Sotiin ja puolustushallintoon liittyvät hakemistot

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Palvelus armeijassa

Ruotsin ajan sotilasasiakirjat

Ruotujakolaitoksen aikaiset värvätyt joukko-osastot

Autonomian ajan sotilasasiakirjat

Sisällissota 1918

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet

Viaporiin liittyvät aineistot

Miten aloitan sukututkimuksen? 

Hakemistoja ja tietokantoja

Suomen sotasurmat 1914-1922

Tietokanta vuosina 1914-1922 sotaoloissa surmansa saaneista. Nimitiedosto käsittää 39 550 surmansa saanutta, joista noin 93 % menehtyi vuoden 1918 sodan sotatoimien ja jälkitapahtumien yhteydessä.


Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet

Tietokanta Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä sisältää tietoja lähes 95 000 viime sotien aikana puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä suomalaisista ja Suomessa palvelleista ulkomaalaisista.


Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset

Tietokanta Suomessa jatkosodan 1941–1944 aikana kuolleista neuvostosotavangeista ja Itä-Karjalan siviilileireillä 1941–1944 kuolleista.


Santahaminaan haudatut Suomenlinnan ja Mjölön vankileireissä kuolleet 1918-1919

Santahaminaan vuonna 1918-1919 haudattujen Suomenlinnan ja Mjölön vankileirissä kuolleiden luettelon pdf-tiedosto. Alkuperäinen luettelo on Puolustusministeriön keskusosaston arkiston kansiossa Ea 3.

sivut 1-10

sivut 11-19

sivut 20-29

sivut 30-40


Mitä - Missä - Milloin (pdf)

Puolustusministeriön hakemisto puolustushallinnon yksiköihin ja niiden toimintapaikkoihin vuosina 1945–1973.


Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina (pdf)

Pentti Kopsan laatima kenttäpostinumero- ja peitelukuhakemisto.


Puolustusvoimat valtiokalentereissa 1929-1939 ja 1946-2000 (pdf)

Hakemistosta käy ilmi, mitä organisaatioyksiköitä on minäkin vuonna merkitty millekin paikkakunnalle valtiokalenteriin kyseisinä vuosina. Sotavuosilta valtiokalenterissa ei ole tietoja.


Puolustusvoimain arkistokaava ja kirjelmäryhmitys

Arkistojen rakenne (asiakirjojen ryhmittely sarjoiksi) sekä F-sarjan kirjelmien asiaryhmitys:


Sotilaslyhenteet (pdf)

Lista puolustusvoimien käyttämistä, erityisesti organisaatioita koskevista lyhenteistä.


Kaavio autonomian ajan suomalaisista joukko-osastoista


Luettelo autonomian ajan reservipiireistä sekä kasarmien sijaintipaikkakunnista


Muita puolustushallinnon aineistoihin liittyviä henkilöhistoriallisia lähteitä

Ruotsin vallan ajan armeijassa palvelleet (-1812)


Suomen sota 1808 ja tätä aikaisemmat sodat

Suurin osa Kansallisarkistossa olevasta materiaalista on mikrofilmikopioita Ruotsissa olevasta aineistosta. Tietoja voi kysellä myös Ruotsin Sota-arkistosta.


Värvätyissä ja ruotujakoisissa joukoissa palvelleet (1812-1880)

Turkin sota 1877-1878

Vuosina 1812-1880 sotaväessä olleista ei ole olemassa yhtä kattavaa hakemistoa, vaan tiedot sisältyvät vuosittaisiin joukko-osastokohtaisiin katselmusluetteloihin, joissa henkilöt eivät ole aakkosjärjestyksessä. Vaikka joukko-osasto olisi tiedossa, katselmusluetteloa on selattava läpi sivu sivulta. Tämä tekee tiedonhausta hidasta.

Varsinkin ruotuväen katselmusluetteloiden tietosisältö on hyvin niukka, eikä luettelossa välttämättä ole muita tietoja kuin henkilön nimi ja joukko-osasto. Jos joukko-osasto ei ole tiedossa, sitä kannattaa yrittää selvittää esimerkiksi kirkonkirjojen avulla. Turkin sotaan osallistuneista löytyy tietoja Suomen kaartin katselmusluettelosta.

Päällystön osalta erityisen suositeltava matrikkeli on Kaarlo Wirilanderin "Suomen armeijan upseeristo, aliupseeristo ja sotilasvirkamiehistö 1812-1871 (1880). Officerare, underofficerare och sivilmilitärer vid Finlands armé 1812-1871 (1880).


Asevelvolliset (1881-1905)

Vuonna 1878 säädetyn lain nojalla Suomessa toimeenpantiin yleinen asevelvollisuus vuonna 1881. Kaikki miehet tulivat kutsuntoihin sinä vuonna, jona he täyttivät 22 vuotta. Käytännössä asevelvollisuus koski vuosina 1859-1883 syntyneitä, koska sotaväki hajotettiin vuosina 1901-1905.

Asevelvolliset jakaantuivat kolmeen ryhmään. Huomattava osa vapautettiin jo kutsunnoissa asepalveluksesta sosiaalisista tai terveydellisistä syistä. Jäljelle jääneistä pienempi osa (28 000 miestä) joutui johonkin joukko-osastoon aktiivipalvelukseen kolmeksi vuodeksi. Useimmat (90 000 miestä) palvelivat ns. reservikomppanioissa, jotka harjoittelivat yhteensä 90 päivää kesäisin kolmen vuoden aikana. Se, millaisia tietoja henkilöstä löytyy, riippuu kategoriasta, johon hän kuuluu:

• Periaatteessa kaikki asevelvolliset on merkitty kutsuntaluetteloon.

