Tuomiokirjakortisto (Tuokko)

Portti

Ohjattu sivulta Tuokko
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Tuomiokirjat

Voudintilit 

Sisällysluettelo

Mikä on tuomiokirjakortisto?

Tuomiokirjojen erityyppisen informaation etsintää helpottamaan on laadittu ns. tuomiokirjakortisto (Tuokko). Kortituskohteina olivat kihlakunnanoikeuksien renovoidut eli puhtaaksikirjoitetut käräjäpöytäkirjat 1600-luvulta. Kortistoa on neljältä alueelta: Itä-Suomesta, läntisestä Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Käkisalmen läänistä. Kolme ensiksi mainittua aluetta käsittää yhteensä noin puoli miljoonaa käsin kirjoitettua korttia, joista osa on digitoitu. Käkisalmen läänin kortisto on puolestaan julkaistu html-muotoisena hakemistona Internetissä. Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto poikkeaa hieman ns. manuaalisesta kortistosta.


Mitä tuomiokirjakortistosta löytyy?

Manuaalinen tuomiokirjakortisto koostuu kuudesta osasta, joista henkilö-, paikan-, ristimä- sekä suku- ja liikanimet on digitoitu. Hakusana- ja suomenkielisten tekstikohtien kortistoa ei puolestaan ole digitoitu.

Hakusanakortisto on luonteeltaan asiahakemisto, joka jakaantuu 46 pääryhmään. Tietoja ei ole esitetty itse korteissa, vaan niissä on viittaus kyseiseen tuomiokirjakohtaan.

Henkilökortistoon on poimittu tietoja säätyläisistä, kruunun, kirkon ja paikallisen itsehallinnon toimihenkilöistä. Henkilökortisto on myös luonteeltaan viitekortisto, jossa on mainittu jutussa esiintyvän henkilön status.

Paikannimikortistoon on kerätty paikannimet lukuun ottamatta kylien ja laajempien aluekokonaisuuksien nimiä.

Ristimänimikortistoon on poimittu kaikki suomenkieliseen muotoon kirjoitutetut etunimet sekä rahvaan käyttämät harvinaiset etunimet.

Sukunimikortistoon on merkitty kaikki liikanimet sekä rahvaan sukunimet. Sukunimet on kortitettu kuitenkin vain sen esiintyessä kunkin pitäjän kohdalla ensi kerran tuomiokirjassa.

Suomenkielisten tekstikohtien ja muunkielisten kansaomaisten sanontojen kortistoon on jäljennetty kaikki suomenkieliset tekstikohdat alkuperäisasiakirjan kirjoitusasun mukaisina. Ruotsalaisesta kielenkäytöstä on poimittu mm. sananparret, köllinimet ja hokemiset.

Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto muodostuu neljästä osasta: 1. aiheenmukaiset hakusanat, 2. paikannimet, 3. säätyläiset ja 4. talolliset.


Miten löydän etsimäni tuomiokirjakortistosta?

Tietojen etsiminen kortistosta aloitetaan käyttämällä arkistolaitoksen Astia-verkkopalvelua, jonka hakukenttään syötetään "Tuomiokirjakortisto". Rajaa arkistonmuodostajaksi Tuomiokirjakortisto ja lisää hakusanaksi haluamasi arkisto (Itä-Suomi, Länsi-Suomi tai Pohjois-Pohjanmaa), jonka jälkeen voit selailla arkistoyksikköjä. Voit tarkentaa tuloksia lisäämällä hakuehtoihin esimerkiksi ”sukunimi*” tai ”ristimänimi*”, jolloin esiin tulevat vain kyseisen kortiston yksiköt. Digitalisoimattoman materiaalin kortteja ei toimiteta asiakkaille yksitellen, vaan säilytysyksikkö (laatikko) kerrallaan.

Aineistoa voi etsiä myös suoraan Digitaaliarkistosta, jonka hakutuloksissa kortistojen arkistoyksiköt järjestyvät aakkosittain toisin kuin Astiassa. Mikäli etsitään jotakin tiettyä henkilöä, voidaan valita esimerkiksi Henkilönimet. Avautuvasta luettelosta selviää, minkänimisiä henkilöitä kortistojakso sisältää.

