Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston arkisto

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Etsivä Keskuspoliisi

Lääninhallitukset

Valtion pakolaisavustuskeskus 

Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimisto

Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimisto oli virasto, jonka tehtävänä oli hoitaa ja valvoa ulkomaalaisasioita Suomessa. Sisäministeriön ulkomaalaistoimisto perustettiin vuonna 1948 ja lakkautettiin 1989, jolloin perustettiin sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus.

Suomen itsenäistyttyä ulkomaalaisvalvonta oli useiden eri tahojen vastuulla. Keväällä 1918 perustettiin Valkokaartin Esikunnan Tiedusteluosasto, joka yhdistettiin saman vuoden heinäkuussa Yleisesikunnan Tiedonanto-osastoon. Yleisesikunnan Tiedonanto-osaston Valvontaosaston tehtäväksi annettiin 30.8.1918 ulkomaalaisvalvonta. Vuonna 1919 ulkomaalaisvalvonta siirtyi Etsivän Keskuspoliisin vastuulle.

Etsivässä Keskuspoliisissa ulkomaalaisvalvontaa hoitivat passi- ja valvontatoimisto. Vuonna 1937 Etsivä Keskuspoliisi lakkautettiin ja sen tehtävät siirtyivät tuolloin perustetulle Valtiolliselle poliisille. Valtiollinen poliisi hoiti ulkomaalaisasioita vuoteen 1948 asti, jolloin se lakkautettiin ja tehtävät siirrettiin uudelle Suojelupoliisille. Ulkomaalaisasiat sen sijaan siirrettiin uudelle viranomaiselle, Sisäasiainministeriön poliisiosaston ulkomaalaistoimistolle.

Ulkomaalaistoimiston tehtävänä oli hoitaa ulkomaalaisten yleisvalvonnan johtoa, ulkomaalaisten oleskelu- ja työlupia sekä niihin liittyviä asioita, muukalaispassien antamista, ulkomaalaisyhdistyksiä, passintarkastustoiminnan johtoa, kansalaisuusasioita ja ulkomaalaisten kiinteistönomistusta.

Sisäministeriön ulkomaalaistoimiston jälkeen ulkomaalaisasioita hoidettiin vuodesta 1989 sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskuksessa, vuodesta 1995 ulkomaalaisvirastossa. Vuodesta 2008 ulkomaalaisasioita on hoidettu maahanmuuttovirastossa.


Mitä asiakirjoja sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston arkistossa on?

Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston arkisto sisältää runsaasti asiakirjoja, joista suurin osa on ajalta ennen ulkomaalaistoimiston perustamista ja sen edeltäjien toiminnan tuloksena syntynyttä. Asiakirjoja on vuodesta vuosilta 1939–1957.

Arkisto sisältää hakemus- ja kirjediaareita, ulkomaalaisten työlupa- ja oleskelukortiston, hakemuksia ja kirjeistöä. Arkisto ei kuitenkaan ole kattava, sillä osa materiaalista on hävitetty ja osa sijoitettu muihin arkistoihin. Esimerkiksi ulkomaalaisten henkilömapit vuosilta 1951–1977 ovat Valtioneuvoston arkistossa. Oleskelulupa-anomuksia löytyy Kansallisarkiston lisäksi maakunta-arkistoista (vuoteen 1938 saakka), Valtioneuvoston arkistosta (vuosilta 1951–1977) ja Maahanmuuttoviraston arkistosta (vuodesta 1978 alkaen). Tuhotusta materiaalista voi mainita ainakin Helsingin poliisilaitoksen passitoimiston arkiston henkilömapit, joista suurin osa tuhottiin vuosina 1986–1987.

Miten sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston arkistoa voi hyödyntää?

