Vaasan senaatti

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Itsenäisen Suomen valtionpäämiesten yksityisarkistot

Senaatti

Sisällissota 1918

Valtioneuvosto 

Sisällysluettelo

Mikä oli Vaasan senaatti?

Vaasan senaatti johti sisällissodan aikana valkoisen Suomen siviilihallintoa. Marraskuusta 1917 lähtien maan ylintä toimeenpanovaltaa oli käyttänyt porvarillisten puolueiden muodostama senaatti, jota oli johtanut P. E. Svinhufvud. Kun sisällissota alkoi tammikuun lopussa 1918, punaisen puolen johto perusti Helsinkiin Suomen kansanvaltuuskunnaksi nimeämänsä vallankumoushallituksen. Osa Svinhufvudin senaatin senaattoreista oli ennen Helsingin valtausta paennut punaisia Vaasaan, ja 1.2.1918 he julistautuivat maan ainoaksi lailliseksi hallitukseksi.

Huhtikuussa kansanvaltuuskunta hajosi, ja Helsinkiin jääneet senaattorit pystyivät toimimaan avoimesti. Muutaman viikon ajan maassa oli kaksi senaattia, mutta johtoasema pyrittiin pitämään Vaasassa. Toukokuun alussa senaatti yhdistyi Helsingissä, ja 27.5.1918 sen pohjalta nimitettiin uusi porvarillinen senaatti. Vuoden lopulla senaatti muutettiin valtioneuvostoksi.

Eduskunta ei sisällissodan aikana kokoontunut, mutta Vaasan senaatin tueksi koottiin paikallisia porvaripuolueiden edustajia ja Pohjois-Suomessa olleita eduskunnan jäseniä. Myös Senaatin alaisten keskusvirastojen toiminta pysähtyi, joten Vaasan senaatti täydensi paikallisia viranomaiselimiä väliaikaisiksi keskusvirastoiksi. Siviilihallinnon ja armeijan vastuualueet pyrittiin erottamaan, mutta toisinaan tämä ei toteutunut.

Vaasan senaatin rakenne ja toimintamallit pohjasivat Suomen senaattiin, mutta Vaasan senaatti oli pienempi, rakenteeltaan yksinkertaisempi ja toimintatavoiltaan suoraviivaisempi. Suomen senaatissa oli kaksi osastoa: talousosasto ja oikeusosasto. Vaasan senaatti jatkoi periaatteessa saman mallin mukaisesti. Oikeusosasto kuitenkin toimi vasta maaliskuusta 1918 lähtien, ja talousosaston alaisia toimituskuntia oli vähemmän kuin Suomen senaatissa.

Vaasan senaatin taustaa ja toimintaa kuvataan Taimi Torvisen artikkelissa Itsenäistymisen ja valtiomuototaistelun aika 1917–1919, joka on julkaistu Valtioneuvoston historian I:ssä osassa.


Vaasan senaatin arkistot

Vaasan senaatin arkistot sisältävät Vaasan senaatin toiminnan myötä syntynyttä asiakirja-aineistoa. Pääosa Vaasan senaatin arkistojen asiakirjoista on peräisin helmi-, maalis- ja huhtikuulta 1918, mutta osa aineistoista ulottuu saman vuoden toukokuulle. Oikeusosaston aineistoja on vasta maaliskuulta lähtien, mutta talousosaston alaisen oikeustoimituskunnan aineistoa on heti helmikuun alusta.

Rauhanajan senaatin arkistoihin suhteutettuna asiakirjasarjoja ja itse asiakirjoja on varsin vähän. Kahdeksasta toimituskunnasta neljän arkisto koostuu pelkästään kirje- ja anomusdiaareista sekä saapuneista kirje- ja anomusasiakirjoista. Muiden toimituskuntien ja ylempien elinten arkistoissa on vaihtelevasti myös muita asiakirjoja, esimerkiksi kirje- ja päätöskonsepteja ja -taltioita sekä pöytäkirjoja. Harvoihin erityisaineistoihin lukeutuvat kulkulaitostoimituskunnan alaisen väliaikaisen työttömyyskeskuskomitean asiakirjat sekä valtiovaraintoimituskunnan arkistossa olevat niin kutsuttuja vapaudenlainoja koskevat asiakirjat.


Mitä tietoa arkistot sisältävät?

Vaasan senaatin arkistot sisältävät tietoa siitä, millä tavalla sisällissodan aikana hoidettiin valkoisen Suomen siviilihallintoa. Sodan vuoksi monet tavanomaiset siviilihallinnon alueet olivat hiipuneet, ja hallintoelimet keskittyivät sotatilanteessa välttämättömiksi koettujen asioiden hoitamiseen. Tämän vuoksi asiakirjojen määrä ja laajuus sekä käsiteltyjen asioiden valikoima on suppea. Aineistoissa korostuvat esimerkiksi yritykset hankkia varoja ja elintarvikkeita armeijalle ja valkoisen armeijan hallussa olevan alueen väestölle. Tähän aiheeseen liittyvät muun muassa vapaudenlainoja koskevat asiakirjat.

