Senaatin talousosaston registraattorinkonttori

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kenraalikuvernöörinkanslia

Senaatin perinnöksiostoasiakirjat

Senaatti

Senaatin talousosaston toimituskunnat

Valtioneuvoston kirjaajankonttori

Valtiosihteerinvirasto 

Senaatin talousosasto ja registraattorinkonttori 1809–1918

Senaatin talousosaston tehtäviin kuuluivat siviilihallinto ja yleisen talouden alaan liittyneet tehtävät. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin. Niiden tehtävänä oli valmistella ja esitellä asiat talous- ja oikeusosaston yhteisistunnossa (plenumissa) tai talousosaston istunnoissa.

Toimituskuntien lisäksi talousosastossa oli registraattorin- eli kirjaajankonttori, joka toimi kansliatoimituskunnan alaisuudessa. Kansliatoimituskunta oli tavallaan talousosaston kanslia ja poikkesi näin ollen muista toimituskunnista. Kansliatoimituskunta lopetettiin vuonna 1869 ja sen tehtävät siirrettiin pääosin vastaperustetulle siviilitoimituskunnalle. Elokuussa 1888 kansliatoimituskunta perustettiin uudelleen. Vuoden 1892 ohjesääntö lakkautti kansliatoimituskunnan ja osa sen toiminnoista, kuten registraattorinkonttori, siirrettiin vastaperustetulle talousosaston kanslialle.

Talousosaston registraattorinkonttorin tehtävänä oli vastaanottaa kaikki senaatin talousosastolle saapuvat kirjeet ja diarioida ne, avata saapunut posti, jakaa se toimituskunnille ja toimitettava päätökset asianosaisille sekä lähetettävä kirjeet. Kaksi viimeksi mainittua tehtävää siirrettiin vuonna 1860 toimituskunnille.

Senaatin muuttuessa valtioneuvostoksi vuonna 1918 muutettiin registraattorinkonttori valtioneuvoston kanslian alaiseksi yleiseksi kirjaajankonttoriksi.

Registraattorinkonttorin arkisto

Talousosaston registraattorinkonttorin arkistosta löytyvät talousosaston keskeisimmät eli yhteiset arkistosarjat. Arkisto sisältää kirje-, anomus- ja valitusdiaareja, pöytäkirjoja, päätöstaltioita sekä muita saapuneita asiakirjoja. Käsittelyprosessin aikana asiakirjat eli aktit saattoivat saada useita diaarinumeroita toimituskunnissa. Aktit löytyvät kuitenkin aina yleisiin diaareihin liitetyistä yleisten aktien joukosta, jos ne on merkitty yleisiin diaareihin. Tästä poikkeuksena on yleisen kanslian ja vuodesta 1892 lähtien talousosaston kanslian arkistoissa säilytettävä pieni määrä kirje- ja anomusakteja. Pelkästään toimituskunnissa diarioidut aktit löytyvät vain toimituskuntien diaareista.

Vuodesta 1820 asioiden käsittelyn jouduttamiseksi talousosasto toimi ajoittain kahtena jaostona. Näiden jaostojen pöytäkirjat sisältyvät registraattorinkonttorin arkistoon.

Monista akteista on käytännön syistä irrotettu erikseen karttoja, piirustuksia, valokuvia ja painotuotteita. Tällaisissa tapauksissa aktiin on aina jätetty viite.

Arkiston sisältöön voi tutustua Astia-verkkopalvelun tai arkistoluettelo 404a avulla.

Mihin arkistoa voi hyödyntää?

Talousosasto käsitteli hyvin monenlaisia asioita sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Senaatin talousosaston registraattorinkonttorin arkisto on Suomen historian vuosien 1809 – 1918 osalta merkittävä lähde Valtiosihteerinviraston ja Kenraalikuvernöörinkanslian arkistojen ohella. Yleiseltä merkitykseltään kaikki tärkeimmät Suomen keskushallinnon asiakirjat löytyvät siis kirjaajankonttorin arkistosta.

Talousosasto hyväksyi esimerkiksi yhdistysten, säätiöiden, yritysten yms. perustamiset sekä vahvisti johtosäännöt huutokauppakamareille ja pörssihuutokaupoille. Arkistosta voi siten olla hyötyä historiikkeja kirjoitettaessa.

Tämän lisäksi talousosasto nimitti mm. lääkäreitä, pappeja, poliiseita ja insinöörejä tiettyihin virkoihin tai virastoihin. Se hyväksyi ja myönsi eläkkeisiin ja palkkaukseen liittyviä asioita sekä yleisellä tasolla että yksittäisten virkojen osalta. Näin ollen arkistosta voi löytää tietoa esimerkiksi virkojen perustamisesta ja nimityksistä.

Talousosaston toiminta ulottui kouluista nimismiespiireihin ja postilaitoksesta tulliin. Tietoa voi siten etsiä vaikkapa paikkakunnan nimellä. Yhteiskunnallisten ilmiöiden historiallisessa tarkastelussa se on myös hyvä lähde. Tarkemman listauksen talousosaston vastuualueista tarjoaa esimerkiksi Valtionarkiston Yleisluettelo II.

