Suomen Huolto

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosasto

Valtion pakolaisavustuskeskus

Valtiokonttorin korvausasiakirjat 

Suomen Huollon toiminta ja tehtävät

Suomen Huolto – Finlands Folkhjälp ry. perustettiin 30.7.1941 Suomen huolto-toimikunnan perustalle vapaan huoltotyön avustustoiminnan keskuselimeksi. Suomen Huolto jatkoi siten myös Vapaan huollon keskustoimikunnan Ulkomaisen avun keskustoimikunnan sekä Vapaan huollon yhteistoimikunnan toimintaa.

Suomen Huollon pyrkimyksenä oli taata huoltotyön keskittäminen ja yhdenmukaistaminen sekä avustusten tarkoituksenmukainen ja tasapuolinen jakaminen. Jäseneksi yhdistykseen pääsi rekisteröity järjestö tai huoltoelin, joka toimi hädänalaiseen asemaan joutuneen väestön hyväksi. Yhteensä Suomen Huoltoon kuului sen toimintavuosien aikana 31 järjestöä. Keskuselimenä Suomen Huolto valvoi jäsenjärjestöjensä toimintaa.

Suomen Huolto jakoi myös avustuksia useille tahoille jäsenjärjestöjensä kautta. Avustuksia jaettiin mm. sotainvalideille, -leskille ja -orvoille, vanhainkodeille sekä siirtoväelle. Avustusvarojen hankkimiseksi Suomen Huolto järjesti keräyksiä. Tämän lisäksi se sai ulkomailta pääosin tavara-avustuksia, joista valtaosa oli elintarvikkeita. Toisen maailmansodan aikana ulkomaisia avustuksia tuli lähinnä Ruotsista ja Tanskasta. Sodan päätyttyä avustuksia tuli lisäksi mm. Sveitsistä, yhdysvaltalaisilta suomalaisjärjestöiltä sekä YK:n alaisilta avustusjärjestöiltä.

Suomen Huolto lakkautettiin 1950-luvulla olojen vakiintumisen ja sosiaalipolitiikan kehityksen vuoksi. Järjestö katsoi täyttäneensä tehtävänsä. Suomen Huollon toimintaa supistettiin vähitellen kunnes vuoden 1952 lopulla se lopetti toimintansa täysin ja se poistettiin yhdistysrekisteristä 24.7.1953.

Lääninkeskukset ja paikalliskeskukset

Maakunnittain toimintaa valvoi kahdeksan Suomen Huollon alaisuudessa toiminutta Vapaan huollon lääninkeskusta. Paikalliset Vapaan huollon keskukset hoitivat huoltotoiminnan kunnissa ja työskentelivät Suomen Huollon sekä asianomaisten lääninkeskusten alaisina.


Toimikunnat

Suomen Huolto perusti useita erillisiä toimikuntia hoitamaan avustustoimintaa. Toimikuntia perustettiin avustushaarojen (esim. Terveydenhoitotoimikunta ja Valistustoimikunta), yksittäisten keräysten (esim. radiokeräys ja kahviarpajaiset) sekä eri kansainvälisiltä tahoilta tulleiden lahjoitusten (esim. UNICEF) valvomiseen.


Mitä arkisto sisältää?

Suomen Huollon keskuselin

Suomen Huollon arkisto koostuu keskuselimen asiakirjoista. Suomen Huollon arkisto muodostaa suhteellisen eheän kokonaisuuden. Arkisto käsittää koko Suomen Huollon toiminta-ajan eli vuodet 1941–1952. Koska Suomen Huolto jatkoi edeltäjiensä toimintaa melko saumattomasti, arkistossa on myös Vapaan Huollon Keskustoimikunnan, Suomen Huolto-toimikunnan ja Vapaan Huollon Yhteistoimikunnan asiakirjoja vuosilta 1939–1941.

Arkisto sisältää henkilöstö- ja avustuskortistoja, vuosikokousten, johtokunnan kokousten sekä keskushallituksen pöytäkirjoja, kirjeistön sekä tiliasiakirjoja.


Toimikuntien arkistot

Suomen Huollon alaisten toimikuntien sekä erilaisten tehtävien ja hankkeiden arkistot on eroteltu omiksi kokonaisuuksikseen. Suurimpia näistä ovat tiedotusosaston, Kansanavun päätoimikunnan ja terveydenhoitotoimikunnan arkistot.

