Teema: Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tähän tietoympäristöön on pyritty kokoamaan keskeiset tiedot arkistolaitoksessa säilytettävistä ja talvi- ja jatkosodan henkilöhistorian tutkimukseen muuten keskeisesti liittyvistä aineistoista. Arkistolaitoksen Astia-verkkopalvelu ja Aarre-arkistorekisteri tarjoavat mahdollisuuden jatkaa lähdeaineistojen etsintää omatoimisesti. Erilaisilla hakusanoilla hakua voi laajentaa tai kaventaa.

Osalle aineistoa on alla ilmoitettu sen yksilöivä arkistotunnus (esim. T 20408). Tarkempi arkistoluettelo löytyy tällöin Aarre-arkistorekisteristä mainittua arkistotunnusta hakuehtona käyttäen.

Muista myös nämä

Jahvetin kirjelaatikko

Miten aloitan sukututkimuksen?

Palvelus armeijassa

Partisaanien siviiliuhrit 1941-1944

Pietarin suomalaiset

Sisällissota 1918

Sotavahinkoyhdistys ja Irtaimiston sotavahinkoyhdistys

Sukututkimuksen peruslähteitä

Vuosina 1944-1949 miinaan ja räjähteisiin kuolleet siviilihenkilöt

Muisto säilyy - 20 nuorta kohtaloa jatkosodasta (Arkistolaitoksen verkkonäyttely)

Erkki Raappana - kenraali ja erämies (Arkistolaitoksen verkkonäyttely) 

Sisällysluettelo

Sotiin osallistuneet miehet

Aseellinen palvelus

Viime sotiin osallistuneista miehistä tehtävän henkilöhistoriallisen tutkimuksen keskeinen lähde on kantakortti, joka sisältää palvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen saakka. Kantakorttien lisäksi sotiin osallistuneita miehiä koskevia tietoja löytyy esimerkiksi joukko-osastojen päiväkäskyistä ja sotapäiväkirjoista. Mikäli henkilö oli työsuhteessa puolustusvoimiin saattaa Kansallisarkistossa olla häntä koskeva nimikirja.

Aseellisessa palveluksessa olleista saattaa löytyä tietoja myös potilas- ja rangaistusasiakirjoista. Niistä on kerrottu tarkemmin luvuissa 1.3 ja 1.4. Henkilötietojen etsiminen on mahdollista myös tuntolevyn numeron avulla.

Rintamakirjeitä, muita sota-ajan kirjeitä, yksityisiä sotapäiväkirjoja ja sota-aikaan liittyviä muistelmia sisältyy arkistolaitoksessa säilytettäviin yksityisarkistoihin. Niiden etsimisessä apuvälineinä toimivat Aarre-arkistorekisteri ja Astia-verkkopalvelu. Sota-ajan kirjeitä löytyy myös esimerkiksi Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön yhteydessä toimivasta Kansanperinteen arkistosta.

Linnoitustyöt ja muu työvelvollisuus

Kansallisarkistossa säilytettävään Päämajan linnoitusosaston arkistoon (T 13381) sisältyy linnoitustöihin osallistuneiden palkkakortisto vuosilta 1939-1940. Samaan arkistoon sisältyy myös linnoittajien henkilökortisto vuosilta 1940-1944 (T 13382). Linnoittajia koskevia henkilökortistoja sisältyy myös useimpien linnoitusmuodostelmien (esim. Linnoitusrakennuspataljoonat) arkistoihin, joita myös säilytetään Kansallisarkistossa. Edellä mainitut aineistot ovat etäsäilytyksessä. Henkilötietojen etsiminen on mahdollista myös tuntolevyn numeron avulla.

