Universitas-kokoelma

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kansakoulut

Koulut

Opettajakorkeakoulut ja seminaarit

Oppikoulut

Oppilaitokset 

Universitas-kokoelma - mikä se on?

Universitas-kokoelma on Jyväskylän maakunta-arkistossa säilytettävä aineistokokoelma, joka sisältää sekä kotimaisia että ulkomaisia yliopistoihin liittyviä asiakirjoja 1700-luvulta vuoteen 1970.

Yliopistolaitoksen kehittäminen

Euroopan vanhimpana yliopistona pidetään 1000-luvun lopulla toimintansa aloittanutta Bolognaa, mutta vasta 1100-luvulla voidaan puhua yliopistolaitoksen syntymisestä, kun opetustoiminta alkoi kehittyä Bolognan ohella mm. Pariisissa. Näistä alueellisen merkityksen ylittäneistä oppilaitoksista alettiin 1200-luvulla käyttää nimitystä studium generale, sen sijaan termi universitas yliopistoa yleisesti tarkoittavana nimenä vakiintui vasta keski- ja uuden ajan taitteessa.

Yliopistoissa oli neljä tiedekuntaa ja opinnot aloitettiin filosofian tiedekunnassa, joka oli kaikille yhteinen perustiedekunta. Filosofisen tiedekunnan yläpuolella olivat lääketieteellinen, oikeustieteellinen ja teologinen tiedekunta, ja niissä saattoivat opiskella vain filosofian tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet maisterit. Yliopistolaitos oli universaali, tätä korosti mm. yhteinen opetuskieli latina, yhtenäinen opetusjärjestelmä ja tutkinnon pätevyys myös muissa yliopistoissa. Staattinen kokonaisjärjestelmä alkoi murentua 1300-luvun puolivälin jälkeen humanismin, renessanssin ja myös uskonpuhdistuksen vaikutuksesta. Teologia ja humanistiset aineet nousivat tärkeimmiksi, opetus ammattimaistui, mutta samalla yliopistojen universaalius hajosi, kun opinkäynti keskittyi omaa uskontunnustusta noudattaviin yliopistoihin.

Yliopistolaitosta muutti myös aateliston uusi, monipuolista oppineisuutta korostanut kasvatusihanne. Aateliskulttuuri toi yliopistoihin kokonaan uusia elementtejä, kuten moderneja kieliä, ranskaa ja italiaa sekä harjoitussaleja miekkailua, ratsastusta ja muita sotaharjoituksia varten. Kiinnostus käytännöllisiin tieteisiin kuten matematiikkaan, linnoitusoppiin ja maantietoon lisääntyi, ja loivat perustan monien uusien tieteenalojen kehitykselle.

Yliopistot Suomessa

1600-luvulle saakka suomalaiset joutuivat hakemaan yliopisto-oppinsa muualta Euroopasta. Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia, perustettiin vuonna 1640. Uudessa yliopistossa oli 11 professuuria, joista kolme teologisessa, yksi lainopillisessa, yksi lääketieteellisessä ja kuusi filosofisessa tiedekunnassa. Oman Akatemian myötä suomalaisten opiskelu ulkomaisissa yliopistoissa väheni, ja tämä vaikutti väistämättä suomalaisen tieteen tasoon. Edistystä tapahtui 1700-luvulla, ja aika 1770-luvulta Ruotsin vallan loppuun oli Turun Akatemian kukoistuskausi. Sen tieteellinen tutkimus nousi valtakunnallisesti merkittäväksi sekä humanistisilla aloilla että luonnontieteissä.

Turun palon jälkeen 1827 Turun Akatemia siirrettiin maan uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin. Keisarillinen Aleksanterin yliopisto kehittyi tiedeyliopiston suuntaan: tieteenalat ja niiden opetus alkoivat erikoistua ja eriytyä. Opiskelun hajanaisuuden sijaan keskityttiin syvemmin vain joihinkin oppiaineisiin, ja kokeellinen tutkimusote tuli etenkin luonnontieteellisillä aloilla entistä suositummaksi. Yliopistossa ei enää luennoitu latinaksi, mutta latina säilyi oppineiden julkaisujen kielenä 1800-luvun puoliväliin saakka. 1870-luvulta lähtien naisia opiskeli yliopistossa yksilökohtaisien lupien turvin, mutta yhtäläisen oikeuden osallistua ylioppilastutkintoon ja edetä sen jälkeen yliopistoon naiset saavuttivat 1901.

