Suomen Maantieteellinen Seura

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Hydrografinen toimisto

Kartat

Suomalais-Ugrilainen Seura ry

Väinö Auerin arkisto 

Suomen maantieteellinen seura 1888-1921

Suomen Maantieteellinen Seura (Geografiska Sällskapet i Finland) perustettiin 1888 maantieteilijöiden, kartografien ja maanmittareiden seuraksi edistämään maantiedettä tieteenalana Suomessa pitkällisen keskustelun ja suunnittelun jälkeen, seuraa oli pohdittu jo vuodesta 1881 lähtien. Seuran liikkeelle panevana voimana toimi professori J.A. Palmén, joka halusi seurasta tiukasti tiedemiesten seuran vastakohtana kilpailijansa dosentti R. Hultin Maantieteelliselle Yhdistykselle, joka oli avoin kaikille kiinnostuneille. Seura aloitti toimintansa Suomen Maantieteellisen Yhdistyksen rinnalla. Yhdistys oli avoin aiheesta kiinnostuneille maallikoille, seura sen sijaan oli alusta alkaen maantieteen ja sitä sivuavien tieteenalojen tutkijoiden ja opiskelijoiden seura.

Seuran alkuaikoina sen toimintaan kuului myös varsinaisen maantieteellisen tutkimuksen ohella tehdä Suomessa muitakin luonnontieteellisiä havaintoja. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa seura oli hydrografisen toimiston apuna tutkimassa lumen määrää ja sulamista, routaa, jäätymistä ja jäiden lähtöä Suomessa. Myöhemmin seuran toimintakenttä rajautui selkeämmin maantieteellisiin aiheisiin ja kysymyksiin. Seura ja yhdistys olivat mukana vuonna 1899 Suomen kartastossa, joka sai kunniamaininnan Pariisin maailmannäyttelyssä seuraavana vuonna, ja jota pidetään ensimmäisenä modernina atlaksena, johon aluekarttojen lisäksi sisältyi karttoja ja tilastoja Suomen luonnonoloista, kallioperästä, asutuksesta, teollisuudesta ja muista aiheista. Julkaisukseen Maantieteellinen Seura perusti 1889 Fennian, joka julkaisi tieteellisiä artikkeleita maantieteen alalta.

Suomen maantieteellinen yhdistys 1887–1921

Suomen maantieteilijöiden parissa keskusteltiin 1880-luvulla maantieteellisen seuran perustamisesta. Jo vuodesta 1886 oli Helsingissä toiminut epävirallinen Maantieteellinen klubi, mutta virallista asemaa tällä kerholla ei ollut. Tieteenharjoittajien näkemykset perustettavan seuran toimintaperiaatteista jakautuivat voimakkaasti ja yhteisymmärrystä ei löytynyt. Vuonna 1887 perustettiin Suomen Maantieteellinen Yhdistys dosentti R. Hultin johdolla, joka asetti tavoitteekseen laajan jäsenpohjan luomisen ja koko kansan sivistämisen maantieteen alalla. Maantieteellisen Yhdistyksellä oli kaksi julkaisusarjaa, tieteellisempi Meddelanden af Geografiska Föreningen i Finland ja kansantajuisempi maaesittelyitä ja matkakertomuksia sisältänyt Geografiska Föreningens Tidskrift. Tidskriftin nimi vaihtui vuonna 1913 Terraksi, mikä siirtyi Seuran ja Yhdistyksen yhteenliittymisen jälkeen uuden Maantieteellisen Seuran julkaisun nimeksi.

Yhtenäinen Suomen maantieteellinen seura 1921-

Vuonna 1921 maantieteellinen seura ja yhdistys yhdistyivät yhdeksi seuraksi, joka sai nimen Suomen Maantieteellinen Seura. Kummankin seuran parissa oli havaittu, että Suomessa ei ollut tarpeen toimia kahta maantieteellistä järjestöä, joilla oli loppujen lopuksi varsin yhtenäinen tavoite: suomalaisen ja Suomea koskevan maantieteellisen tutkimuksen edistäminen ja tukeminen.

Vuosi- ja muut kokoukset ovat muodostaneet seuran toiminnan ytimen. Kokouksissa on päätetty ja käsitelty tärkeät seuraa koskevat asiat. Jäsenkokouksiin kuului lisäksi merkittävänä osana etenkin seuran alkuvuosikymmeninä monipuolinen esitelmätoiminta.

Seuran julkaisutoiminta on ollut vilkasta perustamisesta lähtien. Suomen Maantieteellisen Yhdistyksen Geografiska Föreningens Tidskrift muuttui järjestöjen yhdistymisen myötä Terraksi. Seura toimitti myös Acta Geographica -nimistä julkaisua 1925–1972, joka v. 1972 yhdistettiin Fenniaan. Lisäksi seura on julkaissut Suomen Kartastoa ja Suomen maantieteen käsikirja -teosta. Kansainvälisiä yhteyksiä ylläpidetään harjoittamalla julkaisuvaihtoa, osallistumalla kansainvälisten järjestöjen toimintaan sekä tukemalla tutkimusmatkatoimintaa. Seura on järjestänyt myös laajalle yleisölle suunnattuja symposiumeja, esim. maantieteen päivät. Myöhemmin julkaisut ovat jakautuneet suomenkieliseen Terraan ja englanninkieliseen Fenniaan.