Kansallisarkistossa säilytettävä ulkomaalaistoimiston arkisto ei ole mitenkään täydellinen. Sen avulla voi kuitenkin tutkia ulkomaalaisia Suomessa varsinkin 1940-luvulta 1950-luvulle. Asiakirjat ovat tärkeitä tietolähteitä, kun ollaan kiinnostuttu lähtömaasta ja syistä minkä vuoksi he ovat saapuneet Suomeen, missä he ovat työskennelleet ja millaiset perhesuhteet heillä on olleet. Tutkijan kannattaa huomata, että kaikki arkiston asiakirjat eivät ole ulkomaalaistoimiston tuottamaa, vaan sille sen perustamisen jälkeen luovutettua.

Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston arkiston mielenkiintoisinta ja hyödyllisintä materiaalia ovat ulkomaalaisten oleskelu- ja työlupakortisto sekä oleskelu- ja työluvat. Oleskelu- ja työlupakortisto on aakkosellinen kortisto (sarjatunnus Ba) jota pidettiin ulkomaalaistoimistossa vuoteen 1957 asti.

Tutkimuksen alkuun pääsemistä helpottaa, jos on perehtynyt ulkomaalaisia Suomessa ja Suomen ulkomaalaispolitiikkaa käsittelevään kirjallisuuteen. Antero Leitzingerin teokset Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812–1972 ja Ulkomaalaiset Suomessa 1812–1972 johdattelevat hyvin aiheeseen. Antti Seppälän Muukalainen ja virkavalta kertoo myös aiheesta.


Miten etsin tietoa ulkomaalaistoimiston arkistosta?

Sisäministeriön ulkomaalaistoimiston arkisto on luetteloitu arkistoluetteloon 435:5 sekä Vakka-arkistotietokantaan. Arkiston tietoja pääsee tarkastelemaan Vakassa syöttämällä sen Nimihaku-kenttään hakusanaksi esimerkiksi ”ulkomaalaistoimisto”. Hakutuloksista valitaan Sisäasiainministeriö ja sen alta Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston arkisto. Valitsemalla Sarjat pääsee arkistoluetteloon tutustumaan tarkemmin. Aineisto tilataan Rauhankadun toimipisteen tutkijasalin päivystäjältä.


Oleskelu- ja työlupakortisto ja oleskelu- ja työluvat

Oleskelu- ja työlupien hakemistona toimivat hakemusdiaarit. Hakemusdiaarit ovat arkistossa kirjepäiväkirjojen nimellä muiden diaarien tapaan. Vanhimpia oleskelu- ja työlupia etsittäessä hakemistona toimivat alasarjan Aa hakemus- ja kirjediaarit vuosilta 1939–1944. Vuodesta 1945 vuoteen 1950 hakemistona toimivat alasarjan Ab hakemusdiaarit.

Mikäli ollaan kiinnostuneita vuosien 1939 – 1940 aikana oleskelu- ja työlupaa anoneista, on tutustuttava kirjepäiväkirjasidoksiin n:o 1.-5. Sidos n:o 2 toimii esimerkiksi hakemistona oleskelu ja työlupiin 1/2051–9/2396. Kirjepäiväkirjassa on neljätoista saraketta, joista tärkein on ensimmäinen sarake ”järjestysnumero”. ”Järjestysnumeron” ja aukeaman ylälaidassa olevan numeron avulla voi hakea oleskelu- ja työlupa-anomusta. Esimerkiksi jos ”järjestysnumero” on 16 ja aukeaman numero on 2355, pitää oleskelu- ja työlupa-anomusta etsiä kansiosta 15, joka sisältää oleskelu ja työluvat 16/2354–50/2556 vuodelta 1939. Kannattaa kuitenkin huomata, että sama numero saattaa löytyä useammasta hakemuksesta, sillä ulkomaalaiset ovat usein saattaneet tulla maahan perheenä tai pienenä ryhmänä.

