Turun hovioikeus

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Hovioikeudet Oikeusistuimet

Korkein oikeus

Raastuvanoikeudet

Senaatin oikeusosasto 

Mikä on Turun hovioikeus?

Turun hovioikeus on toisen asteen tuomioistuin, joka perustettiin Turkuun vuonna 1623. Hovioikeuden oli määrä käyttää ylintä tuomiovaltaa Suomessa, mutta käytännössä se on perustamisestaan lähtien toiminut väliasteen tuomioistuimena. Kuningas käytti ylintä tuomiovaltaa vuoteen 1789, jolloin Ruotsiin perustettiin korkein oikeus. Autonomian aikana ylin tuomiovalta oli senaatin oikeusosastolla ja itsenäistymisen jälkeen se on ollut Suomeen perustetulla korkeimmalla oikeudella.

Turun hovioikeuden oikeuspiiriksi määritettiin aluksi koko Suomi. Muiden hovioikeuksien perustaminen on kuitenkin kaventanut sen vastuualuetta. Vaasan hovioikeuden perustamisen jälkeen vuonna 1775 Turun hovioikeuden alueeseen jäivät Turun ja Porin lääni sekä Ahvenanmaa, Uudenmaan ja Hämeen sekä Kymenkartanon läänit. Tämän jälkeen on perustettu vielä Itä-Suomen hovioikeus (1839), Helsingin hovioikeus (1952), Kouvolan hovioikeus (1978) ja Rovaniemen hovioikeus (1979), jotka ovat kaventaneet Turun aluetta entisestään.

Mitä asiakirjoja arkisto sisältää?

Turun hovioikeuden arkisto tuhoutui tulipalossa lähes täysin vuonna 1827 ja tätä edeltävältä ajalta säilyi vain muutamia asiakirjakansioita. Täydelliset sarjat arkisto sisältää vuosilta 1828-1989.

Arkiston tärkeintä aineistoa ovat hovioikeuden käsittelemien juttujen yhteydessä kertyneet asiakirjat. Näiden lisäksi arkisto sisältää mm. hovioikeuden käymää kirjeenvaihtoa ja hovioikeuden valvomien alioikeuksien tuomiokirjasarjoja. Hovioikeuden käsittelemät jutut voidaan jakaa neljään luokkaan:

Hovioikeuden käsittelemästä jutusta jäi merkintä yleensä neljään asiakirjasarjaan: diaariin, jakoluetteloon, taltiosarjaan ja aktiin. Diaarit ja jakoluettelot toimivat lähinnä sisällysluetteloina taltiosarjoille ja akteille, joissa juttujen kannalta tärkeät tiedot ovat. Taltiosarjat sisältävät juttujen päätökset ja hovioikeuden kuvaukset käsiteltävistä jutuista. Aktit taas koostuvat asiakirjoista, joiden perusteella tuomiot annettiin. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset lausunnot ja kirjeet, joita juttujen käsittelyissä syntyi. Erityisesti akteja tutkimalla voi saada yksityiskohtaista tietoa juttujen käsittelemistä asioista. Hovioikeudessa laadittiin myös pöytäkirja kaikista asioista, mutta toisin kuin alempia oikeusasteita tutkittaessa, hovioikeudessa ne eivät ole tarpeellisia juttujen tutkimisen kannalta.

Minkälaista tietoa arkistosta voi löytää?

Turun hovioikeus oli 1950-luvulle asti koko tiheimmin asutun Suomen hovioikeus ja sen arkisto edustaa siten merkittävää osaa Suomen oikeuslaitoksesta. Erityisen tärkeä tiedonlähde hovioikeuden arkisto on raskaita rikoksia ja aatelin asioita tutkittaessa, sillä hovioikeus oli ensimmäinen oikeusaste näiden asioiden kohdalla.

