytäisi sarjasta, on tunnettava sille registraattorinkonttorissa annettu yleinen kirjediaarinumero.

Kun perinnöksioston päivämäärä on tiedossa, kätevimmin yleisen kirjediaarinumeron saa selville perinnöksiostoasiakirjojen arkiston sarjan Bc Perintökirjojen lähetysluetteloista. Niihin merkittiin vuoteen 1860 asti perintökirjan yleinen kirjediaarinumero. Diaarinumero on ympyröity alla olevassa kuvassa.

Perinnöksiostoaktin diaarinumero perintökirjojen lähetysluetteloissa.

Diaarinumeron perusteella on katsottava talousosaston registraattorinkonttorin kirjeaktien sarjasta sen arkistoyksikön tunnus, joka sisältää etsityn perinnöksiostoaktin. Vakka-arkistotietokannan hakuun syötetään esimerkiksi hakusanaksi ”registraattorinkonttori”. Hakutuloksista valitaan Talousosaston registraattorinkonttorin arkisto. Arkiston sarjoista valitaan sarja Ea Kirjeaktit. Sen sisältämistä arkistoyksiköistä etsitään diaarinumeron vuoden kohdalta arkistoyksikkö, joka sisältää halutun asiakirjan.

Esimerkiksi Elias Mattsson Häkämiehen kruununtilan perinnöksioston kirjeakti KD 224/194 vuodelta 1850 sisältyy kirjeaktien arkistoyksikköön Ea:1870.

Kirjeaktien etsiminen Vakka-arkistotietokannasta.

Perinnöksiostoaktin diaarinumeroa voi etsiä myös perintökirjataltioista, registraattorinkonttorin kirjediaareista ja valtiovaraintoimituskunnan diaareista.


Digitoitu aineisto

Perinnöksiostoasiakirjoista on talletettu Kansallisarkiston digitaaliarkistoon osia annettujen perintökirjojen luetteloista Ba ja perintökirjojen lähetysluetteloista Bc. Aineistoa on helpointa tutkia Vakka-arkistotietokannan avulla. Sen tarkennetun haun nimihakuun kirjoitetaan ”perinnöksiostoasiakirjat”. Hakutuloksista valitaan perinnöksiostoasiakirjat-arkisto ja edetään sarjat-sivulle, jolta valitaan jompikumpi digitoitua aineistoa sisältävä sarja. Kummankin sarjan arkistoyksiköt on jaoteltu läänin ja vuosiluvun perusteella. Ne sisältävät linkin digitoituihin tiedostoihin.

Digitoitujen sarjojen etsiminen Vakka-arkistotietokannasta.

Käytännössä kaikki annettujen perintökirjojen luettelot on digitoitu. Niistä on digitoitu vain ne aukeamat, jotka sisältävät merkintöjä. Luettelot täytettiin juoksevassa järjestyksessä perinnöksiostoasiakirjojen saapuessa käsiteltäviksi. Kullekin läänille oli varattu tietty määrä aukeamia kustakin luettelokirjasta. Tästä johtuen perintökirjojen luettelot sisältävät paljon tyhjiä aukeamia, joita ei ole digitoitu.

Perintökirjojen lähetysluetteloita on digitoitu vuoteen 1860 asti. Vuoteen 1860 asti niihin on merkitty perintökirjan yleinen diaarinumero, päivämäärä ja perinnöksilunastaja.


Kirjallisuutta

Claesson, Agnetta, ”Perinnöksiostosta ja ja erityisesti perintökirjakonsepteista samoin kuin niiden mikrokorteilla olevasta rekisteristä”. Sukutieto I/1999, 11-13.

Jutikkala, Eino, Suomen talonpojan historia. Toinen uudistettu ja lisätty laitos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 257. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1958.

”Kruununtilan perinnöksiosto vuosina 1809-1930”. Sukutieto I/1999, 13.

Paavilainen, H., Kruunutilojen verolleostosta ja sen taloudellisista vaikutuksista Suomessa. Taloustieteellisiä tutkimuksia II. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1906.


Siiry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon



Takaisin Portin etusivulle