Työvelvollisia koskevia tietoja sisältyy myös Kotijoukkojen esikunnan työvelvollisuusasiaintoimiston arkistoon. Joissakin tapauksissa heitä koskevia tietoja on löydettävissä myös Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä säilytettävästä Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työvoimaosaston arkistosta, vaikkakin keskusvirastotasolla työvelvollisia käsiteltiin useammin lukumäärinä kuin yksittäisinä henkilöinä. Kolmas merkittävä yksittäistä työvelvollista koskeva lähde on etsittävän henkilön kotikunnan työvoimalautakunnan arkisto, jota säilytetään kyseisen kunnan arkistossa. Työvoimalautakunnat toimivat työvelvollisasioissa paikallistason viranomaisina.

Linnoittajista ja työvelvollisista saattaa löytyä tietoja myös potilas- ja rangaistusasiakirjoista. Niistä on kerrottu tarkemmin luvuissa 1.3 ja 1.4.

Sairastumisia ja haavoittumisia koskevat tiedot

Sairastumisia ja haavoittumisia koskevat tiedot on tavallisesti merkitty kantakortteihin. Niitä koskevia lisätietoja voi löytää myös sen joukko-osaston sotapäiväkirjasta ja päiväkäskyistä, jossa kohdehenkilö palveli sekä potilasasiakirjoista. Potilasasiakirjoja on useimpien kantakorttien liitteenä, minkä lisäksi niitä (esim. sairaskertomuksia) sisältyy Kansallisarkistossa säilytettäviin sota- ja kenttäsairaaloiden arkistoihin. Sairaala-arkistot ovat etäsäilytyksessä.

Potilasasiakirjojen erityispiirteenä on, että lainsäädäntö rajoittaa merkittävästi niiden käyttöön saamista. Mikäli kohdehenkilö on elossa tai hänen kuolemastaan on kulunut alle 50 vuotta, annetaan niitä nähtäväksi ainoastaan silloin, kun kyse on tieteellisestä tutkimuksesta tai tilastoinnista. Siksi sukututkijan on käytännössä mahdotonta päästä niihin käsiksi ilman kohdehenkilön antamaa valtakirjaa. Itseään koskevat potilas- ja muut tiedot on jokaisella kuitenkin oikeus saada nähtäväkseen.

Nämä lainsäädännön asettamat rajoitukset purkautuvat, kun kohdehenkilön kuolemasta tulee kuluneeksi 50 vuotta.

Rangaistustiedot

Tiedot saaduista rangaistuksista sisältyvät yleensä kantakorttiin ja joukko-osaston päiväkäskyihin. Rangaistukseen liittyvien asiakirjojen sijainti riippuu siitä, määräsikö rangaistuksen esimies vai käsiteltiinkö asiaa oikeudessa.

Esimiehen määräämät rangaistukset merkittiin joukko-osastossa pidettyyn rangaistuspäiväkirjaan, johon kirjattiin saatu rangaistus, rangaistuksen syy sekä sen sovittamisaika. Rangaistuspäiväkirjat sisältyvät joukko-osastojen arkistoihin, joita säilytetään etäsäilytyksessä Kansallisarkistossa.

Rangaistuspäiväkirjat sisältävät arkaluonteista tietoa, minkä vuoksi niiden käyttöön tulee hakea käyttölupa arkiston tutkijasalissa asiakirjoja tilattaessa.

Sodanaikaisina alioikeuksina toimivat kenttäoikeudet, joista asia saattoi edetä sotaylioikeuteen. Sen päätöksistä oli joissakin tapauksissa mahdollista hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Asiakirjat löytääkseen tulee tietää, missä oikeudessa ja milloin asiaa käsiteltiin. Tämä ilmenee yleensä kantakortista tai päiväkäskyistä. Mikäli asiaa käsiteltiin useissa oikeusasteissa, ovat asiakirjat sen oikeuden arkistossa, mikä käsitteli asiaa viimeksi. Yllä mainittujen oikeuksien asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä.

Sotavangit

Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa

Suomalaisia sotavankeja koskevia tietoja sisältyy Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimiston arkistoon kuuluvaan kadonneiden kortistoon, kun sotavankeuteen joutuneita ilmoitettiin kadonneiksi ennen kuin saatiin tietää heidän joutumisestaan sotavangeiksi.

