Vaalipiirien keskuslautakunnat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaalipiirien keskuslautakuntien perustaminen ja toiminta

Vuoden 1906 valtiosääntöuudistuksen jälkeen Suomi jaettiin 16:een vaalipiiriin järjestettäessä valtiollisia vaaleja. Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Vaalipiirit muodostettiin mukaillen Suomen suuriruhtinaskunnan läänijakoa useimpien läänien jakaantuessa vielä pienempiin useamman kihlakunnan muodostamiin vaalipiireihin. Vaalipiirijako pysyi samana aina toiseen maailmansotaan asti. Sodan jälkeenkin vaalipiirirajat noudattivat läänijakoa, kunnes läänit lakkautettiin vuonna 1997. Ennen vuonna 1994 käyttöön otettua suoraa kansanvaalia myös presidentin valitsijamiesvaalit käytiin samoin vaalipiirijaoin kuin eduskuntavaalit. Keskuslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä sekä neljä varajäsentä. Lisäksi sihteeri, laskijat ja muu tarvittava henkilökunta on lautakunnan käytössä.

Nykyisin eduskuntavaalien vaalipiirijako (15 kpl) perustuu maakuntarajoihin siten, että kussakin vaali-piirissä on 1-3 maakuntaa. Kustakin vaalipiiristä valitaan niiden asukaslukuun suhteutettu määrä kansanedustajia. Kukin puolue voi asettaa enintään vaalipiiristä valittavan määrän ehdokkaita, kuitenkin vähintään 14. Presidentin ja EU-parlamentin vaaleissa koko maa muodostaa yhden vaalipiirin. Äänestys kuitenkin tapahtuu ja äänet lasketaan vaalipiireittäin. Vaalin toimittamista varten valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan vaalipiirien keskuslautakunnat edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneiden puolueiden asettamista ehdokkaista.

Keskuslautakuntien tehtävät

Vaalipiirien keskuslautakuntien tehtävät liittyvät sekä vaalivalmisteluihin että vaalin tuloksen vahvistamiseen ja sen yhteydessä suoritettaviin toimenpiteisiin. Ennen vaaleja keskuslautakunta käsittelee valitsija-yhdistysten hakemukset, julkaisee ehdokaslistojen yhdistelmät, ottaa vastaan vaaliliittojen perustamisilmoitukset ja toimittaa vaalipiirin kaikille vaalilautakunnille niiden tarvitseman vaalimateriaalin. Tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleissa (vuoteen 1988 asti) vaalipiirin keskuslautakuntana toimivat edellisiä kansanedustajavaaleja varten asetetut vastaavat lautakunnat. Keskuslautakunnat huolehtivat ääntenlaskennasta myös presidentinvaaleissa ja EU-parlamenttivaaleissa.

Keskuslautakuntia koskevat lait ja asetukset

Lait ja asetukset: Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki 26/1906 (20.7.1906), Laki kansanedustajain vaaleista 391/1969, Vaalilaki 714/1998, Asetus kansanedustajien paikkojen jaosta vaalipiirien kesken vuoden 2011 eduskuntavaaleissa (958/2010).

Mitä asiakirjoja vaalipiirien keskuslautakuntien arkistot sisältävät?

Arkistot sisältävät pääasiallisesti tulosluetteloita, ehdokaslistoja, keskuslautakunnan pöytäkirjoja sekä vaalilautakunnilta ja valitsijayhdistyksiltä saapuneita asiakirjoja. Postikirja on luettelo keskuslautakunnan lähettämistä kirjeistä. Vaaliluettelot ovat aakkosellisia luetteloita vaalipiirin äänioikeutetuista asukkaista.

Mitä tietoja voi saada vaalipiirien keskuslautakuntien arkistoista?

Keskuslautakuntien pöytäkirjat on laadittu keskuslautakunnan kokouksissa, joissa on hyväksytty vaalien ehdokaslistat, laskettu äänet ja vahvistettu vaalien tulokset. Vaalilautakuntien pöytäkirjat ovat kuntien vaalilautakuntien selvityksiä ääntenlaskennasta ja sen tuloksesta, hylätyistä äänistä sekä ulkopaikkakunnalla äänestäneistä. Ehdokaslistat ovat puolueiden ilmoituksia ehdokkaista ja ehdokkaiden antamia suostumuksia. Tuloslaskelmat ovat tietokonetulosteita vaalien tuloksista. Tuloksista selviää vaaleissa annettujen äänten jakautuminen eri puolueille ja ehdokkaille äänestysalueittain. Postikirjasta ilmenee keskuslautakunnan lähettämien kirjeiden lähetyspäivä, sisällön kuvaus, vastaanottaja osoitteineen sekä postivirkailijan vastaanottokuittaus.

Miten etsin tietoa vaalipiirien keskuslautakuntien arkistoista?

Vaalipiirien keskuslautakuntien arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri toimipisteissä. Arkistoihin kuuluvia asiakirjoja voi hakea ja tilata tutkittavaksi verkkopalvelu Astian kautta. Hakusanana Astiassa voi käyttää esimerkiksi tietyn vaalipiirin keskuslautakunnan nimeä, vaikkapa uudenmaa* vaalipiir* keskuslautak*. Tällöin hakutulokseksi saa kaikki kyseisen keksuslautakunnan arkiston arkistoyksiköt. Hakutuloksia voi rajata lisäämällä hakusanoja, käyttämällä aikarajausta tai hakuruudun vasemmassa laidassa olevien rajausvaihtoehtojen avulla. Haluamansa aineiston voi tilata Astian avulla tutkittavakseen aineistoa säilyttävän yksikön tutkijasaliin tai kaukolainana johonkin toiseen arkistolaitoksen yksikköön. Kaukolainaus on maksullista ja aineiston lainauksessa voi olla rajoituksia.

Kirjallisuutta

Jääskeläinen, M., Sodanjälkeinen eduskunta. Suomen kansanedustuslaitoksen historia VIII. Helsinki 1980. Seiskari, O., Eduskuntalaitoksen uudistus 1906. Suomen kansanedustuslaitoksen historia V. Helsinki 1958.



Siirry Astia-verkkopalveluun



Paluu Portin etusivulle