Helsingin yliopisto menetti asemansa Suomen ainoana yliopistona pian Suomen itsenäistymisen jälkeen kun 1919 perustettiin Åbo Akademi ja 1922 Turun yliopisto. Nykyisin Suomessa on kaikkiaan 21 yliopistoa. Suuri osa Universitas-kokoelman aineistosta liittyy Jyväskylän yliopistoon tai sen edeltäjään, Jyväskylän Seminaariin. Jyväskylän seminaari, Suomen ensimmäinen suomenkielinen kansakoulunopettajaseminaari, perustettiin 1863 ja viimeiset kansakoulunopettajat valmistuivat 1937. Jo vuonna 1934 seminaari muutettiin Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja vuonna 1966 edelleen Jyväskylän yliopistoksi.

Mitä Universitas-kokoelma sisältää?

Kokoelma on syntynyt eri henkilöiden Jyväskylän yliopiston kirjastolle tekemistä lahjoituksista, jotka Jyväskylän yliopiston kirjasto on lahjoittanut Jyväskylän maakunta-arkistolle. Kaikkien kokoelmaan kuuluvien asiakirjojen alkuperää ei ole pystytty tarkasti selvittämään, joten tiedot tekijästä ja laatimisajankohdasta tai -paikasta ovat osittain puutteelliset. Kokoelma on jaettu neljään pääsarjaan: Yliopistoluennot ja luentomuistiinpanot, Muut yliopistoasiakirjat, Hallinnolliset yliopistoasiakirjat ja Yliopistolliset muistiinpanot ja painotuotteet, ja ne sisältävät asiakirjoja useilla eri kielillä kuten suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, latinaksi ja hepreaksi.

Yliopistoluennot ja muistiinpanot

Arkistosta löytyy useiden eri alojen luentoja ja luentomuistiinpanoja: filosofiasta, psykologiasta, uskonnosta, tilastotieteestä, oikeustieteestä, kasvatustieteestä, matematiikasta, geologiasta, lääketieteestä ja eläinlääketieteestä, kielitieteestä, historiasta ja kirjallisuudesta. Vanhimmat asiakirjat ovat 1700-luvulta, tuoreimmat 1960-luvulta, mutta suurin osa sarjan asiakirjoista sijoittuu 1800-luvulle ja sen loppupuoliskolle. Joukossa on sekä monien merkittävien suomalaisten vaikuttajien luentoja että myös ulkomaisten professoreiden luentoja, esimerkkeinä J. V. Snellmanin filosofian luento hengen olemuksesta, Axel Adolf Laurellin filosofian ja teologian luentoja, Johan Gabriel von Bonsdorffin oikeustieteen luento kameraalioikeudesta, Henrik Gabriel Porthanin kasvatustieteen luento opettajien opetusvelvollisuuksista ja –olosuhteista sekä Johan Gabriel Linsénin kirjallisuuden luento roomalaisen kirjallisuuden historiasta. Arkistosta löytyy muutamia luentoja myös em. aineiden ulkopuolelta, kuten tykistötaidosta ja aseopista 1800-luvulta.

Varsinaisten luentojen lisäksi arkistossa on paljon luentomuistiinpanoja. Kaikkien muistiinpanojen laatija ei ole selvillä, lisäksi joukossa on myös runsaasti päiväämättömiä muistiinpanoja. Nimetyistä muistiinpanoista voi mainita mm. Jyväskylän seminaarin johtajan K. G. Leinbergin käsikirjoituksen Lutherin Wähän katkismuksen ensimmäisestä kappaleesta.