Vankeudesta palanneita sotavankeja kuulusteltiin, vaikkakaan ei ilmeisesti kattavasti. Talvisodan sotavankeja koskevia kuulustelupöytäkirjoja sisältyy Valtiollisen poliisin arkistoon. Arkisto sisältää myös palautettujen sotavankien valokuvat hakemistoineen.

Jatkosodan sotavankeja koskevia tietoja sisältyy Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä säilytettävään Palaavien suomalaisten leirin arkistoon. Tietoja jatkosodan sotavangeista on myös Kansallisarkistossa säilytettävässä Puolustusvoimain pääesikunnan valvontatoimiston arkistossa (T 19472 ja T 26073). Viimeksi mainittu arkisto on etäsäilytyksessä.

Kansallisarkistossa säilytetään tietoja myös Punkaharjun kuntoutussairaalassa 1980-luvulla tutkituista suomalaisista sotavangeista (Pk 2210). Aineisto koostuu tutkimuskertomuksista ja haastatteluista. Tämä arkisto on käyttörajoituksen alainen ja sen tutkimiseen tarvitaan arkistolaitoksen pääjohtajan lupa. Lupaa haetaan Kansallisarkiston tutkijapalvelusta (os. Rauhankatu 17, Helsinki) saatavalla lomakkeella.

Vankeudessa kuolleita sotavankeja koskevat tiedot ovat Internetissä Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet –tietokannassa. Heistä on olemassa myös pdf-muotoinen luettelo, jonka löydät varola.fi -sivustolta.

Sotavankeja koskevasta kirjallisuudesta kannattaa mainita Reijo Nikkilän, Dmitri Frolovin ja Teuvo Alavan teos Rukiver!: suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa (Edita, Helsinki 2002), joka sisältää sotavankien nimihakemiston.

Neuvostoliittolaiset sotavangit Suomessa

Suomessa vankeudessa olleita neuvostoliittolaisia sotavankeja säilytettiin sotavankileireissä, joiden arkistot ovat etäsäilytyksessä Kansallisarkistossa. Kattavammat sotavankikortistot löytyvät puolestaan Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston arkistosta Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteestä.

Eräitä sotavankeja käytettiin työvoimana esimerkiksi maataloissa. Näitä vankeja koskevia tietoja saattaa löytyä paitsi yllämainituista arkistoista myös heidän sijoituskuntansa työvoimalautakunnan tai suojeluskunnan arkistoista. Työvoimalautakunnat toimivat sotavankeja koskevissa asioissa paikallistason viranomaisina. Toisinaan sotavankiasioista huolehti paikallinen suojeluskunta. Työvoimalautakuntien arkistot ovat kyseisten kuntien arkistoissa, suojeluskuntien arkistoja taas on maakunta-arkistoissa ja Kansallisarkistossa.

Juutalaisia sotavankeja koskevia tietoja on Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä säilytettävässä Suomen juutalaisten arkistossa.

Vankeudessa menehtyneitä neuvostoliittolaisia sotavankeja koskevia tietoja voi etsiä Internetissä olevan Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955 –projektin kotisivulla.

Sodan uhrit

Sodassa kaatuneita ja kadonneita koskevan tiedonetsinnän kannalta keskeiset lähteet ovat kantakortit ja sotapäiväkirjat. Lisätietoja niiden tietoihin voi löytyä alla mainituista lähteistä. Kaatuneita ja kadonneita koskevia tietoja voi olla myös potilas- ja rangaistusasiakirjoissa. Niistä on kerrottu tarkemmin luvuissa 1.3 ja 1.4.

Kaatuneet

Sodissa kaatuneiden ja sotaoloissa muulla tavoin menehtyneiden puolustusvoimien palveluksessa olleiden tiedot on koottu Internetissä olevaan Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet –nimiseen tietokantaan. Tarkempia tietoja kaatumistapauksesta saattaa sisältyä kaatuneen henkilön joukko-osaston päiväkäskyihin tai sotapäiväkirjoihin.