Oikean kortin löydyttyä tutkija saa tiedon kuinka jatkaa tutkimuksia tuomiokirjojen avulla. Jokaiseen korttiin (ks. kuva 3) on viitesanan lisäksi kirjoitettu:

  • 1. käräjäkunta lyhennettynä
  • 2. käräjävuosi
  • 3. tuomiokirjan vanha signum ja
  • 4. tuomiokirjan sivu


Vanhan tuomiokirjasignumin perusteella voi selvittää, minkä tuomioistuimen pöytäkirjoista kulloinkin on kyse:

a. Pori (myös Naantali, Rauma ja Uusikaupunki) q. Naantali gg. Käkisalmen tuomiokunta
b. Porvoo (myös Tammisaari) r. Rauma hh. Kaprion tuomiokunta
c. Brahea ja Raahe s. Sortavala ii. Kymen tuomiokunta (myös Lappeen tuomiokunta)
d. Tammisaari t. Hämeenlinna jj. Jääsken, Rannan ja Äyräpään tuomiokunnat (myös Lappeen tuomiokunta)
e. Hamina u. Oulu (myös Kokkola, Kristiinankaupunki, Pietarsaari, Raahe, Uusikaarlepyy ja Vaasa) kk. Maskun tuomiokunta
f. Kokkola (myös Uusikaarlepyy) v. Vaasa kkk. Pähkinälinnan tuomiokunta
g. Helsinki x. Viipuri ll. Raaseporin tuomiokunta (myös Hattulan tuomiokunta)
h. Pietarsaari y. Lappeenranta (myös Hamina) mm. Ala-Satakunnan ja Vehmaan tuomiokunnat
i. Kajaani z. Turku nn. Ylä-Satakunnan tuomiokunta
j. Käkisalmi å. Inkerin laamannikunta oo. Savon ja Pien-Savon tuomiokunnat
k. Kristiinankaupunki ä. Karjalan laamannikunta qq. Keski-Pohjanmaan tuomiokunnat
l. Narva ö. Pohjois-Suomen laamannikunta rr. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunta
m. Loviisa bb. Porvoon tuomiokunta (myös Hollolan ja Raaseporin tuomiokunnat) ss. Etelä-Pohjanmaan tuomiokunta
n. Nevanlinna cc. Halikon ja Piikkiön tuomiokunnat tt. Kajaanin vapaaherrakunta
o. Uusikaarlepyy ee. Hollolan tuomiokunta (myös Hattulan ja Porvoon tuomiokunnat) öö. Etelä-Suomen laamannikunta
p. Uusikaupunki ff. Ivangorodin ja Jaaman tuomiokunnat


Käkisalmen läänin tuomiokirjakortistossa kunkin viitesanan yhteyteen on kirjoitettu seuraavat tiedot: tuomiokunta, käräjäkunnan nimi, käräjien päiväys (vuosi, kuukausi ja päivä), signum, sivunumero ja jutun numero. Huomioitavaa on, että tuomiokirjakortistoissa on käytetty tuomiokirjojen vanhoja, käytöstä poistettuja signumeita. Lisäksi tulee huomioida, että joissakin tapauksissa mikrofilmin sivunumerointi ei ole sama kuin tuomiokirjojen sisällysluetteloissa ja tuomiokirjakorteissa oleva uusi sivunumerointi. Kortituksessa käytetty yhtäjaksoinen sivunumerointi on joihinkin tuomiokirjoihin tehty vasta mikrofilmauksen jälkeen.

Kuva 3

Tuokko3r.jpg

Kirjallisuus

Mäkelä, Anneli, "Från fältet. Kortregister till 1600-talets domböcker". Historisk tidskrift för Finland (1973), 85-88.

Nallinmaa-Luoto, Terhi, "Tuomiokirjojen käyttö sukututkimuksessa." Genos 61 (1990), 49-53, 80.

Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862. Suomen Sukututkimusseura.

Saarenheimo, Juhani, "Tuomioistuinten asiakirjat". Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Eljas Orrman & Elisa Pispala. Kansallisarkisto/WSOY, Helsinki 1994, 151–167.

Tiedonjyväsiä. Asiakirja-aineistojen käyttäjän opas. Kansallisarkisto, Helsinki 2002.

Valtionarkiston yleisluettelo – Översiktskatalog för riksarkivet I. Valtionarkisto, Helsinki 1956.

Virrankoski, Pentti, Tuomiokirjojen käyttö historiantutkimuksessa. Turun yliopisto, Turku 1970.



Tuomiokirjat sivulle

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry Vakka-arkistotietokantaan



Takaisin Portin etusivulle