Suomen Punainen Risti, Sotavankitoimisto

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet 

SPR:n sotavankitoimisto

Suomen Punainen Risti perusti joulukuussa 1939 sotavankitoimiston, jonka tehtävänä oli koota tietoja talvisodan ja myöhemmin myös jatkosodan sotavangeista. Toimisto perustettiin Geneven vuoden 1929 sotavankien kohtelua koskeneen yleissopimuksen perusteella.

Suomi otti talvisodan aikana noin 6 000 neuvostoliittolaista sotavangiksi. Jatkosodan aikana suomalaisten vangiksi jäi noin 64 000 sotilasta. Suurin osa sotavangeista otettiin vuoden 1941 hyökkäysvaiheessa. Vankien suuri määrä tuli yllätyksenä sodanjohdolle ja aiheutti pahoja organisatorisia ongelmia Suomessa vallinneesta elintarvikepulasta johtuen. Tämä johti sotavankileireillä kuolleisuuden nopeaan kasvuun. Pahimmillaan tilanne oli talvella 1941—1942 ja vuoden 1942 keväällä. Tuolloin noin 16 000 sotavankia kuoli leireillä. Kuolleisuus väheni huomattavasti kesästä 1942 eteenpäin.

SPR:n ohjeiden mukaisesti sotavangeista laadittiin henkilökohtaiset sotavankikortit kolmena kappaleena. Yksi kappale toimitettiin SPR:n sotavankitoimistoon, yksi kappale kulki sotavangin mukana siirtojen yhteydessä, ja kolmas kortti jäi sotavangin pidättämisyksikköön, jonka tuli toimittaa se siirron yhteydessä uudelle yksikölle. Sotavankileirien tuli toimittaa tieto SPR:lle sotavangin olosuhteissa tapahtuneista muutoksista. SPR:stä muodostui näin ainoa taho, jolla oli täydellinen ja jokseenkin ajantasainen kortisto kaikista Suomen ottamista sotavangeista.

Mitä arkisto sisältää?

Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston arkisto sisältää aineistoa vuosilta 1939—1948. Arkistoon kuuluu diaareja, saapuneita ja lähetettyjä kirjeitä, erilaisia kortistoja ja luetteloita sotavangeista sekä sotavankien kuolintodistuksia. Sotavankikortistot ja -luettelot ovat arkiston keskeisintä aineistoa.

Mitä voin tutkia arkiston avulla?

SPR sotavankitoimiston arkistoa voi käyttää yksittäisten sotavankien vaiheiden selvittämiseen. Arkisto soveltuu myös laajempaan sotavankien tutkimiseen, koska se sisältää sotavankikortin tai tiedon kaikista rekisteröidyistä sotavangeista sekä vankeudessa menehtyneiden kuolintodistuksia. Arkisto sisältää kattavimmat tiedot Suomen ottamista sotavangeista.

Tietoa kuolleista sotavangeista voi etsiä Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939—1955 –projektin sivuilta. Lars Westerlundin toimittama Talvi-, jatko- ja Lapin sodan sotavanki- ja siviilileirit 1939–1944. Käsikirja sisältää luettelon sotavankileireistä. Teoksessa on tiedot mm. leirien lyhenteistä ja niiden arkistoista.


Kuinka käytän arkistoa?

Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston arkisto on luetteloitu Vakka-arkistotietokantaan. Aineiston tiedot löytyvät tietokannasta esimerkiksi hakusanalla sotavankitoimisto. Arkisto ovat tutkijoiden käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Osa aineistosta on digitoitu, mutta käyttörajoituksen vuoksi sitä voi tutkia vain arkistolaitoksen tutkijasalien asiakaspäätteillä.


Arkiston käyttörajoitukset

Tutkijan on hyvä huomioida, että SPR:n sotavankitoimiston arkiston asiakirjat saattavat sisältää arkaluonteisia ja salassa pidettäviä henkilötietoja kuten potilastietoja. Tällaisia tietoja sisältäviä asiakirjoja koskevat henkilöasiakirjojen käyttöön liittyvät käyttörajoitukset. Ne koskevat pääasiallisesti sodasta hengissä selvinneiden henkilöiden arkaluonteisten tietojen luovuttamista. Tarkemmin käyttörajoituksista voi lukea täältä.