Kaatuneita koskevia tietoja sisältyy myös Kotijoukkojen esikunnan rovastintoimiston arkistoon kuuluvaan kaatuneiden henkilökortistoon vuosilta 1939-1940. Talvisodassa kaatuneiden kuolintodistuksia puolestaan löytyy Päämajan lääkintäosaston arkistosta (T 20943). Jatkosodan kaatuneita koskeva kortisto on Päämajan kenttäpiispantoimiston arkistoon (T 20408) sisältyvä kaatuneiden pääkortisto 1941-1945. Ensimmäiseksi ja viimeiseksi mainitut arkistot ovat käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä ja Päämajan lääkintäosaston arkisto etäsäilytyksessä Sörnäisten toimipisteessä.

Yllämainitun kaatuneiden pääkortiston merkintöjen avulla on usein mahdollista jäljittää kaatuneen huollon suorittaneen Kaatuneiden evakuoimiskeskuksen (KEK) numero. Sen avulla tiedonetsintää voi jatkaa kyseisen evakuoimiskeskuksen arkistossa, josta voi löytää esimerkiksi kaatuneen jäämistöluetteloita ja haudattujen siirtoja koskevia tietoja. Näitäkin arkistoja säilytetään etäsäilytyksessä.

Keskeisintä kaatuneita koskevaa kirjallisuutta edustaa talvisodan sankarivainajien matrikkeli Vapautemme hinta. Sodan 1939-1940 sankarivainajat (Suomen Kuvalehti, Helsinki 1941). Sitä täydentävät lukuisat paikallisen tason sankarivainajamatrikkelit.

Kadonneet

Kadonneiden henkilöiden tutkimuksessa pääsee alkuun kantakortin ja sotapäiväkirjojen avulla. Koska monet kadonneet julistettiin myöhemmin kuolleiksi, löytyy heitä koskevia tietoja myös Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimiston arkistosta.

Kotirintaman ilmapommitusten uhrit

Talvisodan siviiliuhreja koskevia tietoja sisältyy Kansallisarkistossa säilytettävään Väestönsuojelupäällikön esikunnan arkistoon (T 17832). Tämä aineisto on etäsäilytyksessä. Talvisodan ilmapommituksissa menehtyneistä on tietoja myös teoksessa Vapautemme hinta. Sodan 1939-1940 sankarivainajat (Suomen Kuvalehti, Helsinki 1941).

Jatkosodan ajalta Helsingin ilmapommitusten uhreista (haavoittuneista ja pommituksissa menehtyneistä) löytyy tietoja Kansallisarkistossa säilytettävästä Helsingin ilmasuojelukeskuksen arkistosta (T 19588). Aineiston arkistoluettelo löytyy Aarre-arkistorekisteristä joko sanahaulla 'Helsingin ilmasuojelukeskus' tai arkistotunnuksella (T 19588) hakemalla. Aineisto on etäsäilytyksessä, joten sen saa tutkittavaksi vasta tilausta seuraavana arkipäivänä.

Ilmapommitusvaurioista on tietoja myös sotavahinkoyhdistysten arkistoissa.

Sotiin osallistuneet naiset

Naisten sotatoimiin osallistumisen tutkiminen on usein työläämpää kuin miesten sotatien selvittäminen. Tärkein syy tähän on se, että naisista ei pidetty kantakorttia vastaavaa koottua henkilöasiakirjaa. Tiedot täytyykin koota useista hajanaisista lähteistä.

Merkittävä naisten palvelusta koskeva lähdekokonaisuus ovat rintamapalvelustunnushakemukset, joita säilytetään Kansallisarkiston etäsäilytyksessä. Tunnushakemuksessaan hakija on tavallisesti yksilöinyt palveluspaikkansa ja toimenkuvansa. Oikean tunnushakemuksen löytämiseksi tulee tietää sen numero. Tunnushakemuksen numeroa (diaarinumero) voi tiedustella puhelimitse puolustusministeriön viestintäyksiköstä numerosta 0295 140 121. Kysyjän tulee tietää etsittävän henkilön syntymäaika ja nimi, jolla hän on rintamatunnushakemuksen tehnyt.