Suomen Huolto ry:n tiedotusosaston arkisto on merkittävä osa Suomen Huollon arkistoa. Tiedotusosaston arkistosta löytyvät kaikki Suomen Huolto ry:n tiedotukset ja mainokset, myös ulkomaille menneet. Samoin arkistoon on talletettu Suomen Huolto ry:n lehtileikekokoelma sekä Suomen Huolto ry:n julkaisemat artikkelit ja tutkimukset.

Kansanavun päätoimikunnan arkisto sisältää Suomen Huolto ry:n järjestämien keräysten asiakirjat. Suuri osa asiakirjoista on keräyslistoja ja –kuitteja, jotka yhdessä kassakirjojen kanssa on kerätty paikalliskeskuksilta. Nämä asiakirjat ovat Suomen Huollon arkiston henkilöstökortiston lisäksi yksi harvoista paikalliskeskusten aineistoista. Kansanavun päätoimikunnan Vakka-arkistoluettelo toimii erinomaisesti myös luettelona paikalliskeskuksista.

Kolmas suuri erillinen arkisto on terveydenhoitotoimikunnan arkisto ja sen ohessa terveydenhoitotoimikunnan alaisten laitosten arkistot, joissa on toimikunnan alaisten sairaaloiden, synnytystupien ja lastenkotien tili- ja kassakirjat. Yksiköiden muut asiakirjat, kuten henkilöstö- ja potilasluettelot löytyvät itse terveydenhoitotoimikunnan arkistosta. Arkisto sisältää näiden lisäksi mm. pöytäkirjoja, tiliasiakirjoja sekä kirjeenvaihtoa.


Lääninkeskukset ja paikalliskeskukset

Vapaan huollon lääninkeskukset ja paikalliskeskukset ovat pitäneet omia arkistojaan ja niistä löytyy Suomen Huollon arkistosta aineistoa vain satunnaisesti. Jyväskylän maakunta-arkistossa on Uudenmaan lääninkeskuksen sekä Bromarvin, Haagan, Munkkiniemen, Pitäjämäen ja Tenholan paikalliskeskusten arkistot. Muut lääninkeskusten arkistot löytyvät läänijaon mukaisista maakunta-arkistoista. Paikalliskeskusten muut arkistot ovat joko maakunta-arkistoissa alueidensa mukaisesti tai kuntien arkistoissa.


Siirtoväen sosiaalisen sopeutumisen tutkimusaineisto

Suomen Huollon arkistoon sisältyy myös siirtoväen sosiaalisen sopeutumisen tutkimusaineisto, jonka on kerännyt professori Heikki Waris tutkimuksensa pohjaksi. Aineisto käsittää tutkimukseen liittyvien asiakirjojen (esim. kirjediaari, bibliografia) ja erilaisten tausta-aineiston (esim. esitelmiä, lehtileikkeitä) lisäksi siirtoväen haastatteluja ja Wariksen kokoamia taulukoita. Aineiston pohjalta julkaistiin vuonna 1952 teos Siirtoväen sopeutuminen. Tutkimus Suomen karjalaisen siirtoväen sosiaalisesta sopeutumisesta.

Aineistosta on digitoitu digitaaliarkistoon haastattelupöytäkirjat, kyselylomakkeet sekä niiden pohjalta tehty reikäkorttiaineisto sekä tutkimukseen liittyviä karttoja ja piirustuksia. Reikäkorteille viety aineisto on koottu siirtoväen ja siirtoväkeen kuulumattomien kyselylomakkeista. Sen lisäksi on yleistiedustelun reikäkorttiaineisto, jonka kyselylomakkeita ei ole digitoitu. Pääosa aineistosta on vapaasti tutkittavissa digitaaliarkistossa, mutta haastattelupöytäkirjat ovat näyttörajoituksen alaisia. Niitä voi tutkia arkistolaitoksen yksiköiden asiakaspäätteiltä. Tarvittavat kirjautumistunnukset pyydetään päivystäjältä.

Mihin arkistoa voi hyödyntää?