Digitoitu aineisto

Talousosaston registraattorinkonttorin arkistosta on digitoitu seuraavanlainen aineisto.

Kirjediaarit (KD)

Viranomaisten kirjeet senaatin talousosastolle kirjattiin kronologisesti lähettäjän mukaan yleiseen kirjediaariin. Myös yksityisen henkilön lähettämä kirje merkittiin kirjediaariin, jos se saapui viranomaisen lähetekirjeen yhteydessä. Kruununtilojen perinnöksiostoasiakirjat kirjattiin koko autonomian ajan yleiseen kirjediaariin. Vuodesta 1860 lähtien ne on järjestetty omaksi kokonaisuudekseen. "Sarja Aa" toimii hakemistona sarjaan "Ea Kirjeaktit". Aineisto löytyy digitaaliarkistosta. Tarkemmat ohjeet kirjediaarien käyttöön löytyvät täältä.

Anomus- ja valitusdiaarit (AD)

Anomus- ja valitusdiaareista löytyvät yksityisten henkilöiden, laitosten ja yhteisöjen anomukset sekä valitukset koskien hallinto-oikeudellisia asioita. Vuodesta 1898 lähtien anomusdiaarit (AD) ja valitusdiaarit (VD) muodostavat eri sarjat. Näitä valitusdiaareja ei ole digitoitu. "Sarja Ab" toimii hakemistona sarjaan "Eb Anomus- ja valitusaktit". Aineisto löytyy digitaaliarkistosta. Tarkemmat ohjeet anomus- ja valitusdiaarien käyttöön löytyvät täältä.

Talousosaston yhteisistunto- ja jaostopöytäkirjat ja niiden hakemistot

Senaatti päätti asioista joko molempien osastojen yhteisistunnoissa (plenum) tai osastojen omissa istunnoissa. Näistä istunnoista laadittiin aina pöytäkirja. Registraattorinkonttorin arkistossa säilytetään talousosaston omien istuntojen pöytäkirjoja.

Senaatin pöytäkirjat laadittiin ruotsiksi koko 1800-luvun ajan. Suomen kieltä esiintyy elokuusta 1901 alkaen. Venäjän kieli otettiin käyttöön senaatin pöytäkirjakielenä 1.10.1903 lähtien. Talousosaston pöytäkirjat laadittiin 4.11.1905 annettuun ns. marraskuun manifestiin saakka suomeksi, ruotsiksi tai venäjäksi. Manifestin jälkeen venäjän kieli jäi joksikin aikaa pois tullakseen uudelleen käyttöön entistä laajemmassa mittakaavassa 1909.

Pöytäkirjoihin on merkitty kaksi päiväystä, koska Venäjällä käytössä ollut juliaaninen kalenteri oli 1800-luvulla 12 ja 1900-luvulla 13 päivää jäljessä Suomessa käytössä olleesta gregoriaanisesta kalenterista.

Pöytäkirjoihin liittyvät hakemistot eli sarja "Ba Pöytäkirjahakemistot" on digitoitu. Pöytäkirjat ovat samoin digitaaliarkistossa omana kokonaisuutena. Tarkemmat ohjeet hakemistojen ja pöytäkirjojen käyttämiseen löytyvät täältä.

Muu aineisto

Valitusdiaarit 1898–1917

Poikkeuksena muusta A sarjan aineistosta Valitusdiaareja vuosilta 1898–1917 (Ac 1-20) ei ole digitoitu, joten ne täytyy tilata tutkijasalin päivystäjältä. Sidoksen alussa on hakemisto, josta selviää miltä sivuilta eri kirjaimet alkavat. Diaarikirjan lopussa puolestaan on hakemisto, johon kaikki lähettäjät on merkitty aikajärjestykseen. Vuodesta 1909 hakemistot ovat aakkosellisia. Ohjeita diaarien tulkitsemiseen löytyy digitoidun aineiston käytön ohjeistuksesta.

Päätöstaltiot

Senaatin päätökset ilmoitettiin kirjeinä viranomaisille ja päätöksinä yksityisille. Päätökset antoi esittelevä toimituskunta. Anomusasiakirjaan tehtyä päätöskonseptia säilytetään päätöskonsepteissa. Puhtaaksikirjoitettu kopio eli taltiokappale päätöksestä arkistoitiin kirjaajankonttorin päätöstaltiosarjaan. Talousosaston tekemä ratkaisu ilmenee päätös- ja kirjekonsepteista mahdollisesti pöytäkirjaa tarkemmin.

Kirjeasiakirjaan tehdyn päätöksen konseptikappaletta säilytetään pääsääntöisesti ao. toimituskunnan kirjekonsepteissa. Päätöstaltiosarja sisältää kuitenkin myös kirjeasiakirjoihin liittyviä päätöksiä, sillä tietyt asiat vietiin aina päätöstaltioon riippumatta siitä, oliko kyseessä kirje- vai anomusdiaariin merkitty asia. Tällaisia olivat päätökset, jotka koskivat fyysisen tai juridisen henkilön oikeuksia (ei etuja) sekä päätökset, joihin sisältyi juridinen tulkinta. Lisäksi jos päätöksellä vahvistettiin noudatettavaksi jotakin sääntöä, merkittiin se päätöstaltioon.

