Suomen palovakuutuskonttori

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tarmo

Palovakuutukset 

Mikä oli Suomen palovakuutuskonttori?

Suomen palovakuutuskonttori (Brandförsäkrings-Contoiret i Finland ) oli vakuutusyhtiö, joka vakuutti kiinteistöjä Suomessa vuosina 1816—1833.

Suomalaiset olivat 1700-luvun lopulta alkaen vakuuttaneet kiinteistönsä ruotsalaisessa Allmänna Brandförsäkringsverket -palovakuutusrahastossa. Suomen erottua Ruotsista Suomen sodan seurauksena rahaston vanhat suomalaiset vakuutukset pysyivät voimassa, mutta Suomesta yhtiö ei enää ottanut vastaan uusia vakuutuksia. Palovakuutusten myöntämisen jatkamiseksi perustettiin tämän johdosta vuonna 1816 Suomen palovakuutuskonttori.

Palovakuutuskonttori vakuutti Suomessa sijaitsevia yksityisiä ja valtiollisia kiinteistöjä, mutta ei irtaimistoa. Yhtiö vakuutti toiminta-aikanaan 371 kiinteistöä, joista suurin osa sijaitsi kaupungeissa. Palovakuutuskonttori joutui vaikeuksiin Turun palon seurauksena. Palossa tuhoutuneista rakennuksista 46 oli vakuutettu palovakuutuskonttorissa. Yhtiö pystyi maksamaan korvaukset valtiovallan lainojen turvin, mutta usko yhtiöön oli mennyt ja palovakuutuskonttori lopetti toimintansa vuonna 1833. Palovakuutustoimintaa jatkamaan perustettiin Suomen Yleinen Paloapuyhtiö.

Mitä arkisto sisältää?

Suomen palovakuutuskonttorin arkisto sisältää yhtiön toiminnan seurauksena syntyneitä asiakirjoja. Arkisto sisältää esimerkiksi luetteloita, pöytäkirjoja ja vakuutusasiakirjoja. Vakuutettuja kohteita tutkiville tärkeimpiä näistä ovat vakuutusasiakirjat. Vakuutusasiakirjat ovat ruotsinkielisiä selvityksiä vakuutetuista kohteista. Niiden pituus vaihtelee kymmenestä sivusta jopa lähes 50 sivuun. Jotkut selvitykset sisältävät piirustuksia vakuutetuista kohteista. Arkisto ei ole näiden asiakirjojen osalta täydellinen ja parikymmentä vakuutusasiakirjavihkoa puuttuu kokonaan.


Mitä tietoja voin löytää arkiston avulla rakennuksista?

Palovakuutuskonttorin vakuutusasiakirjat ovat ennen kaikkea hyödyllisiä rakennushistorian tutkimuksen lähteitä. Selvitykset vakuutetuista rakennuksista ovat erittäin yksityiskohtaisia kuvatessaan rakennusten arkkitehtuuria. Selvitykset sisältävät tietoja esimerkiksi rakennuksen sijainnista, tontin koosta, huoneiden lukumäärästä ja koosta, rakenteiden valmistusmateriaaleista, tontilla kasvaneista puista sekä viereisistä rakennuksista. Selvitykset ovat usein niin yksityiskohtaisia, että ne mainitsevat erikseen jopa jokaisen ovenkahvan arvon. Joihinkin selvityksiin on liitetty mukaan myös rakennuksen pohjapiirustus.

Rakennushistoriallisten tietojen lisäksi selvityksiä voi käyttää myös muilla tavoilla. Niiden avulla voi esimerkiksi vertailla vakuutusten määrää ja rakennuskannan arvoa eri kaupungeissa. Vakuutettu rakennus voi myös antaa tietoja rakennuksen omistajan yhteiskunnallisesta asemasta.