Mitä tietoja sotavankikorteissa on?

Sotavankikortteihin merkittiin sotavangin suku- ja etunimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo ja joukko-osasto, isän etunimi ja äidin sukunimi, sen henkilön osoite, jolle tapaturman sattuessa oli annettava tieto, haavoittumiset, vammat, vangiksi joutumisen päivämäärä ja paikka, majoituspaikka sekä mahdollinen kuolemantapaus. Jatkosodan aikana sotavankien nimet merkittiin kortteihin kyrillisin ja latinalaisin kirjaimin. Talvisodan aikaisissa sotavankikorteissa vankien nimet on kirjoitettu vain kyrillisin aakkosin. Sotavankien nimien oikeinkirjoituksessa saattaa olla horjuvuutta.


Talvisodan sotavankikortistot

SPR:n sotavankitoimiston talvisodan sotavankikortistossa on tietoja 5 594 sotavangista. Kortit kuuluvat arkistossa sarjaan Ba. Henkilön etu-, ja sukunimi on kirjoitettu kortteihin kyrillisin kirjaimin. Sotavankikortit on järjestetty kyrillisten aakkosten mukaisesti. Kortisto laadittiin rintamakuulustelukorttien pohjalta maaliskuussa 1940. Sotavankien liikkeet sodan aikana eivät ole haavoittumistietoa lukuun ottamatta selvitettävissä sotavankikorttien tietojen pohjalta.


Jatkosodan sotavankikortit ja kuolintodistukset

Jatkosodan aikaiset sotavankikortit on järjestetty SPR:n sotavankitoimiston sarjaan Bb sotavankileireittäin. Sotavankien tietojen etsimistä helpottaa sarjan Bc hakukortisto. Siihen sisältyvät syksyllä 1944 Vainikkalassa palautetut neuvostosotavangit. Hakukorttiin on merkitty sotavangin nimi, syntymäaika, hänen sotavankitunnuksensa, Neuvostoliittoon luovuttamisen aika sekä sotavangin siirrot sodan aikana vuodesta 1943 alkaen. Sotavankitunnus on muotoa ”Vi-6510”, jossa Vi on sotavankileirin tunnus (Viipurin sotavankileiri 6) ja 6510 sotavangin tunnusnumero. Sotavankitunnus säilyi samana siirroista huolimatta. Sarjan Bf sotavankiluetteloista selviää mihin sotavankileiriin sotavankitunnuksen kirjainlyhenne viittaa.

Kuolleiden sotavankien kortit on sijoitettu sarjan Bb loppuun aakkosjärjestyksessä. Niihin on kirjoitettu käsin kortin alareunaan ”Kuori” ja numerosarja. Tätä numerosarjaa vastaavasta sarjan Ed Saapuneet kuolintodistukset kirjekuoresta löytyy sotavangin kuolintodistus.

Kirjallisuutta

Prisoner of War Deaths and People Handed Over to Germany and the Soviet Union. Ed. Lars Westerlund. Kansallisarkisto, Helsinki 2008. Saatavana verkkoversiona Arkistolaitoksen sivuilla.

Rosén, Gunnar, Sata sodan ja rauhan vuotta. Suomen Punainen Risti 1877-1977. 2. painos. Suomen Punainen Risti, Helsinki 2002.

Sotavangit ja internoidut. Prisoners of War and Internees. Toim. Lars Westerlund. Kansallisarkisto, Helsinki 2008. Saatavana verkkoversiona Arkistolaitoksen sivuilla.

Talvi-, jatko- ja Lapin sodan sotavanki- ja siviilileirit 1939–1944. Käsikirja. The Finnish POW and Internee Camp Handbook, 1939-1944. Toim. / Ed. Lars Westerlund. Kansallisarkisto, Helsinki 2008. Saatavana verkkoversiona Arkistolaitoksen sivuilla.

Westerlund, Lars, Sotavankien ja siiviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus Suomessa. Muonahuolto, tautisuus ja Punaisen Ristin toimettomuus 1939—44. Historiallisia Tutkimuksia 244. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.

Vihollisen armoilla. Neuvostosotavankien kohtaloita Suomessa 1941—1948. Toim. Heikki Roiko-Jokela. Minerva Kustannus Oy, Jyväskylä 2004.


Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939—1955 –projekti


Takaisin Portin etusivulle