Rintamapalveluksessa olleiden naisten henkilötietojen etsiminen on mahdollista myös tuntolevyn numeron avulla.

Suomen Punaisen Ristin apusisarista löytyy tietoja Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä säilytettävästä SPR:n apusisarkortistosta (Pk 2369). Apusisaria koskeva vuosittain aakkosellisesti järjestetty kirjekokoelma löytyy puolestaan tunnuksella Pk 2436.

Naisista, jotka eivät olleet lottia tai hakeneet rintamapalvelustunnusta, voi löytää tietoja Kansallisarkistossa säilytettävästä puolustusministeriön tiliosaston arkistosta. Tietoja etsittäessä tulee tietää henkilön palvelusyksikkö ja palvelusaika (esim. vuoden tarkkuudella). Sota- ja kenttäsairaaloissa palvelleita koskevia tietoja voi etsiä niiden Kansallisarkistossa säilytettävistä arkistoista. Tarvittavia tietoja voi löytyä myös yksiköiden päiväkäskyistä.

Rintamakirjeitä, muita sota-ajan kirjeitä, yksityisiä sotapäiväkirjoja ja sota-aikaan liittyviä muistelmia sisältyy arkistolaitoksessa säilytettäviin yksityisarkistoihin. Niiden etsimisessä apuvälineinä toimivat Aarre-arkistorekisteri ja Astia-verkkopalvelu. Sota-ajan kirjeitä löytyy myös esimerkiksi Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön yhteydessä toimivasta Kansanperinteen arkistosta. Sodan kokeneiden naisten muistitietoa puolestaan löytyy esim. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta.

Sotiin osallistuneista naisista saattaa löytyä tietoja myös potilas- ja rangaistusasiakirjoista. Niistä on kerrottu tarkemmin luvuissa 1.3 ja 1.4.

Lotat

Lotta Svärd –järjestöön kuuluneista naisista on olemassa henkilöluetteloita, jotka tavallisesti sisältyvät heidän kotipaikkakuntansa Lotta Svärd –paikallisosaston arkistoon. Paikallisosastojen arkistoista voi selvitä esimerkiksi se, missä paikassa tai tehtävässä kukin lotta sodan aikana palveli.

Yksittäisen lotan henkilötiedot voi usein selvittää hänen tuntolevynsä numeron avulla.

Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Tämä aineisto on kaukosäilytyksessä ja sitä voi tutkia Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä niin, että aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Etäsäilytyksessä olevasta Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto ja Ilmavoimien esikunnan arkistossa (T 20439) on vastaava kortisto ilmavalvontalotista vuodelta 1944.

Sotiin liittyviä väestöryhmiä

Inkeriläiset

Suomeen sodan aikana siirrettyjä inkeriläisiä koskeva henkilökortisto löytyy Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä säilytettävästä Jatkosodan aikaiset väestönsiirtoasiakirjat –kokoelmasta. Tietoja inkeriläisistä on myös Valtiollisen poliisin arkistossa, johon sisältyy mm. kortisto sodan jälkeen Neuvostoliittoon siirretyistä Neuvostoliiton kansalaisista.

Inkeriläisiä koskevan sukututkimuksen ja kattavampien taustatietojen löytämisen kannalta tärkeitä lähteitä ovat Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä säilytettävät Inkerinsuomalaisten evankelis-luterilaisten seurakuntien arkistot sekä Pietarissa toimineen suomalaisen passiviraston arkisto.