Ennen Suomen palovakuutuskonttoria palovakuutuksia jakoi ruotsalainen Allmänna Brandförsäkringsverket. Sen Suomessa sijaitsevia vakuutuskohteita käsitteleviä asiakirjoja on mikrofilmattu ja ne ovat käytössä Kansallisarkistossa. Samoin Kansallisarkistossa voi tutkia Keskinäisen Vakuutusyhtiö Tarmon arkistoa, joka käsittää vakuutusasiakirjoja palovakuutuskonttorin jälkeiseltä ajalta.


Miten löydän tietoja?

Palovakuutuskonttorin tärkein aineisto eli palovakuutusasiakirjat ja osa muusta aineistosta on digitoitu arkistolaitoksen digitaaliarkistoon. Arkiston muu aineisto on käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Paikan päällä arkistoon tutustuminen kannattaa aloittaa arkistoluettelosta 602:163.

Palovakuutuskonttorin aineistoa voi hakea Vakka-arkistotietokannasta. Arkiston löytää kirjoittamalla sen Nimihaku-kenttään esimerkiksi ”palovakuutuskonttori”. Selvitykset on arkistossa järjestetty sarjaan H Vakuutusasiakirjat. Selvitykset on järjestetty omiin alasarjoihinsa vuosittain ja yksittäiset selvitykset löytyvät näistä sarjoista vakuutusten hakemusnumeron mukaisesta järjestyksestä. Yksittäisestä selvityksestä on tietokantaan merkitty yleensä rakennuksen korttelin numero, osoite ja omistaja. Julkisista rakennuksista on usein merkitty vain rakennuksen nimi.


Selvityksen etsiminen paikkakunnan mukaan

Käytännöllisin keino etsiä vakuutetun rakennuksen selvitystä on yleensä etsiä rakennusta paikkakunnan mukaan. Vakka-arkistotietokannan tarkennettuun hakuun syötetään tällöin nimihaku-kenttään etsitty paikkakunta. Kuvailutasoksi valitaan Arkistoyksikkö (kuva 1). Suurempien paikkakuntien kohdalla on myös syytä rajata hakua aikavälin avulla (1816—1833), jotta hakutuloksia ei tulisi liikaa. Avautuneesta listasta etsitään Suomen palovakuutuskonttori, jonka alasarjat avaamalla löytyvät kaikki etsityllä paikkakunnalla vakuutettujen rakennusten selvitykset (kuva 2). Oikean selvityksen löydyttyä painetaan Aineisto on tallennettu digitaaliarkistoon -painiketta, joka avaa selvityksen digitaaliarkistossa. Digitoidut jaksot -tekstin alla olevia numeroita painamalla selvityksestä avautuu numeroa vastaava sivu.

Heinola11.JPG

Heinola22.JPG


Selvityksen etsiminen rakennuksen omistajan nimen mukaan

Jos rakennuksen omistajan nimi on tiedossa, voidaan rakennusta etsiä sen avulla. Vakka-arkistotietokannan tarkennettuun hakuun syötetään tällöin vapaasanahaku-kenttään rakennuksen omistajan nimi. Kuvailutasoksi valitaan Arkistoyksikkö (kuva 3). Haun löydettyä palovakuutuskonttorin avataan arkiston alasarjat, josta haetun henkilön rakennuksen selvitys löytyy (kuva 4). Digitoituun selvitykseen pääsee käsiksi painamalla Aineisto on tallennettu digitaaliarkistoon -painiketta. Selvityksen sivut saa näkyville painamalla Digitoidut jaksot -tekstin alla olevia numeroita.

Nimi11.JPG

Nimi22.JPG

Kirjallisuutta

Arkistoluettelo 602:163.

Halonen, Marja, Paloavusta vakuutusyhdistyksiin. Keskinäisten Vakuutusyhdistysten Liitto ry, 1983.

Lahti, Juhana, "Palovakuutukset". Mistä tietoa rakennusten historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki, 2003. 79—93.

Rinne, Toivo T, Suomen vakuutustoimintaa 1816—1966. Turku 1966.

Tiedonjyväsiä. Kansallisarkisto, Tammisaari 2002.




Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry Aarre-arkistorekisteriin

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry karttahakuun

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan


Portin etusivulle