Uittoyhdistykset

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Järvenlaskut, maankuivatustyöt ja vesilaitokset

Sahateollisuus

Vesituomioistuimet

Mm. vesiasioihin liittyviä hakemistoja 

Mitä uittoyhdistykset olivat?

Puun uitto (lauttaus) oli tiiviisti yhteydessä sahateollisuuteen. Vuonna 1873 tuli voimaan asetus metsätuotteiden lauttaamisesta, jonka myötä vahvistettiin ensimmäiset uittosäännöt ja aloitettiin yhteisuitot. Niitä varten puutavaranomistajat perustivat tukinuittoyhtiöitä ja vuodesta 1902 lähtien uittoyhdistyksiä. Yhteisuitossa puutavaranomistaja luovutti puunsa uittoyhdistykselle, kaikkien uittajien puut uitettiin samaan aikaan ja eroteltiin joko määrän tai puihin tehtyjen merkkien mukaan.

Vuoden 1902 vesilain mukaan uittosääntö tuli laatia vesistölle, jossa oli sulku, laitos, merkittävää kalastusta tai liikennettä, mikäli puuta uitettiin suuria määriä ja se olisi voinut haitata vesistön muuta käyttöä. Käytännössä säädös teki yhteisuitosta ja uittoyhdistyksistä pakollisia.

Suomessa toimi enimmillään yli 30 uittoyhdistystä. Uittoyhdistykset olivat julkisoikeudellisia yhtymiä ja liiketaloudellisin periaattein toimivia itsenäisiä kuljetusorganisaatioita. Yhdistysten jäseniä olivat ne puutavaranomistajat, jotka kyseisenä vuonna osallistuivat uittoon. Uittoyhdistykset huolehtivat alueellaan uiton asianmukaisesta toteuttamisesta, työntekijöiden hankkimisesta ja uittoväylien ylläpidosta, kuten koskien perkauksesta. Vesilain ja muiden velvoitteiden noudattamista varten yhdistykset laativat ohjesääntöjä, uittosääntöjä, jotka läänin maaherra (sittemmin vesioikeus ja ympäristölupavirasto) vahvisti. Säännöissä määriteltiin muun muassa vesistöt, joissa yhteisuitto suoritettiin, osakkaiden keskinäinen suhde, uittomaksut ja määräykset uiton suorittamisesta. Jäsenet valitsivat johtokunnan tai hallituksen vastaamaan yhdistyksen toiminnasta. Käytännön toimintaa johtivat uittopäällikkö ja työnjohtajat. Yhdistyksillä oli omat konttorit, joissa työskenteli muun muassa konttoripäälliköitä, kassanhoitajia ja konttoristeja. Koska uittoyhdistykset hoitivat vain käytännön uittotyöt, tarvittavan uittokaluston ja -laitteiston hankkimista ja vuokraamista varten puutavaranomistajat perustivat uittokalustoyhtiöitä.

Puunuittajat saivat oman yhteistyöjärjestön, kun 1912 Helsingissä perustettiin ”Yhdistys yleisten uittoetujen valvomista varten”, vuodesta 1918 lähtien Suomen Uittajainyhdistys. Sen tarkoituksena oli valvoa ja edistää puunuiton yleisiä etuja ja toimia uittajain keskusjärjestönä. Vuonna 2004 yhdistys liitettiin sisarjärjestöönsä Teollisuuden Metsänhoitajat ry:hyn.

Uitto oli puun ainoa kuljetusmuoto 1900-luvulle saakka ja tärkein kuljetusmuoto 1960-luvulle asti. Se palveli metsäteollisuutta ja tarjosi työtä maaseudun väestölle. Ajan myötä uitto alkoi menettää merkittävyyttään puiden kuljettamisessa, sillä se hävisi kannattavuudessaan maantie- ja rautatiekuljetukselle. Vastatoimena uiton kannattavuuden ja kilpailukyvyn heikkenemiselle uittoyhdistykset ryhtyivät 1960-luvulta alkaen kehittämis- ja rationalisointitoimiin supistamalla organisaatioita ja korvaamalla työntekijöitä koneilla.