Hovioikeuden käsittelemät jutut voidaan jakaa neljään luokkaan:

1. Vedotut jutut. Syntyivät riita-asioiden asianomaisten valitettua alempien oikeusasteiden tuomioista hovioikeuteen.
2. Alistetut jutut. Hovioikeus tarkasti aina alioikeuksien tutkimat raskaat rikokset, joista saattoi seurata kuolemanrangaistus tai vähintään kuusi vuotta kuritushuonetta.
3. Välittömästi hovioikeuden tuomiovaltaan kuuluvat jutut. Osassa rikoksista hovioikeus toimi ensimmäisenä oikeusasteena. Näitä rikoksia ovat olleet esimerkiksi eräät uskontorikokset, majesteettirikokset, maanpetos, virkamiesten virkavirheet ja osa aatelia koskevista jutuista vuoteen 1869 asti.
4. Valitusjutut. Jos vetoaminen hovioikeuteen ei ollut sallittua, pystyi asianomainen tekemään valituksen tai kantelun hovioikeudelle. Valituksen perusteena oli oltava oikeuden epäpätevyys tai oikeusprosessissa tapahtunut virhe.

Miten löydän etsimäni tiedon?

Turun hovioikeuden arkistoa säilytetään Turun maakunta-arkistossa. Sen rakenteeseen voi tutustua arkistolaitoksen Astia-verkkopalvelun ja Turun maakunta-arkiston luettelon avulla. Katso myös luettelo arkiston sarjoista Vakka-tietokannassa.

Tietojen etsimiseksi on laadittu myös kolme hakukortistoa, joita voi käyttää Turun maakunta-arkistossa. Vetoasioiden kortistosta vuosilta 1895–1929 juttua voi etsiä kantajan, vastaajan ja paikkakunnan mukaan. Kaksi muuta kortistoa koskevat aatelisten konkurssiasioita ja perukirjoja. Aatelin perukirjojen nimihakemistoon voi tutustua myös Suomen sukututkimusseuran verkkosivuilla.

Hovioikeuden arkisto on järjestetty monimutkaisemmin kuin esimerkiksi alempien oikeusasteiden tuomiokirjat. Hovioikeuden käsittelemän jutun asiakirjat (yleensä diaari, jakoluettelo, taltiosarja ja akti) on sijoitettu eri sarjoihin ja kaikkien näiden löytämiseksi on tunnettava ”polku”, jonka avulla tiedonhaun kannalta tärkeimmät päätökset ja aktit löytyvät. Tämä polku vaihtelee käsiteltävän jutun tyypin mukaan.

Yleisin polku menee niin, että tutkijan on jutun käsittelyajan perusteella löydettävä aluksi diaari, johon jutut kirjattiin niiden tultua hovioikeuteen. Diaarista tutkija suuntaa jakoluetteloon, johon juttu on merkitty jutun käsittelijöiden arvonnan jälkeen. Jakoluettelosta saadaan jutun päätöspäivämäärä ja tiedot aktista, joilla taltiosarja ja akti löytyvät. Suurin poikkeama tästä polusta on se, että osassa juttuja on eri aikoina alettu merkitä päätöspäivämäärä diaariin, jolloin jakoluettelot ovat tulleet tarpeettomiksi.

Tämän polun tunteminen ei valitettavasti takaa aina etsityn tiedon löytymistä. Hovioikeuden käsittelemät jutut löytyvät monista eri sarjoista, joiden otsikoista on välillä mahdotonta päätellä sarjan sisältöä. Erityyppisten juttujen asiakirjojen löytämiseksi on tiedettävä missä sarjoissa juuri käsiteltävän jutun asiakirjat ovat.


Vedotut jutut

1. Ac Vetoasian diaarit
2. Bca Vetoasiain jakoluettelot
3. Dba Tuomiotaltiot
4. Eba Vetoaktit

Vedotun jutun ensimmäiset merkinnät ovat diaarissa, johon jutut on merkitty aikajärjestyksessä hovioikeuteen saapumisen mukaan. Jutun päätöksen ja aktisarjan löytämiseksi on vuoteen 1886 asti etsittävä seuraavaksi vetoasiain jakoluettelo. Jutun löytää jakoluetteloista niiden lopussa olevista kantajien nimihakemistoista. Jakoluettelosta löytyy jutun ratkaisupäivä ja aktin numero, joiden avulla löytää oikean tuomiotaltion ja aktin. Vuodesta 1886 alkaen jakoluetteloa ei enää tarvita, koska juttujen ratkaisupäivä ja aktin numero alettiin merkitä diaariin.