Vuodesta 1945 alkaen oleskelu- ja työlupia etsitään Ab hakemusdiaarien avulla. Mikäli ollaan kiinnostuneita esimerkiksi Helsingissä oleskelu- tai työlupaa vuoden 1945 lopulla tai vuoden 1946 alussa anoneista, on tutustuttava Helsingin poliisilaitoksen kirjepäiväkirjaan I 16.10.45–26.4.46 Dno 2091/45 – 665/46. Kirjepäiväkirja sisältää yhdeksän saraketta, joista ensimmäinen sarake ”päiväkirjan numero” on tärkein. ”Päiväkirjan numeron” avulla löytää oleskelu- ja työlupa-anomuksen.”Päiväkirjan numerolla” 2585 esimerkiksi löytyy oleskelu- ja työlupa-anomus kansiosta 141, joka sisältää Helsingin poliisilaitoksessa vuonna 1945 käsitellyt oleskelu- ja työluvat 2201/I–2585/I.

Kirjepäiväkirjojen ohella oleskelu- ja työlupa-anomuksia voi etsiä oleskelu- ja työlupakortiston (sarjatunnus Ba) avulla. Tämä voi olla joskus helpompi tapa, sillä kortit ovat järjestetty sukunimen mukaan, eikä vuosittain. Kussakin kortissa on ensin henkilön nimi ja oleskelukirjan numero. Muut kortista selviävät tiedot ovat kansalaisuus ja kansallisuus, uskonto, syntymäaika, syntymäpaikka, kotipaikka, siviilisääty, ammatti, se mistä saakka on ollut Suomessa, asuinpaikka, lasten nimet ja syntymäajat. Naimisissa olleiden miesten kohdalla korttiin on merkitty myös vaimon nimi ja syntymäaika. Kortti sisältää myös kohdan ”huomautuksia”, jossa voi olla tietoja siitä, onko kyseinen henkilö saanut Suomen kansalaisuuden.

Kortin takasivulla on tietoja työlupien voimassaoloajoista ja mahdollisesti työpaikoista. Siellä on myös numerosarja jonka avulla voi etsiä oleskelu- tai työlupahakemusta.

Hakemukset oleskelu- ja työluviksi löytyvät sarjasta C, ja sen alasarjoista CaCd. Jos oleskelulupakortin takasivulla on esimerkiksi numerosarja 2194/I-50, kertoo se että on kyse oleskelulupahakemuksesta vuodelta 1950 ja roomalainen numero I kertoo sen, että kyseessä on Helsingin poliisilaitokseen tulleesta hakemuksesta. Ensimmäinen numerosarja on tärkeä, sillä sen avulla löytyy oikea kansio. Tässä tapauksessa kansio on n:o 169, joka sisältää oleskelu- ja työluvat 1951–2352 vuodelta 1950.

Oleskelu- ja työlupalomake tarjoaa vielä tarkempaa tietoa kuin kortisto. Lomakkeesta selviää henkilötietojen lisäksi oleskelu- ja työlupaa hakeneen henkilön passin numero, passin voimassaoloaika ja pyydetty oleskeluluvan aika. Mukana on yleensä oleskelulupaa anoneen valokuva.

Näihin oleskelu- ja työlupahakemuksiin on suomalainen viranomainen merkinnyt sen toimenpiteen, joka hakemuksen johdosta on tehty. Yleensä toimenpide, esimerkiksi myönteinen päätös oleskeluluvan suhteen, on merkitty lomakkeeseen lyijykynällä. Merkintä on yleensä sangen lyhyt, esimerkiksi ”Ol ja tl 30.4.51 asti”.

Kirjeistö sekä viisumi- ja paluuluvat ulkomaalaistoimiston arkistossa

Oleskelu- ja työlupakortiston sekä oleskelu- ja työlupahakemusten lisäksi ulkomaalaistoimiston arkistosta löytyy muutakin materiaalia. Tätä materiaalia ovat kirjeistö sekä viisumi- ja paluuluvat vuosilta 1945–1947.

