Suomen rahapaja

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Autonomian ajan viranomaiset

Vuorihallitus

Teollisuushallitus 

Suomen rahapaja

Ennen omaa rahapajaa oli Suomessa toiminut jo Ruotsin ajalla pieniä paikallisia rahapajoja Turussa ja Viipurissa 1400- ja 1500-luvuilla. 1600-luvulla kaikki rahanlyöminen keskitettiin Tukholmaan. Varsinaista arkistomateriaalia varhaisesta rahanlyönnistä Suomessa ei ole säilynyt, vain mainintoja voudintileissä ja Kustaa Vaasan kirjeissä.

Suomi sai oman rahapajansa keisarillisella asetuksella 4.4.1860 samalla kun Suomen markka perustettiin. Senaatti alkoi valmistella rahapajan perustamista ja markan käyttöönottoa. Ensimmäinen kolikkolasti saapui Suomen Pankkiin lokakuussa 1864 ja oman ohjesääntönsä rahapaja sai 1865. Rahapaja asetettiin senaatin talousosaston alaisuuteen ja sen valvojana toimi vuorihallitus vuoteen 1885 asti.

Aluksi rahapaja valmisti vain hopea- ja kuparirahaa sekä erilaisia muistorahoja ja -mitaleita valtiolle ja yksityisillekin. Rahapaja oli tiiviissä suhteessa Suomen Pankkiin, jonka kierrosta poistuvat rahat rahapaja vastaanotti ja jonne rahapajan lyömät uudet kolikot toimitettiin. Vuonna 1877 Suomen suuriruhtinaskunta siirtyi kultakantaan ja kultamarkkojen lyönti alkoi rahapajassa. Vuorihallituksen lakkautuksen jälkeen vuonna 1885 rahapajan valvonta siirtyi uudelle teollisuushallitukselle. Samalla aikaisemmin vuorihallituksen hoitama kulta- ja hopeateosten tarkastuslaitos siirrettiin rahapajan yhteyteen ja rahapajan alijohtajasta tuli tarkastuslaitoksen johtaja. Teollisuushallitus muuttui 1918 kauppa- ja teollisuushallitukseksi ja se lakkautettiin kokoaan 1926 tehtävien siirtyessä uudelle kauppa- ja teollisuusministeriölle. Rahapajan valvonta siirrettiin valtiovarainministeriölle. Kulta- ja hopeateosten tarkastuslaitos toimi yhä rahapajan yhteydessä, mutta sen esittelyt hoiti kauppa- ja teollisuusministeriö. Vuonna 1942 tarkastuslaitos erotettiin rahapajasta kokonaan ja siirrettiin kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Suomen rahapaja jatkaa edelleen toimintaansa Suomen valtion rahapajana ja lyö eurokolikoita niin Suomen kuin muidenkin Euroopan Unionin jäsenmaiden tunnuksilla. Rahapaja lyö myös edelleen erilaisia muistorahoja ja – mitaleita.

Mitä rahapajan arkistosta löytyy?

Rahapajan arkisto ulottuu vuodesta 1859 aina vuoteen 1956. Vuodesta 1956 eteenpäin olevaa aineisto säilytetään Suomen rahapajan omissa tiloissa ja myös osaa aineistosta ennen vuotta 1956 pidetään yhä rahapajan omissa tiloissa. Pääosa aineistosta on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Suurimman osan aineistosta muodostavat tavalliset virastodokumentit, kuten diaarit, tilikirjat ja kirjekonseptit. Rahapajan omaan toimintaan liittyvät kiinteästi vartioinnin kontrollikirjat, rahan sulatukseen ja laadun tarkkailuun liittyvät tarkastuskirjat sekä kirjeenvaihto ulkomaille. Erikoisempaa materiaalia ovat rahapajan omat vuosikertomukset 1900-luvun alusta, sekalaiset konseptit ja Suomen rahalaitoksesta tehdyt muistiot aikaväliltä 1861–1925. Rahapajan arkistoon sisältyy myös yksi arkistokansio karttoja, asemakaavoja ja piirustuksia, jotka koskevat enimmäkseen rahapajan taloa Katajannokalla.

Millaiseen tutkimukseen rahapajan arkistoa voi hyödyntää?

Rahapajan arkiston aineisto antaa mahdollisuuksia tutkia rahapajan omaa historiaa ja Suomen valuutan ja talouden historian yhtä osa-aluetta sekä rahapajan työllistämien ihmisten historiaa. Kolikoiden osalta on mahdollista tutkia käyttöön tarkoitetun taideteollisuuden piirteitä Suomen kolikoissa ja mitaleissa ja rahapajan johdon sekä kolikoita ja mitaleita suunnitelleiden taitelijoiden välistä kirjeenvaihtoa. Rahapajan yhteydessä vuoteen 1942 toimineen kulta- ja hopeateosten tarkastuslaitoksen aineisto avaa yhden näkökulman kulta- ja hopeaseppien ammattiin sekä kaupunkien maistraattien toimintaan heitä valvovana elimenä.

Miten saan aineiston tutkittavakseni?

Rahapajan arkistoa vuoteen 1956 säilytetään Helsingissä Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä, mistä ne tuodaan tilattuna päivän toimitusajalla Rauhankadun tutkijasaliin luettavaksi. Arkistoaineiston kokonaismäärä on 17 hyllymetriä.

Tarkempaa tietoa arkistosta saa arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian aineistohaun kautta. Hakusanalla rahapaja saa nähtäväkseen kaiken Suomen rahapajan arkistossa olevan materiaalin. Karttojen ja piirustusten tiedot saa näkyviin hakusanoilla rahapajan kartat. Tilausta varten ota itsellesi ylös arkistoyksikön tunnus, esim. Aa:1. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston tutkijasaliin tai maksua vastaan johonkin muuhun arkistolaitoksen yksikköön tutkittavaksi. Rahapajan kartat ja piirustukset löytyvät rahapajan arkiston kotelosta Ia.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 524.