Alistetut jutut

1. Ad Alistettujen asioiden diaarit
2. Dbc Alistettujen asioiden päätöstaltiot
3. Ebd Alistusaktit


Huomaa myös nämä

1. Aab Rikosasiain kirjediaarit
2. Abb Rikosasiain anomus- ja valitusdiaarit


Alistettujen juttujen diaarit eivät ole omana asiakirjasarjanaan, vaan ne löytyvät alistettujen asioiden päätöstaltioiden alusta. Näin ollen alistetun jutun etsiminen aloitetaan tilaamalla jutun käsittelyvuoden päätöstaltioluettelo. Sen alussa olevasta diaarista saadaan päätöksen päivämäärä, jolla päätös löytyy. Diaareja tutkiessa on otettava huomioon se, että jutusta laadittiin merkintä uuteen diaariin, mikäli jutun käsittely jatkui seuraavalle vuodelle. Päätöksen päivämäärän löytää vasta sen vuoden diaarista, jolloin asia lopulta ratkaistiin. Aktin ja päätöksen numero on sama.

Vuoden 1910 alusta kirjaamismenettelyt muuttuivat niin, että päätökset alettiin arkistoida päätöstaltioihin ensin jutun käsitelleen osaston mukaan ja vasta sitten aikajärjestyksessä. Samalla myös aktit alettiin järjestää osaston mukaan.

Välittömästi hovioikeuden tuomiovaltaan kuuluvat jutut

Välittömästi hovioikeuden tuomiovaltaan kuuluvia juttuja on useita eri tyyppejä ja niiden asiakirjat löytyvät monista eri sarjoista.

Uskontorikokset

1. Aab Rikosasiain kirjediaarit
2. Abc Hakemusdiaarit
3. Ae Virkasyytediaarit
4. Bcb Valitusasiain jakoluettelot
5. Bh Päätösluettelot
6. Ebb Valitusaktit
7. Ebc Valitukset
8. Uskontoasioiden luettelo


Uskontorikokset kirjattiin aluksi Rikosasiain kirjediaareihin (Aab). Niissä on kuitenkin vain viittaus virkasyytediaareihin (Ae), joista löytyvät juttujen tarkemmat tiedot vuoteen 1909 saakka. Tämän jälkeen samat tiedot löytyvät hakemusdiaareissa (Abc) olevista syytekirjeiden osastosta. Diaareista selviää, onko juttu arvottu vai ei. Jos juttu arvottiin, joudutaan päätöspäivämäärää ja aktin numeroa hakemaan valitusasioiden jakoluettelosta. Jos juttua taas ei arvottu, diaarista löytyy ratkaisun tehnyt osasto ja ratkaisupäivämäärä. Päätökset löytyvät päätösluttelosta (Bh). Arvottujen juttujen aktit ovat sarjassa valitusaktit (Ebb) ja arpomattomien sarjassa valitukset (Ebc).

Majesteetti-, maanpetos- ja valtiopetos jutut

1. Aab Rikosasiain kirjediaarit
2. Abc Hakemusdiaarit
3. Dbb Päätöstaltiot
4. Ebc Valitukset
5. Ebf Majesteetti- ja valtiorikosaktit
6. Dbd Virkasyytteiden päätöstaltiot


Majesteetti-, maanpetos- ja valtiopetosrikokset merkittiin satunnaisesti eri diaareihin ennen vuotta 1870, jolloin diaarikäytännöt vakiintuivat näiden juttujen osalta. Tästä lähtien näitä alettiin merkitä rikosasiain kirjediaareihin (Aab) kanneviskaalin virkasyytekirjelmien osioon ja vuodesta 1910 hakemusdiaareihin (Abc). Diaarista saadulla jutun päätöspäivällä löydetään päätös päätöstaltiosta. Aktit löytyvät vuoteen 1909 asti sarjasta valitukset ja tämän jälkeen majesteetti- ja valtiorikosaktien sarjasta. Aktin löytää diaarissa olevalla folionumerolla.

Majesteetti-, maanpetos- ja valtiopetosrikosten päätökset löytyvät myös virkasyytteiden päätöstaltioiden sarjasta. Sarjaan on merkitty lisäksi senaatin tekemät päätökset jutuista, jotka olivat menneet hovioikeudesta eteenpäin.