Luovutetuilta alueilta evakuoidut

Sotien seurauksena luovutetuilta alueilta evakuoitua väestöä koskevia päälähteitä arkistolaitoksessa ovat Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävät luovutettujen alueiden seurakuntien arkistot ja Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä säilytettävä Valtiokonttorin korvausasiaintoimiston arkisto. Näistä ensimmäinen sisältää sukututkimuksen kannalta keskeisiä henkilörekistereitä ja jälkimmäinen yksityiskohtaisia tietoja eri henkilöiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Kannattaa muistaa myös henkikirjat, jotka tarjoavat kiinnostavan lähteen erityisesti sukututkijalle.

Sotalapset

Sotalapsien siirtoa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan kontrolloi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja. Tanskaan siirrettyjä lapsia koskevia tietoja löytyy puolestaan Mannerheimliiton Tanskan valiokunnan arkistosta, jota säilytetään yllämainitussa Rauhankadun toimipisteessä.

Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa.

Kulta raudaksi -keräykseen osallistuneet

Suomessa suoritettiin vuosina 1940-1941 kultakeräys, jonka tunnetuin ilmentymä on kultasormusten vaihtaminen rautaisiin sormuksiin. Ajatus sai alkunsa vänrikki Jussi Lappi-Seppälän 25.10.1939 Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa julkaistusta yleisönosastokirjoituksesta Kultasormukset Isänmaalle. Valtakunnallinen keräys tuotti yhteensä noin 315 000 kultasormusta ja 20 000 muuta kultaesinettä, joiden yhteispaino oli noin 1752 kiloa.

Arkistolaitoksessa kultaesinekeräyksiin liittyvä keskeinen aineisto on Kultaesineiden keräystoimikunnan arkisto. Tämän lisäksi aiheeseen liittyvää materiaalia säilytetään Suomen Pankin arkistossa. Rahamuseossa voi puolestaan tutustua Suomi-Filmin tuottamaan keräyshanketta esittelevään lyhytelokuvaan.

Sota-ajan vaikuttajien yksityisarkistot

Arkistolaitoksessa säilytetään monien sota-ajan vaikuttajien yksityisarkistoja. Näihin lukeutuvat esimerkiksi Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä säilytettävät sota-ajan presidenttien (Kyösti Kallio, Risto Ryti ja Gustav Mannerheim), pääministerien (Aimo Cajander, Jukka Rangell, Edvin Linkomies, Antti Hackzell, Urho Castrén ja J.K. Paasikivi) ja monien keskeisten vaikuttajien (esim. Väinö Tanner, Alf Tudeer, V.J. Sukselainen, G.A. Gripenberg) arkistot.

Yksityisarkistojen jäljille pääsee Astia-verkkopalvelun, Aarre-arkistorekisterin ja valtakunnallisen yksityisarkistorekisterin avulla. Hakusanana kannattaa käyttää etsittävän henkilön nimeä.

Miten voin tutkia sotiin osallistuneita henkilöitä koskevia arkistoja?

Tarkemmat arkistolaitoksessa säilytettävää aineistoa koskevat arkistoluettelot löytyvät joko Aarre-arkistorekisteristä tai Astia-verkkopalvelusta. Yllä on ilmoitettu osalle aineistoa sen yksilöivä arkistotunnus (esim. T 20408). Tarkempi arkistoluettelo löytyy tällöin Aarre-arkistorekisteristä mainittua arkistotunnusta hakuehtona käyttäen.

Itse aineistoja voi tutkia sen toimipisteen tutkijasalissa, jossa aineistoa säilytetään. Myös aineiston kaukolainaaminen toiseen arkistolaitoksen yksikköön on mahdollista, vaikka tiettyjä aineistoja (esim. kantakortit) ei anneta kaukolainaksi. Osa aineistosta on digitoitu arkistolaitoksen Digitaaliarkistoon. Digitoinnista ilmoitetaan sekä yllä että mainituissa tietokannoissa aineistokohtaisesti.

Katso myös nämä

Helsinki 30.XI.1939-13.III.1940 (Kansallisarkiston verkkonäyttely)

Luovutettu Karjala

Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet

Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955

Veteraanien perintö -sivusto