Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkisto

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta

Sisällissota 1918

Vapaus- ja heimosotamuistelmat

Vapaussodan arkisto

Vapaussoturien elämäkerrasto 

Mikä on Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkisto?

Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkisto on kokoelma vuosiin 1899–1922 liittyviä muistelmatekstejä, joissa kuvataan Suomen itsenäisyyteen johtaneita vaiheita sekä sisällissotaa ja heimosotia. Muistelmien ohessa kokoelmassa on jonkin verran muuta aiheeseen liittyvää aineistoa.

Kokoelman muistelmatekstit hankittiin valtakunnallisella keräyksellä, jonka toteuttamista ja rahoittamista varten perustettiin aikakauslehti Suomen Vapaussota (1932–1945). Aikakaudelle tyypilliseen tapaan keräys edusti lähtökohdiltaan vuoden 1918 sodan voittajien näkökulmaa.

Muistelmien kirjoittamiseen kannustettiin jokaista, joka oli ollut sisällissodan aikaan vähintään 16-vuotias. Muistelijoita opastettiin kirjoittamaan tapahtumista, joissa he olivat olleet itse mukana. Toisaalta kannustettiin kertomaan myös omilta vanhemmilta tai muuten erityisen luotettavilta tahoilta kuultuja tietoja. Kiinnostavimpina pidettyjä muistelmatekstejä julkaistiin lehdessä ja kirjamuotoisissa koosteissa.

Itsenäisyysarkisto talletettiin Valtionarkistoon (nyk. Kansallisarkisto) toukokuussa 1937, ja kokoelmaa täydennettiin joulukuussa 1938 sekä tammikuussa 1939.

Mitä kokoelma sisältää?

Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkiston pääasiallisin sisältö on noin 900 henkilön kirjoittamien muistelmatekstien kokoelma. Pieni osa kokoelmasta koostuu aiheeseen liittyvästä muusta, hajanaisemmasta aineistosta.

Muistelmatekstejä on lähetty eri puolilta Suomea, ja tekstit ovat suomen- ja ruotsinkielisiä. Muistelijoista suurin osa on miehiä, mutta naisiakin on mukana yli 80. Osa teksteistä on muistelijoiden itsensä laatimia; osan on kirjoittanut ylös haastattelija. Yksittäisten muistelmien pituudet vaihtelevat paljon. Yhteensä tekstejä on yli 10 000 sivua. Muistelmatekstien liitteenä on yleensä henkilötietolomake, ja usein mukana on myös valokuva muistelijasta.

Muistelmien lisäksi kokoelmassa on esimerkiksi julkaisuja, laulunsanoja ja eri organisaatioiden asiakirjoja. Mukana on myös kansanedustaja Emil Saarisen ja Frans Nuupalan käsikirjoituksia. Suomen Vapaussota lehden toimitustyöhön ja kokoomateoksiin liittyviin aineistoihin lukeutuvat kirjallisuusluettelot ja presidentti Pehr Evind Svinhufvudin 75-vuotisjuhlajulkaisua varten kerätyt muistelmakirjoitukset.


Mitä tietoja voin saada kokoelman aineistoista?

Kokoelma on hyödyksi esimerkiksi sotahistorioitsijoille ja sukututkijoille. Kokoelman muistelmateksteissä on yksilön kokemuksen kautta siivilöitynyttä tietoa Suomen itsenäistymiseen liittyneistä ja sitä välittömästi seuranneista vaiheista. Muistelmat tarjoavat tietoa myös yksittäisistä henkilöistä ja eri paikkakuntien tapahtumista.

Muisteltavat aiheet ja ajanjaksot määriteltiin keräyksen yleisohjeissa seuraavalla tavalla: ”oikeustaistelu 1899–1914”, ”itsenäisyystaistelu 1914–1917”, ”vapaussota 1918” ja ”heimosodat 1918–1922”. Jokainen aihealue jaoteltiin lukuisiin ala-aiheisiin. Keräyksen yleisohjetta säilytetään kokoelman osana. Muistelmien painopiste on yksittäisten henkilöiden kokemuksissa, mutta mukaan nivoutuu myös laajempia näkökulmia.