Virkavirheet

1. Ae Virkasyytediaarit
2. Aab Rikosasiain kirjediaarit
3. Abc Hakemusdiaarit
4. Bcb Valitusasiain jakoluettelot
5. Bcd Virkasyytteiden jakoluettelot
6. Dbb Päätöstaltiot
7. Ebc Valitukset
8. Ebg Virkasyyteaktit
9. Ebb Valitusaktit


Virkasyytteet löytyvät kolmista eri diaareista: vuoteen 1869 asti virkasyytediaareista, vuodesta 1870 lähtien rikosasiain kirjediaarien kannelviskaalin virkasyytekirjelmien osasta ja vuodesta 1910 alkaen hakemusdiaareista. Juttuja käsiteltiin usein monta vuotta ja muiden asiakirjojen löytämiseksi on etsittävä sen vuoden diaari, jona juttu sai päätöksen. Diaarista saatujen tietojen jälkeen etsitään jakoluettelo, joka virkasyytteiden osalta oli vuoteen 1909 asti valitusasiain jakoluettelo ja sen jälkeen virkasyytteiden jakoluettelo. Päätös löytyy aina vuoteen 1909 asti jakoluetteloista saadulla päätöspäivällä päätösniteistä. Tämän jälkeen päätöspäivä ilmoitetaan joskus myös diaareissa. Aktin numero on kuitenkin aina haettava jakoluettelosta. Vuoteen 1909 asti aktit löytyvät joko valitusakteista tai arpomattomat sarjasta valitukset. Tämän jälkeen aktit ovat omassa virkasyyteaktien sarjassa.

Aatelia koskevat jutut

Hovioikeus toimi vuoteen 1869 periaatteessa aatelisia koskevissa jutuissa ensimmäisenä oikeusasteena. Käytännössä suurin osa jutuista tutkittiin kuitenkin jo alemmissa oikeusasteissa ja jutut tulivat hovioikeuteen joko vedottuina tai alistettuina. Aateliston konkurssit tulivat kuitenkin aina suoraan hovioikeuteen ja ne löytyvät siviilivalitusdiaareista. Päätös ja akti löytyvät siviiliasiain jakoluettelon avulla.

Aatelin osalta mielenkiintoisin aineisto hovioikeudessa on aatelisten perukirjat, joita hovioikeus tarkkaili. Turun maakunta-arkistossa perukirjoista on vainajan nimen mukaan laadittu manuaalinen kortisto. Nimihakemistoon voi tutustua myös Suomen Sukututkimusseuran verkkosivuilla.

Valitusjutut

1. Aba Siviiliasiain anomus- ja valitusdiaarit
2. Abb Rikosasiain anomus- ja valitusdiaarit
3. Bcb Valitusasiain jakoluettelo
4. Bh Päätösluettelot
5. Ebb Valitusaktit
6. Ebc Valitukset


Valitusjuttua lähdetään etsimään aina siviili- ja rikosasioiden valitus- ja anomusdiaareista. Diaarit on järjestetty vuosittain valittajien nimien mukaan. Jos diaarissa lukee ”arvotaan” (utlottas), joudutaan päätössarjaa ja aktia hakemaan valitusasiain jakoluettelosta. Jos diaarissa on mainittu päivämäärä ja ratkaisun tehnyt osasto, löydetään näillä tiedoilla päätös päätösluettelosta ja akti sarjasta valitukset. Vuoden 1908 alusta diaarien merkintätapa muuttui ja aakkosjärjestyksen tilalle tulivat lähettävän alioikeuden mukaiset osastot. Tämän jälkeen ei enää myöskään jakoluetteloita tarvita, koska valituksia ei enää arvottu ja päätöspäivän ja aktin numero merkittiin aina diaariin. Valitusjuttujen akteja löytyy kahdesta sarjasta. Arvottujen juttujen aktit löytyvät valitusaktien sarjasta (Ebb) ja arpomattomat sarjasta valitukset (Ebc).

Kirjallisuutta

Linnolahti, Jarmo, Maakunta-arkistojen opas. Joensuun maakunta-arkisto, Joensuu 2002.

Maakunta-arkistojen yleisluettelo II. Valtionarkisto, Helsinki 1988.

Mäkinen, Anneli, ”Turun hovioikeuden arkisto sukututkijan tietolähteenä”. Sukutieto 1/2009.

Turun hovioikeuden historia.

Turun hovioikeus 1623-1973. Toim. Yrjö Blomstedt. 1973.

Vartiainen, Taina, ”Turun hovioikeus henkilöhistoriallisen tutkimuksen lähteenä”. Genos 2/2003.


Siirry Astia-verkkopalveluun

Palaa sivun alkuun


___________________________

Paluu Portin etusivulle