Päätöstaltiot on sidottu aikajärjestykseen. Vuoteen 1887 saakka päätöstaltioiden hakemistot ovat sidosten alussa. Erilliset hakemistot on laadittu vuosilta 1888–1918 sekä myöhemmin laadittuina vuosilta 1813 ja 1820. Nämä hakemistot löytyvät sarjasta "Bb Päätöstaltiohakemisto". Myös diaareja voi käyttää hakemistona. Päätöstaltiohakemistoissa on ilmaistu vuoden ao. nide roomalaisella numerolla, mutta sivu puolestaan arabialaisella. Päätöstaltioon on merkitty lisäksi asiaan liittyvä sekä senaatin että toimituskunnan diaarinumero.

Päätöstaltioista on digitoitu Suomen itsenäisyysjulistus.

Saapuneet asiakirjat

Saapuneista asiakirjoista löytyvät aktit, joihin kirje-, valitus- ja anomusdiaarit viittaavat. Asiakirjavihon muodostaa jokainen saapunut kirje, joka on kirjattu diaariin omalle numerolle. Aktiin on liitetty asiassa myöhemmin käyty kirjeenvaihto sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat, myös esittelijän lausunto. Aktiin on merkitty päätöksen päivämäärä, mutta senaatin päätös ei ilmene aktista, koska kirje- ja päätöskonsepteja ei ole liitetty aktiin. Asian ratkaisu on etsittävä pöytäkirjasta, kirje- tai päätöskonseptista tai päätöstaltiosta.

Rekisterit, hakusanat ja hakemistot apuvälineinä

Tiedonhakua senaatin talousosaston arkistosta hankaloittavat mm. muuttunut kieli ja tapa merkitä asioita. Tietojen etsimistä diaareista, pöytäkirjoista sekä kirje- ja päätöskonsepteista sekä päätöstaltioista helpottavat erilaiset rekisterit.

Näistä hyödyllisimpiä ovat aakkoselliset asia-, henkilö- ja paikannimihakemistot. Talousosaston diaareissa vuosilta 1809–1867 löytyvät hakemistot kenraalikuvernöörin kautta saapuneisiin keisarin ja ministerivaltiosihteerin kirjeisiin. Suurin osa hakemistoista liittyy vain kyseiseen sidokseen, toisinaan myös useampaan, jolloin hakemisto löytyy vain ensimmäisestä sidoksesta.

Hakusanana kannattaa käyttää jotakin yleistä termiä, kuten erioikeudet, oppikoulut, poliisi jne, jolloin niiden sisältä saattaa löytyä erillinen paikkakunnittain, henkilöittäin tai lääneittäin koottu luettelo. Komiteoiden kohdalla on oma yhteinen hakusanakohtansa. Osuuskassojen, yhdistysten yms. sääntöjen vahvistukset löytyvät hakusanojen "Useat" ja "Säännöt" alta. Hakusanojen kohdalla kannattaa muistaa, että ruotsin kieli oli käytössä vuosisadan vaihteeseen saakka ja kieli on muuttunut niistä ajoista. Paljon on riippunut myös siitä, miten kukin kirjaaja on aikoinaan ajatellut. Etsinnässä kannattaa hyödyntää siten Valtionarkiston yleisluettelon II niteestä löytyviä hakusanoja sekä joihinkin arkistoluetteloihin sisältyviä hakemistoja.


Diaarien ja pöytäkirjojen käytön ohjeistus

Miten tulkitsen diaareja?

Tarkemmat ohjeet diaarien käyttämiseen saa täältä.

Miten löydän oikean pöytäkirjan?

Tarkemmat ohjeet pöytäkirjan löytämiseen saa täältä.

Kirjallisuutta

Rauhala, K. W., Keisarillinen Suomen Senaatti 1809-1909 I-II. Otava, Helsinki 1921.

Selin, Rauno, "Autonomian ja itsenäisyyden ajan keskushallinnon asiakirjat." Teoksessa Suomen historian asiakirjalähteet Toim. Orrman, Eljas & Pispala, Elisa. Kansallisarkisto ja WSOY, Porvoo 1994, 80–115.

Tiihonen, Seppo & Paula, Suomen hallintohistoria. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1984.

Torvinen, Taimi, Autonomian ajan senaatti. Itsenäistymisen ja valtiomuototaistelun aika. Valtioneuvosto, Helsinki 1977.

Tyynilä, Markku, Senaatti. Tutkimus hallituskonselji-senaatista 1809-1918. Hallintohistoriakomitea, VAPK-Kustannus, Helsinki 1992.

Valtionarkiston yleisluettelo II. Valtionarkisto, Helsinki 1966.


Palaa sivun alkuun

Siirry senaatin talousosaston toimituskuntien sivulle

Siirry Astia-verkkopalveluun

_____________________________________________

Paluu Portin etusivulle