Väinö Auerin arkisto

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Suomen Maantieteellinen Seura

Kartat 

Väinö Auerin arkisto

Väinö Auer (s. 7.1.1895 – k. 20.3.1981) oli tunnettu suomalainen maantieteilijä, biologi, kansatieteilijä ja tutkimusmatkailija, joka tuli kuuluisaksi ennen kaikkea Etelä-Amerikan Tulimaata ja Patagoniaa koskevista tutkimuksistaan, jotka käsittelivät hänen ominta alaansa turvesoiden muodostumista. Jääkauden jälkeistä turvesoiden muodostumista Auer tutki myös Suomessa. Suomen Maantieteellinen Seura lähetti opetusministeriön tuen avulla tutkimusretkikunta Patagoniaan ja Tulimaahan 1920- ja 1930-luvuilla. Tutkimukset kattoivat myös siitepölyjä ja leviä, paikallista flooraa ja faunaa sekä Tulimaan yaghan-intiaaneista tehtyjä etnografisia havaintoja. Auer tutki Tulimaata ja Patagoniaa vuosina 1928–1929 ja 1937–1938. Ensimmäisen tutkimusmatkansa jälkeen Auer kirjoitti kirjan Tulimaata tutkimassa, joka julkaistiin 1929.

Toisen maailmansodan aikana Väinö Auer oli puheenjohtajana Valtion tieteellisessä Itä-Karjalan toimikunnassa. Toimikuntaan kuului myös muita aikansa eturivin suomalaisia tiedemiehiä kuten Eino Jutikkala ja Kustaa Vilkuna. Yksi toimikunnan hankkeista oli Finnlands Lebensraum -teos, jolla Suomen oli tarkoitus perustella aluevaatimuksiaan Itä-Karjalassa Saksan vallattua Neuvostoliiton. Teoksen ensimmäinen versio kulki 1941 nimellä Das Geographiche und Geschichtliche Finnland, mutta siitä muokattiin poliittisempi versio nimellä Finnlands Lebensraum.

Sodan jälkeen Auer muutti Argentiinaan, missä hän työskenteli Juan Peronin hallituksen neuvonantajana vuosina 1946–1953. Palattuaan Suomeen Auer toimi Helsingin yliopiston maantieteen professorina 1953–1957 ja paleontologian ja geologian professorina 1957–1963.

Mitä Väinö Auerin arkisto sisältää?

Väinö Auerin arkisto sisältää hänen laajaa kirjeenvaihtoaan, joka on järjestetty aakkosjärjestykseen lähettäjän nimen mukaan. Kirjeenvaihto kattaa ajanjakson 1910-luvulta aina 1980-luvun alkuun. Laajan osuuden arkistosta muodostavat Auerin tutkimusten muistiinpanot ja matkapäiväkirjat. Matkapäiväkirjat antavat hyvän kuvan elämästä 1900-luvun alkupuolen Patagoniassa. Auerin arkistoon kuuluu myös laaja kartta- ja piirustuskokoelma hänen tutkimusalueistaan, etenkin Etelä-Amerikan eteläkärjen alueista Argentiinassa ja Chilessä.

Auerin aineistoon kuuluu myös kokoelma häntä käsitteleviä lehtileikkeitä ja häneen liittyviä painatteita, pitkälti erilaisia tieteellisiä artikkelijulkaisuja joissa Auerin kirjoituksia julkaistiin. Auerin aineistossa on laaja valokuvakokoelma hänen tutkimusmatkoiltaan Patagoniassa ja Tulimaassa sekä valokuva-aineistoa Suomesta, esimerkiksi Lapista 1920-luvulta. Osa on valokuvamuodossa ja osa negatiiveina. Arkistossa on jonkin verran Auerin itsensä kokoamaa, hänen omaa elämäänsä käsittelevää biografista aineistoa. Valokuvien ja kutsujen sekä ohjelmalehtien muodossa arkisto sisältää myös joukon yliopisto- ja ylioppilaselämään liittyvää aineistoa 1920–1950-luvuilta.

Millaiseen tutkimukseen Auerin arkistoa voi käyttää?

Auerin arkisto on tärkein lähde hänestä itsestään tehtävälle henkilöhistorialliselle tutkimukselle, mutta arkiston aineisto avaa myös laajan mahdollisuuden tutkia 1900-luvun alkupuolen suomalaista tiedemaailmaa ja tieteentekijöitä. Materiaali on myös omiaan Etelä-Amerikkaan ja etenkin Argentiinaan kohdistuviin tutkimuksiin, sillä Auer toimi Argentiinassa ollessaan Juan Peronin hallituksen neuvonantajana. Arkisto sisältää havaintomateriaalia niin Suomesta kuin Patagoniasta, koskien soita, kasveja ja eläimiä. Oma erikoinen aineistonsa ovat Auerin etnografiset havainnot Patagonian ja Tulimaan alkuasukkaista, yaghan-intiaaneista. Auerin dokumenttijäämistö sodan ajalta antaa myös näkökulmaa valtion propagandatoimiston työhön sotaa käyvässä maassa ja etenkin kohua myöhemmin herättäneen Finnlands Lebensraum –teoksen syntyvaiheisiin.

Miten Väinö Auerin arkistoa pääsee tutkimaan?

Väinö Auerin arkistoa säilytetään Helsingissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, missä se on vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Arkistoaineiston kokonaismäärä on 4,5 hyllymetriä.

Tarkempaa tietoa arkistosta saa arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian aineistohaun kautta. Huomaa että tiedonhakijan tulee olla kirjautuneena Astiaan, jotta Auerin arkiston tiedot saisi näkyviin. Hakusanoilla Väinö* Auer* saa nähtäväkseen kaiken Auerin arkistossa olevan materiaalin.

Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit tilata haluamasi aineistot sen avulla valmiiksi Kansallisarkiston tutkijasaliin tai maksua vastaan johonkin muuhun arkistolaitoksen yksikköön tutkittavaksi.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 602:544.

Kirjallisuutta

- Auer, Väinö – Tulimaata tutkimassa. 1929, Helsinki.

- Alhonen, Pentti & Alhonen, Antero – Vaakavarren ratsastaja: Tutkimusmatkailija Väinö Auerin elämä. 2006, Helsinki.

Alhonen, Pentti: Väinö Auer Tulimaan tietäjä. Tieteessä tapahtuu 7/1997.

Yle- Areena: Suomalaisia tutkimusmatkailijoita - Väinö Auer