Puiden uittaminen loppui Kokemäenjoella 1967, pohjoisilla joilla 1990-luvulle tultaessa ja Kymijoen vesistöllä 2002. Toiminnan loppuessa uittosäännöt kumottiin, ja uittoyhdistykset olivat velvollisia puhdistamaan vesistöt uppopuista ja uittotarvikkeista. Varkauden ja Joensuun pohjoispuolisilla vesistöillä toimiva Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ainoa edelleen uittotoimintaa harjoittava uittoyhdistys.

Mitä asiakirjoja uittoyhdistysten arkistot sisältävät?

Uittoyhdistysten arkistoissa tutkimuksen kannalta keskeisiä asiakirjoja ovat erilaiset uittotapahtumasta kertovat asiakirjat, kuten viikoittaiset uittotilanneselostukset ja vuosittaiset uittoilmoitukset, uittosäännöt sekä uitosta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen liittyvät asiakirjat. Arkistoissa on usein vesistö-, uittomatka- ja uittosääntökarttoja ja piirustuksia uittolaitteista.

Uittotoiminnan kannalta hyödyllisiä ovat myös tilastot uittotilanteesta, kustannuksista ja puumääristä. Arkistoissa voi olla lisäksi voimalaitosten rakennuslupa-asiakirjoja sekä uittoväylien ylläpitoon ja kalastukseen liittyviä asiakirjoja sekä valokuvia. Kymin Uittoyhdistyksen konepajaosaston arkistossa on muun muassa hinaajien, laivojen ja koneiden piirustuksia.

Uittoyhdistysten arkistoihin voi sisältyä muita arkistoja. Esimerkiksi Kemijoen Uittoyhdistyksen arkisto sisältää muun muassa Uittoteho ry:n arkiston ja Kemijoen Uittoyhdistyksen Kemin Merikeräyksen arkiston. Uittotehon tehtäviin kuuluivat uittotoiminnan tekninen kehittäminen ja alan tutkimus. Kemin Merikeräys puolestaan keräsi merelle päässeitä ja uponneita puita. Kemijoen Uittoyhdistyksen arkisto sisältää myös Kemin Uittokalusto Oy:n arkiston. Se sisältää yhtiökokousten ja johtokunnan pöytäkirjoja, kirjeitä, tiliasiakirjoja ja sopimuksia. Joidenkin uittokalustoyhtiöiden arkistoissa on myös kalustoluetteloita. Uittoihin liittyviä asiakirjoja on lisäksi Aug. Eklöf Oy:n uittoja koskevien asiakirjojen kokoelmassa, joka sisältyy Aug. Eklöf Oy:n arkistoon. Kokoelma käsittää pääasiassa tiliasiakirjoja.

Arkistolaitoksen hallussa on 28 uittoyhdistyksen arkistoa, jotka sisältävät asiakirjoja enimmäkseen 1900-luvun alkupuolelta, mutta laajimmillaan 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Arkistot ovat kooltaan vaihtelevia. Suurimpia ovat Kokemäenjoen Uittoyhdistyksen arkisto (82,86 hyllymetriä) ja Kemijoen Uittoyhdistyksen arkisto (26,50 hyllymetriä). Uittoyhdistysten arkistoja säilytetään myös Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa.

Millaista tietoa asiakirjoista saa?

Uittoyhdistysten arkistojen avulla voi tutkia uittotoiminnan lisäksi esimerkiksi paikallishistoriaa, suku- ja henkilöhistoriaa sekä vesistöjen ja vesien käytön historiaa. Tilastot, kartat ja piirustukset sisältävät tietoa uittomääristä, -alueista ja -laitteista. Uittosääntöasiakirjoissa on tietoa uittoväylistä. Tietoa uiton etenemisestä saa uittotilanneselostuksista/viikkoilmoituksista.