Maantieteellisen seuran arkisto

Suomen maantieteellisen seuran arkisto kattaa järjestön toiminnan perustamisesta aina vuoteen 1995 asti, sitä uudempi aineisto on vielä seuran omassa arkistossa. Arkistomateriaalia on myös ajalta ennen seuran virallista perustamista siihen liittyneen valmistelutoiminnan takia, alkaen vuodesta 1881. Oman erillisen pienen arkistonsa muodostaa Suomen Maantieteellisen Yhdistyksen arkisto sen toiminta-ajalta vuosina 1887–1921, seuran ja yhdistyksen yhdistymisen jälkeen osa Maantieteellisen Yhdistyksen arkistosta sulautettiin Seuran arkistoon. Maantieteellisen yhdistyksen arkisto koostuu lähes kokonaan seuran toiminta-asiakirjoista, pöytäkirjoista, kirjeistä ja tilikirjoista, mutta sisältää myös hieman tutkimusaineistoa, stipendihakemuksia ja lehtileikkeitä. Yhdistyksen arkisto ulottuu sen perustamisen valmisteluista vuonna 1886 aina sen lopulliseen sulautumiseen Maantieteelliseen Seuraan ja hieman sen jälkeenkin, vuoteen 1923.

Seuran arkisto koostuu yleiskokouksen ja seuran hallituksen pöytäkirjoista, tilikirjoista ja oman laajan aineistonsa muodostavat erilaisten seurassa pidettyjen esitelmien konseptit ja pohjat. Seura on myös käynyt laajaa kirjeenvaihtoa ulkomaillekin, etenkin julkaisuvaihdon merkeissä. Arkistossa on myös seurassa toimineiden maantieteilijöiden ja seuran omaan tutkimustyöhön liittyvää aineistoa. Seura on koonnut laajan valokuvakokoelman aihepiiristään, kokoelma on käyttörajoitettu ja sen käyttöön tarvitaan Suomen Maantieteellisen Seuran kirjallinen lupa. Valokuvakokoelma on Kansallisarkistossa säilytettävistä valokuvakokoelmista laajin. Seuran arkistoon kuuluu myös paljon aineistoa sen erilaisista projekteista, kuten Suomen kartastot ja Suomen maantieteen käsikirja, sekä muun seuran julkaisutoiminnan tuotoksia ja aineistoa. Seuran arkisto sisältää myös sekalaisen kartta-aineiston Suomesta, Venäjältä sekä ulkomailta, mm. Shandongin niemimaan kiinankielisen kartan ja ranskalaisen kartan Afrikan kansoista.

Tutkijoista seuraavien henkilöiden aineistoa sisältyy seuran arkistoon: K.E.F. Ignatius, J.A. Palmén, N.M. Przevalskij, A.W. Granit, V. Tolvanen, T. Homén, A.A.Th. Metger, A.A. Gustafsson, A.G. Fontell, E. Krenn, K. Tiander ja joukko sekalaisia käsikirjoituksia tuntemattomaksi jääneiltä tutkijoilta. Esitelmien ja luentojen käsikirjoitukset ovat hyvin laaja-alaisia aiheeltaan, vaihdellen eläintieteestä kolmiomittauksiin Lapissa sekä kansanperinteestä teollisuuden tarpeisiin tehtyihin tutkimuksiin ja maantieteilijöiden lyhyisiin elämäkertoihin, kuten Porthan, Wallin, Kalm ja Forsskål. Aineisto on kielellisesti vaihtelevaa, etenkin käsikirjoituksissa on paljon ranskankielistä aineistoa sekä jonkin verran saksan- ja venäjänkielistä. Seuran varsinainen hallintomateriaali on sen alkuvaiheissa ruotsinkielistä muuttuen lopulta suomenkieliseksi.

Millaiseen tutkimukseen seuran arkistoa voi käyttää?

Suomen maantieteellisen seuran arkiston avulla on mahdollista perehtyä maantieteen ja geologian sekä muidenkin luonnontieteiden, historiaan ja vaiheisiin Suomessa, sekä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun luonnontieteelliseen mittaamis- ja havainnointitoimintaan. Seuran arkiston havaintoaineistosta, esitelmäkonseptit ja maantieteilijöiden asiakirjajäämistö antavat näkökulmia Suomen historiaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Seuran arkistosta voi myös löytyä helmiä pakallishistoriaan spesifien tutkimusten ja raporttien muodossa. Suku- ja henkilöhistoriaan arkisto on mainio lähde jos tietää henkilön toimineen seurassa tai olleen maantieteilijä. Laajemmin seuran arkistoa voi hyödyntää suomalaisen tiedehistorian ja järjestötoiminnan tutkimuksessa. Seuran kartta-aineisto ja kuvakokoelma on myös yksi lähde kirjojen kuvitukselle. Valokuva-aineisto on käytettävissä vain Suomen Maantieteellisen Seuran luvalla.

Miten pääsen tutkimaan seuran arkistoa?

Suomen maantieteellisen seuran ja Suomen maantieteellisen yhdistyksen arkistoja säilytetään Helsingissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, missä ne ovat vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Maantieteellisen seuran arkiston koko on 17,5 hyllymetriä. Maantieteellisen yhdistyksen arkiston koko on 0,30 hyllymetriä.

Tarkempaa tietoa arkistosta saa arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian aineistohaun kautta. Hakusanoilla Suomen maantieteellisen seuran arkisto saa nähtäväkseen kaiken seuran arkistossa olevan materiaalin. Maantieteellisen yhdistyksen aineiston saa nähtäväkseen käyttämällä hakusanoja Suomen maantieteellisen yhdistyksen arkisto. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston tutkijasaliin tai maksua vastaan johonkin muuhun arkistolaitoksen yksikköön tutkittavaksi. Seuran valokuva-aineiston tutkimiseen tarvitaan Suomen Maantieteellisen Seuran lupa.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 630:243. Maantieteellisen yhdistyksen arkistomateriaali löytyy samasta luettelosta maantieteellisen seuran kanssa. Seuran valokuvakokoelman luettelo on saatavissa pyydettäessä Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijasalin päivystäjiltä.