• Reservikomppanioissa palvelleista ei yleensä ole muita tietoja kuin komppanian päiväkäskyissä olevat merkinnät harjoituksiin saapumisista ja poistumisista - kolmas tavallinen merkintä on maininta korvauksesta, joka maksettiin omien saappaiden käytöstä.

• Vain aktiivipalveluksessa olleista pidettiin joukko-osastossa kirjaa, johon merkittiin henkilötiedot, sotilasarvo, mahdolliset ylennykset jne.


Venäläisissä joukko-osastoissa palvelleet (1812-1917)

Tietojen löytäminen venäläisistä sotilaista on yleensä erittäin vaikeaa. Venäjän maavoimien ja laivaston arkistot on pääosin luovutettu Neuvostoliittoon 1920-luvulla Tarton rauhansopimuksen ja arkistojenvaihtosopimuksen perusteella. Jäljelle jääneet arkistojen rippeet ovat venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmassa.


Suomen sisällissodassa valkoisella puolella olleet (1918)

Valkoisella puolella taistelleista ei ole olemassa yhtä kattavaa hakemistoa, josta osallistuminen sotaan, joukko-osasto tai muut sellaiset seikat voitaisiin nimen perusteella todeta. Henkilöluettelot ja -hakemistot ovat hajallaan eri arkistoissa ja esimerkiksi sotilaskantakorttia ei usein ole henkilöstä.

Jos joukko-osasto ei ole tiedossa, tietojen löytyminen on epävarmaa. Näin on erityisesti, jos henkilö on selvinnyt sodasta vahingoittumattomana. Sodassa kaatuneista on koottu kattavasti tietoja ns. Boströmin kokoelmaan (julk. painettuna nimellä "Sankarien muisto").

Keväällä 1918 otettiin valkoiselle puolelle miehiä vuoden 1878 lain nojalla. Tällöin jäljille voi päästä kutsuntaluettelosta, jos sellainen on olemassa. Pitää kuitenkin tietää kohdehenkilön asuinpaikkakunta. Kutsuntaluetteloita on tavallisimmin laadittu v. 1894-1896 syntyneistä. Muiden henkilöiden osalta paras lähtökohta etsinnöille ovat hakemistot vapaussodan muistomitalilla ym. kunniamerkeillä palkituista henkilöistä (tästä ja muista lähteistä ks. Hämäläinen, Erkki J.: Sukututkija vapaussoturin jäljillä. Genos 4/1992, s. 101-124).


Suomen sisällissodassa punaisella puolella olleet (1918)

Kansallisarkistosta löytyvät Vapaussodan historian komitean arkistossa olevat luettelot punaisista kaatuneista. Luettelossa on tavallisesti henkilön nimi, kuolinaika, paikkakunta ja mahdollisesti jokin huomautus. Tietoja punaisista voi kysyä Kansallisarkiston ohella Työväen Arkistosta tai Kansan Arkistosta.


Heimosotiin osallistuneet (1918-1922)

Heimosotiin osallistuneista ei ole olemassa yhtä kattavaa hakemistoa, josta osallistuminen sotaan, joukko-osasto yms. seikat voitaisiin nimen perusteella helposti todeta. Tietojen löytyminen on epävarmaa, vaikka lähtötiedot olisivatkin hyvät, sillä erityisesti Aunuksen ja Karjalan retkiltä ei ole säilynyt kaikkia asiakirjoja ja arkistot ovat usein huonokuntoisia ja sekaisin.


Suojeluskuntalaiset (1918-1945)

Suojeluskunnan jäsenistä pidettiin tavallisesti kortistoa, joka löytyy paikallisen suojeluskunnan arkistosta. Valitettavasti nämä henkilökortistot eivät ole yleensä säilyneet, ainakaan täydellisinä. Lisäksi kortistot ovat usein menneet sekaisin. Tietoja voidaan yrittää etsiä, jos suojeluskunnan nimi on tiedossa.


Itsenäisyyden ajan armeijan asevelvolliset (1919-)

Sodissa 1939-1945 mukana olleet

Joukko-osastojen miehistöluettelot

Paljon käytettyjä henkilöhistoriallisia lähteitä ovat sotilaskantakortit, jotka tulivat käyttöön 1930-luvun alussa. Niitä ennen käytettiin sotilaskantakirjoja. Sotilaskantakirjoja pidettiin joukko-osastoittain, eikä niihin ole yhteistä nimihakemistoa; siksi on tiedettävä joukko-osasto, jossa henkilö on palvellut.

Sotilaskantakortista näkyvät merkinnät asevelvollisuuden suorittamisesta, palvelusaikatiedot, joukko-osastot, ylennykset, tärkeimmät taistelupaikat, kunniamerkit yms. Kannattaa kuitenkin huomioida, että esimerkiksi kunniamerkkitiedoissa saattaa olla puutteita.

Kantakortin liitteenä on yleensä asiakirjoja, joissa on tietoja henkilön terveydentilasta. Kantakortit ovat tärkein lähde, kun lähdetään selvittämään osallistumista sotiin vuosina 1939-1945. Kantakorttitietojen pohjalta on mahdollista jatkaa muihin lähteisiin kuten sotapäiväkirjoihin. Lähtötiedoiksi riittää nimi ja syntymäaika.

Joukko-osastojen miehistöluetteloita löytyy eri yksiköiden arkistoista vaihtelevasti. Luetteloiden tarkka ajoittaminen on usein vaikeaa ja niiden tiedot puutteellisia.


Puolustusvoimien kantahenkilökunta (1919-)

Puolustusvoimien kantahenkilökunnassa palvelleista löytyy sotilaskantakorttien lisäksi tietoja myös nimikirjaotteiden kokoelmasta.



Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry Aarre-arkistorekisteriin

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry karttahakuun

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan


Portin etusivulle