Muut yliopistoasiakirjat

Arkisto sisältää hallinnollisia asiakirjoja lähinnä 1960-luvulta, eli ne ovat muuta arkistoa selkeästi nuorempaa aineistoa. Enemmistö asiakirjoista on Jyväskylän yliopistoon liittyviä, sisältäen mm. pöytäkirjoja, tutkinto- ja opinnäyteluetteloita, oppilasvalintaan liittyviä asiakirjoja sekä esim. professori Mauno Jokipiin asiakirjoja. Lisäksi on paljon myös opetusministeriön ja korkeakouluneuvoston asiakirjoja, kuten pöytäkirjoja, sekä korkeakouluja koskevia mietintöjä ja lausuntoja. Asiakirjat ovat enimmäkseen kopioita.

Arkistosta löytyy omana sarjanaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan asiakirjoja vuodelta 1880 koskien ylioppilaskunnan järjestyssääntöä. Myös nämä ovat jäljennöksiä. Muita asiakirjoja ovat mm. erilaiset painotuotteet vuosilta 1811-1918 sisältäen kutsuja, laulujen sanoja ja tilaisuuksien ohjelmia, vuoden 1723 almanakka sekä esim. Venäjän hallitsijan arvosanaluettelo ja muistio yliopiston ja Turun poliisin välisistä suhteista vuodelta 1817. Lisäksi löytyy muutamia tutkielmia mm. koulujen perustamisesta sekä esim. suihkulähteiden veden vaikutuksesta terveydenhuollossa vuodelta 1782.

Mihin Universitas-kokoelmaa voi käyttää?

Universitas-kokoelmaa voi hyödyntää tutkittaessa esimerkiksi oppihistoriaa sekä tieteiden ja ajatusmaailman kehittymistä. Luentomateriaali antaa esimerkkejä siitä, mitä missäkin aineessa on opetettu ja millä perusteilla. Pidetyt luennot ja annettu opetus ilmentävät sen hetkistä käsitystä tieteestä ja sitä kautta myös maailmankatsomusta. Vaikka arkisto ei ole kattava, on kokoelmassa saatavana useimpien alojen luentoja ja muistiinpanoja useammasta oppilaitoksesta eri vuosikymmeniltä.

Kokoelmaan kuuluvia hallinnollisia asiakirjoja voi hyödyntää tutkittaessa yliopistolaitoksen kehittymistä ja laajenemista Suomessa. Pöytäkirjat valaisevat monipuolisesti käytyä keskustelua ja opetuksen suunnittelua ja toteuttamisesta sekä valtakunnallisella tasolla, että yksittäisen yliopiston tasolla (Jyväskylän yliopisto).

Kannattaa tutustua myös muiden oppilaitosten arkistoihin, arkistolaitoksessa löytyy runsaasti kansa-, oppi- ja ammatillisten sekä erityiskoulujen arkistoja. Yliopistot ja korkeakoulut säilyttävät arkistonsa itse, mutta arkistolaitoksesta löytyy yliopistollisia asiakirjoja Universitas-kokoelman lisäksi mm. kesäyliopistoista ja Opettajakorkeakouluista. Lisäksi yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin liittyviä aineistoja voi löytyä erilaisten komiteoiden ja neuvostojen arkistoista sekä yliopisto- ja korkeakouluyhdistysten arkistoista.

Hakuohjeet

Universitas-kokoelman asiakirjoja säilytetään Jyväskylän maakunta-arkistossa, jossa ne ovat vapaasti tutkittavissa tutkijasalissa tai kaukolainaamalla myös muissa arkistolaitoksen yksiköissä. Kokoelmassa ei ole käyttörajoituksia. Arkistoon kuuluvia asiakirjoja voi selata ja tilata käyttöön arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmä Astian kautta. Hakusanallan Universitas-kokoelma saa hakutuloksena kaikki kokoelmaan kuuluvat arkistoyksiköt. Halutessaan hakua voi tarkentaa esim. aikamääreillä käyttämällä aikajanakampaa tai tarkemmilla hakusanoilla kuten Universitas-kokoelma* *historia*, jolloin haku kohdistuu mm. kokoelmassa oleviin historia-aiheisiin muistiinpanoihin.

Kirjallisuutta

Suomen tieteen historia, osa 1: Tieteen ja tutkimuksen yleinen historia 1880-luvulle, toim. Päiviö Tommila. WSOY, Porvoo 2001.

Wikipedian artikkeli yliopistoista


Siirry Astiaan

Takaisin etusivulle