Kirjeistön hakemistona toimivat kirjediaarit eli alasarja Ac. Kirjediaareihin, joista käytetään myös nimitystä kirjepäiväkirjat, on kirjattu eri poliisilaitoksien ja nimismiesten käymä kirjeenvaihto, joka on koskenut ulkomaalaisia. Kirjepäiväkirjojen avulla voi löytää kirjeen kirjeistöstä, mutta pitää huomata, että kaikkia kirjeitä ei ole säilynyt tai ne on lähetetty jollekin toiselle viranomaiselle, jolloin ne voivat löytyä jostain toisesta arkistosta.

Kirjepäiväkirjat sisältävät yhdeksän saraketta, joista tärkein on ”päiväkirjan nro” eli käytännössä se numero jolla kirje löytyy. Vasta kuudennesta sarakkeesta selviää kirjeen lähettäjä. Jos esimerkiksi tilaamme Helsingin poliisilaitoksen passitoimiston kirjepäiväkirja I:n 1.1.45-16.10.45 Dno 1/45 – 2090/45 No 18, sisältää se tiedot passitoimistoon saapuneista kirjeistä. Jos ollaan kiinnostuneita kirjeestä numero 1552, on silloin tilattava kirjeistön kansio numero 244, joka sisältää kirjeet 1001–1917.

Kannattaa huomata, että kirje ei välttämättä ole säästynyt. Yleensä arkistomapin sisäkanteen on liimattu luettelo, jos mapista puuttuu jokin kirje. Tämä sama pätee ulkomaalaistoimiston arkistossa myös oleskelu- ja työlupien kohdalla.

Ulkomaalaistoimiston arkistossa löytyviä viisumi- ja paluulupien hakemistona toimivat alasarjan Ab kirjepäiväkirjoista sidokset 42–55. Viisumi- ja paluulupien hakeminen toimii samaan tapaan kuin kirjeiden hakeminen. Sarakkeista ”päiväkirjan numero” on tärkein, sen avulla voidaan löytää viisumi- ja paluulupa. Jos ollaan kiinnostuneita esimerkiksi henkilöstä joka on hakenut viisumia ja paluulupaa vuoden 1945 lopulla, on tutustuttava kirjepäiväkirjaan IV 29.11.45–1.7.46 Dno 1702/45–1278/46 ja sidokseen n:o 43. Mikäli ollaan kiinnostuneita henkilöstä jonka ”päiväkirjan numero” on 1709, pitää tämän jälkeen tilata alasarjaan Ce kuuluva kansio 226, joka sisältää viisumi- ja paluuluvat 1251/IV-1874/IV vuodelta 1945.

Ulkomaalaistoimiston arkistosta löytyvät viisumi- ja paluuluvat ovat käytännössä poliisin kyselykaavakkeita. Kaavakkeessa kysyttiin henkilötietojen lisäksi passin numeroa, oleskeluluvan voimassaoloaikaa ja sitä, kuinka kauan henkilö oli ollut Suomessa. Näiden tietojen ohella kaavakkeeseen piti ilmoittaa matkan tarkoitus, matkareitti, lähtöpäivä Suomesta ja paluupäivä Suomeen. Poliisi merkitsi kaavakkeeseen sen toimenpiteen, joka oli anomuksen johdosta tehty. Viisumi- ja paluulupien tietojen avulla seurattiin Suomessa olleiden ulkomaalaisten liikkeitä maailmalle ja takaisin.

Kannattaa kuitenkin huomata, että Kansallisarkistossa säilytettävä Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston arkisto sisältää viisumi- ja paluulupia vain vuodesta 1945 vuoteen 1947, vaikka diaarit viisumi- ja paluuluvista ovat arkistossa vuoteen 1951 asti.

Kirjallisuutta

Leitzinger, Antero, Ulkomaalaiset Suomessa 1812–1972. east-west books, Tampere 2008.

Leitzinger, Antero, Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812–1972. east-west books, Tampere 2008.

Seppälä, Antti, Muukalaiset ja virkavalta. Ulkomaalaishallinto Suomessa vuosina 1973-2003. Työministeriö, Helsinki 2004.