Vahingonkorvauksista sekä suhteista maa- ja vesialueiden omistajiin kerrotaan esimerkiksi vahinkoasiakirjoissa ja sopimuksissa. Lisäksi arkistoista saa tietoa kalastuksen ja uiton suhteesta, voimalaitosrakentamisen vaikutuksesta uittoon ja vesiväylien kunnostamisesta. Arkistoissa voi olla myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyviä asiakirjoja.

Henkilöstöluetteloiden ja palkkoja koskevien asiakirjojen avulla saa tietoa työntekijöistä. Tilikirjat sekä kustannus- ja puutavaran kirjanpidon asiakirjat kertovat yhdistysten taloudellisesta tilanteesta ja liiketoiminnasta. Uittoyhdistysten jäsenten välisistä suhteista voi löytää tietoa muun muassa pöytäkirjoista ja sopimusasiakirjoista. Hyvän yleiskuvan uittoyhdistysten toiminnasta saa pöytäkirjoista, vuosikertomuksista ja historiikeista.

Miten etsin tietoa uittoyhdistysten arkistoista?

Uittoyhdistysten arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri toimipisteissä ja ne ovat vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Asiakirjat tilataan tutkittavaksi haku- ja tilausjärjestelmä Astian avulla. Hyviä hakusanoja ovat esimerkiksi uitto* ja uittoyhdist*. Hakusanana voi käyttää myös tietyn uittoyhdistyksen nimeä, esimerkiksi oulujoen uittoyhdistys, jolloin hakutulokseksi saa kyseisen arkiston arkistoyksiköt. Halutun aineiston voi tilata Astian avulla tutkittavaksi aineistoa säilyttävän yksikön tutkijasaliin tai kaukolainata johonkin toiseen arkistolaitoksen yksikköön. Kaukolainaus on maksullista ja aineiston lainauksessa voi olla rajoituksia.

Arkistotietokanta Vakan tarkennetulla haulla uittoyhdistysten arkistoluetteloita voi hakea etsimällä kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä kohdan Kauppa-, teollisuus- ja työvoimahallinto, valitsemalla sen alta Uitto- ja lauttausyhdistykset ja painamalla Tee haku. Painamalla halutun uittoyhdistyksen nimeä pääsee tarkastelemaan arkiston tietoja. Paperimuotoiset arkistoluettelot ovat luettavissa kyseistä arkistoa säilyttävässä arkistolaitoksen yksikössä.

Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa (ELKA) säilytetään osaa Kokemäenjoen Uittoyhdistyksen arkistosta (35 hyllymetriä, vuosilta 1876‒1983) ja Oulujoen Uittoyhdistyksen arkistosta (0,01 hyllymetriä, vuodelta 1950). ELKA:ssa on myös Suomen Uittajainyhdistyksen arkisto (1875‒2004) sekä useiden muidenkin uittoyhdistysten ja lauttausyhdistysten arkistoja, joita ei säilytetä arkistolaitoksen yksiköissä. Näiden arkistojen tietoja voi etsiä ELKA:n tietokannoista.

Uittoyhdistysten valokuvia voi löytää arkistojen lisäksi museoista. Esimerkiksi Lapin metsämuseossa säilytetään Kemijoen Uittoyhdistyksen valokuvakokoelmaa.

Kirjallisuutta

Itkonen, Martti, Iijoen Uittoyhdistys 1916‒1988. Iijoen Uittoyhdistys, Kemi 1998.

Itkonen, Martti, Kemijoen Uittoyhdistys 1901‒2001. Kemijoen Uittoyhdistys, Kemi 2001.

Pakkanen, Esko, Joka uittaa se voittaa: Suomen Uittajainyhdistys ry 1912‒2004.

Oulujoen uitto KirjastoVirmassa

Järvi-Suomen Uittoyhdistys ja Perkaus Oy


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry Astia-verkkopalveluun

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry karttahakuun


Paluu Portin etusivulle