Suomen Huollon arkistoa voi hyödyntää monenlaisissa tutkimuksissa. Itse yhdistystä ei ole paljoa tutkittu, mutta kattava pöytäkirja-, kirjeenvaihto- ja tiliaineisto mahdollistaa Suomen Huollon toiminnan tutkimisen hyvinkin tarkasti. Asiakirjoissa on tietoa myös mm. suomalaisten avustusten tarpeesta 1940-luvulla. Hankkeiden arkistoista löytyy tietoa keräystoiminnasta sekä kansainvälisestä hyväntekeväisyystoiminnasta. Luettelot paikalliskeskusten henkilöstöstä sekä niiden keräysasiakirjat auttavat alkuun avustustoiminnan tutkimiseen paikallisella tasolla.


Miten käytän arkistoa?

Suomen Huollon arkistoa sekä siihen liittyviä edellä esiteltyjä muita arkistokokonaisuuksia säilytetään Jyväskylän maakunta-arkistossa. Arkistojen tutkiminen aloitetaan kirjoittamalla Vakka-arkistotietokannan tarkennettuun hakuun ”suomen huolto”. Hakutulokseksi tulee lista kaikista Suomen Huoltoon liittyvistä arkistoista. Valitsemalla kiinnostavan kokonaisuuden (esim. Suomen Huolto ry. Tiedotustoimisto) näkymään saadaan linkki arkistoon. Arkiston sisältöä pääsee tutkimaan valitsemalla Sarjat. Digitoitua aineistoa pääsee tutkimaan linkin Aineisto on talletettu digitaaliarkistoon kautta

Asiakirjat ovat vapaasti tilattavissa tutkijasaliin tietyin poikkeuksin. Avustusten jakoluettelot, avustuskortistot ja muut avustuksia koskevat luettelot tai avustuksien saajia koskevat asiakirjat ovat käyttörajoitettuja ja niiden tutkimiseen tarvitaan lupa. Potilasluettelot, sairaaloiden ja neuvoloiden kortistot sekä potilaspäiväkirjat ovat saatavilla vain tieteelliseen tutkimuksen tai omien tietojen tarkistamiseen.

Kortistoista löytyvät tiedot paikalliskeskusten henkilöstöstä. Kortistossa on luetteloitu paikalliskeskukset aakkosjärjestyksessä ja paikalliskeskuksista on ilmoitettu toimihenkilöt, jotka tyypillisesti olivat puheenjohtaja ja sihteeri. Avustuskortistosta puolestaan selviää avustusta hakeneet. Avustuskortisto on järjestetty aakkosjärjestykseen avustuksen hakijan sukunimen mukaan. Kortissa on henkilötiedot, haetut avustukset ja perustelut sekä päätös. Avustuskorteista löytyy lisäksi tietoja mm. ulkomaisista lahjatavaroista ja Suomen Huolto ry:n antamasta lainopillisesta neuvonnasta.

Arkistosta löytyy myös keskuselimen kirjeenvaihtoa. D- ja E-sarjoissa on jonkin verran kirjetoisteita sekä saapuneita kirjeitä, mutta pääosin Suomen Huollon kirjeenvaihto on järjestetty F-sarjaan. Suomen Huolto ei pitänyt erillistä kirjediaaria, josta selviäisi kirjeiden lähettäjät ja ajankohdat. Kirjeenvaihto on kuitenkin järjestetty vuosittain aakkosjärjestykseen lähettäjän mukaisesti, joten tietyn tahon kanssa käyty kirjeenvaihto löytyy helposti. Kirjeenvaihto lääninkeskusten, Suomen Punaisen Ristin ja muiden suurempien yhteistyötahojen kanssa on erotettu omiksi kokonaisuuksikseen.

Suomen Huollon arkistoa käytettäessä on huomioitava, että vaikka esim. eri toimikuntien arkistot on eroteltu omiksi kokonaisuuksiksi, niiden toimintaan liittyvää aineistoa saattaa löytyä myös keskuselimen, lääninkeskusten ja paikalliskeskusten arkistoista.

Kirjallisuutta

Kansalta kansan hyväksi - Av folket för folket. Suomen Huolto. Helsinki 1952.

Waris, Heikki & Jyrkilä, Vieno & Raitasuo, Kyllikki & Siipi Jouko. Siirtoväen sopeutuminen. Tutkimus Suomen karjalaisen siirtoväen sosiaalisesta sopeutumisesta. Otava, Helsinki 1952.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon



Paluu Portin etusivulle