Muistelmateksteihin liitetyissä henkilötietolomakkeissa monet mainitsevat tavanomaisten henkilötietojen lisäksi puoluekantansa, julkaistut muistelmakirjoituksensa sekä saamansa kunniamerkit. Mukana olevaan kirjekuoreen on merkitty muistelman saapumispäivä.

Suomen Vapaussodan viimeisinä ilmestymisvuosina lehdessä käsiteltiin myös talvi- ja jatkosotaa, mutta tämän vaiheen muistelmia ei enää liitetty itsenäisyysarkistoon.

Sisällissotaan liittyviä muistelmia on lisäksi esimerkiksi Vapaus- ja heimosotamuistelmat -kokoelmassa. Monipuolisempia henkilötietoja ja yksityiskohtaisempia palvelustietoja valkoisten puolella toimineesta henkilöstä voi etsiä esimerkiksi Vapaussoturien elämäkerrastosta. Lisätietoja sotaan osallistumisesta voi etsiä myös Vapaussodan arkistossa olevista joukko-osastojen asiakirjoista. Vapaudenristin tai mitalin tai vapaussodan muistomitalin saaneesta henkilöstä kannattaa etsiä tietoja myös Kunniamerkkivaliokunnan arkistosta.

Kuinka kokoelmaa käytetään?

Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkiston aineistoja tutkitaan Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Aineistoja säilytetään Siltavuoren toimipisteessä, joten niiden toimitusaika on yksi vuorokausi.

Kokoelman sisältö on lueteltu Astia-verkkopalvelussa sekä arkistoluettelossa 603:30. Astian hakuun kirjoitetaan esimerkiksi ”Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkisto”. Rajaa arkistonmuodostajaksi ”Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkisto kokoelma”, jonka jälkeen voit valita sarjan. Sarjassa Muistelmat yksittäiset muistelmatekstit on listattu kokoelman alkuperäisessä numerojärjestyksessä, jonka saa Astiassa esille haulla "Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkisto muistelmat" (ilman lisähakuvaihtoehtoja). Arkistoyksikkötason tiedoissa kustakin muistelmasta mainitaan kirjoittajan nimi ja kotipaikkakunta, muistelman numero (jakso) ja säilytyskotelon numero (tunniste).

Tietyn henkilön muistelmasta kiinnostunut voi tehdä Vakka-tietokannassa tarkennetun haun, jossa henkilön nimi syötetään vapaasanahakuun (Sukunimi Etunimi) ja haku kohdistetaan arkistoyksikkötasoon. Muistelmia voi etsiä Vakasta myös paikkakunnan mukaan.

Arkistoluettelossa 603:30 samoin kuin kotelossa 1 on itsenäisyysarkiston muistelmakeräyksen yleisohje, joka on aineiston käyttäjälle hyödyllinen taustoittaja. Tietyistä aihepiireistä tai alueista kiinnostunut pääsee alkuun hyödyntämällä aiheittain ryhmiteltyjen muistelmatekstien luetteloita (ks. kotelo 15). Nämä kokoelman mukana luovutetut luettelot on kylläkin ilmeisesti laadittu kesken keräyksen, koska niissä mainitaan vain osa muistelmista. Vuonna 1935 tehty tilasto kuvaa keräyshankkeen etenemistä (ks. kotelo 15).

Kirjallisuutta

Kilkki, Pertti, ”Suomen maanpuolustuslehdistö”. Suomen lehdistön historia 9. Toim. Päiviö Tommila. Kustannuskiila, Kuopio 1991, 183–216.

Räikkönen, Erkki, Finlands frihetskrig: Minnen och upplevelser 1. Sanatar, Helsinki 1933.

Räikkönen, Erkki, Finlands frihetskrig: Minnen och upplevelser 2. Sanatar, Helsinki 1935.

Tommila, Päiviö, toim., Suomen lehdistön historia 9. Kustannuskiila, Kuopio 1991.


Palaa sivun alkuun

Siirry Astia-verkkopalveluun

___________________________

Paluu Portin etusivulle