Turun tuomiokapituli

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Tuomiokapitulit

Keskiajan asiakirjat 

Historia

Turun tuomiokapituli on Suomen vanhin virasto. Se on johtanut kirkollista toimintaa Turun hiippakunnassa ainakin vuodesta 1276 alkaen. Suomen tuomiokapituleista Turun tuomiokapituli onkin ainoa, joka toimi jo keskiajalla. Turun hiippakunnan alueeseen kuului koko historiallinen Suomi; Kemijoen pohjoispuoliset alueet kuuluivat Upsalan arkkihiippakuntaan.

Uskonpuhdistus ei Ruotsin valtakunnassa lakkauttanut tuomiokapitulilaitosta; se on jatkanut toimintaansa nykypäiviin saakka. Luterilaisuuden alkuaikoina vuonna 1554 kuningas määräsi Turun hiippakunnan jaettavaksi kahtia, jolloin sen itäosista syntyi Viipurin hiippakunta. Nykyään Suomessa toimii yhdeksän luterilaisen kirkon hiippakuntaa.

Kun Suomi v. 1809 liitettiin Venäjän keisarikuntaan, jäi arkkipiispa Upsalaan. Sen seurauksena Turun piispa Jacob Tengström alkoi v. 1817 käyttää arkkipiispan titteliä. Suomen ensimmäinen arkkipiispanvaali, jossa valituksi tuli Erik Gabriel Melartin, järjestettiin v. 1833 Tengströmin kuoltua. Turun hiippakuntaa kutsutaankin arkkihiippakunnaksi. Nykyään Turun hiippakunnassa toimii kaksi piispaa, arkkipiispa ja Turun piispa.

Tehtävät

Vuoden 1869 kirkkolain mukaan tuomiokapitulin tuli erityisesti valvoa papiston käytöstä "opissa, elämässä ja virassa". Muut kuin pappissäätyyn kuuluvat saattoivat joutua tuomiokapitulin kanssa tekemisiin lähinnä avioliittoasioissa. Vuoteen 1930 saakka avioerokirjan myöntäminen nimittäin kuului tuomiokapitulille, vaikka varsinainen avioeroasia käsiteltiinkin maallisessa tuomioistuimessa. Tuomiokapitulin hyväksyntä avioerolle oli saatava, jos eronnut halusi solmia uuden avioliiton. Nykyisin Turun arkkipiispan, joka samalla on koko Suomen arkkipiispa, vastuualueeseen kuuluvat erityisesti evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaansuhteet. Arkkipiispa on myös kirkolliskokouksen ja eräiden muiden kirkon yhteisten elinten puheenjohtaja.

Arkisto

Turun tuomiokapitulin arkistoa ovat vuosisatojen kuluessa hävittäneet useat tulipalot. Viimeksi vuoden 1827 kaupunkipalo tuhosi suuren osan tuomiokapitulin asiakirjoista. Palolta säästyi 1700-luvun pöytäkirjoja ja kirjekirjoja sekä kuninkaallisia kirjeitä (joista vanhimmat 1500-luvulta). Palolta säästyneisiin asiakirjoihin kuuluu myös käsinkirjoitettuja kiertokirjeitä sekä yksi 1600-luvun pöytäkirjasidos, joka on v. 1899 ja 1902 julkaistu painettuna.

Turun piispanhallinnon piirissä syntynyttä vanhaa asiakirja-aineistoa on jonkin verran säilynyt myös muualla. Tunnetuin näistä asiakirjoista on Turun tuomiokirkon Mustakirja, joka on Suomen keskiajan historian peruslähde. (Keskiajan asiakirjat)

Kaarlo Österbladh järjesti Turun tuomiokapitulin arkistoa 1900-luvun alkuvuosina. Tämän järjestämistyön seurauksena julkaistiin painettu arkistoluettelo. Se sisältää painettuna myös vuosina 1823 ja 1828 tuomiokapitulin arkistoa inventoitaessa syntyneiden luettelojen tekstin. Näitä inventaariluetteloja vertailemalla on nähtävissä, mitä vuoden 1827 palo hävitti. Myöhemmin arkistoa on järjestetty myös Turun maakunta-arkistossa. Turun tuomiokapitulin arkiston pääsarjojen järjestys poikkeaa totutusta. Österbladh järjesti arkiston Ruotsin esikuvan mukaan siten, ensimmäisenä sarjana (A) ovat pöytäkirjat. Suomalaisissa arkistoissa ensimmäisenä sarjana ovat diaarit.

Nykyään Turun tuomiokapitulin arkistoa vuotta 1970 vanhemmalta osaltaan säilytetään Turun maakunta-arkistossa.

Kirjallisuutta

Matinolli, Eero (toim.): Turun tuomiokapitulin matrikkeli. Loimaa 1976.

Pirinen, Kauko (toim.): Turun tuomiokaptuli 1276 - 1976. Turku 1976.

Consistorii ecclesiastici aboënsis protokoller I - II (1656 - 1661). SKHS (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia) 2 - 3. Borgå 1899, 1902.

Turun tuuomiokapitulinarkiston luettelo. SKHS IX. Laatinut ja julkaissut Kaarlo Österbladh. Turku 1911.

Turun piispojen elämäkertoja:

Heininen, Simo: Mikael Agricola - elämä ja teokset. Helsinki 2007.

Heininen, Simo: Turun piispat Pyhästä Henrikistä Mikko Juvaan. Pyhän Henrikin säätiön julkaisu 6. Helsinki 2008.
- sisältää piispojen pienoiselämäkertoja

Takolander, Alfons: Erik Gabriel Melartin. Hans liv och verksamhet. I - II. SKHS 21 - 22. Ekenäs 1926, 1927.

Tiensuu, Kyllikki: Edvard Bergenheim - toiminta koulumiehenä ja arkkipiispana vuoteen 1863 = Edvard Bergenheim - seine Tätigkeit als Pädagoge und Erzbischof bis 1863. SKHS 133. Väitöskirja. Helsinki 1985.