Toisinaan Vaasan senaatti teki myös välittömästi sodankäyntiin liittyviä päätöksiä, vaikka periaatteessa tämä kuului kokonaan päämajalle. Aiheeseen liittyviä asiakirjoja on kuitenkin vain vähän.

Vaasan senaatin eri elinten tehtävät muokkautuivat erityisolojen mukaisesti. Senaatin tavanomaisiin tehtäviin voi tutustua esimerkiksi senaattia käsittelevien Portti-artikkeleiden ja Valtionarkiston yleisluettelon II osan avulla. Sisällissotaa edeltävän ja sitä välittömästi seuranneen ajanjakson asiakirjoja säilytetään Suomen senaatin arkistoissa.

Vaasaan senaatin perustamien väliaikaisien keskusvirastojen arkistot on sijoitettu omiksi osastoikseen varsinaisten keskusvirastojen arkistoihin. Kokonaiskuva kansalaissodan aikaisesta siviilihallinnosta täydentyy tutustumalla myös Suomen kansanvaltuuskunnan arkistoihin.

Kuinka arkistoja käytetään?

Vaasan senaatin eri elinten arkistot ja arkistoluettelo ovat käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Poikkeuksen muodostavat prokuraattorinviraston kirje- ja päätöskonseptit, joita säilytetään toistaiseksi Jyväskylän maakunta-arkistossa. Vaasan senaatin arkistojen aineistot luetellaan verkkopalvelu Astiassa ja arkistoluettelossa 402a. Talousosaston päätöstaltiot sisältyvät poikkeuksellisesti Suomen senaatin talousosaston registraattorinkonttorin arkiston sarjaan Da Päätöstaltiot, joten ne mainitaan arkistoluettelossa 404 ja etsitään Astiassa talousosaston registraattorinkonttorin tiedoista.

Vaasan senaatin arkistoihin tutustuminen kannattaa aloittaa Astian avulla. Hakusanoiksi kirjoitetaan esimerkiksi Vaasan senaatti. Hakutulokseksi saadaan Vaasan senaatin muodostaneitten elinten arkistojen arkistoyksiköt. Hakutuloksia voi rajata lisäämällä hakusanoja, käyttämällä aikarajausta tai hakuruudun vasemmassa laidassa olevien rajausvaihtoehtojen avulla. Haluamansa aineiston voi tilata Astian avulla tutkittavakseen Kansallisarkiston tutkijasaliin. Osa arkistosta on digitoitu ja sitä voi tutkia Digitaaliarkiston avulla.

Vaasan senaatin asiakirjatyypit ja asiakirjojen arkistoimisen tapa olivat periaatteessa samanlaisia kuin Suomen senaatissa. Ohjeistus Suomen senaatin talousosaston ja sen toimituskuntien asiakirjojen käyttämiseen sisältyy Senaatin talousosaston registraattorinkonttorin esittelyyn. Vaasan senaatin arkistossa tosin ei ole erillisiä hakemistoja. Diaarien käyttämiseen on tarkempia ohjeita Portti-artikkelissa "Diaarien käytön ohjeistus". Vaasan senaatin talousosaston toimituskuntien arkistot ovat hyvin suppeita, mutta niiden käyttämistä saattaa silti auttaa tutustuminen Suomen senaatin talousosaston toimituskuntien esittelyyn. Vaasan senaatin arkistojen pienestä koosta johtuen niiden aineistoja on kuitenkin huomattavasti helpompi käyttää kuin Suomen senaatin aineistoja. Kunkin elimen aineistoihin voi kohtuullisessa ajassa tutustua vaikka kokonaisuudessaan.

Kirjallisuus

Manninen, Ohto, ”Taistelevat osapuolet”. Itsenäistymisen vuodet 1917–1920. 2. Taistelu vallasta. Toim. Ohto Manninen jne. Painatuskeskus, Helsinki 1993.

Selin, Rauno, ”Autonomian ja itsenäisyyden ajan keskushallinnon asiakirjat”. Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Eljas Orrman & Elisa Pispala. Kansallisarkisto & WSOY, Helsinki 1994, 80–115.

Suodenjoki, Sami, ”Siviilihallinto”. Sisällissodan pikkujättiläinen. Toim. Pertti Haapala & Tuomas Hoppu. WSOY, Helsinki 2009, 246–269.

Tiihonen, Seppo & Tiihonen, Paula, Suomen hallintohistoria. Julkaisusarja A n:o 3. Valtion koulutuskeskus, Helsinki 1983.

Torvinen, Taimi, ”Itsenäistymisen ja valtiomuototaistelun aika 1917–1919”. Valtioneuvoston historia 1917–1966. I Ministeristöjen historia 1917–1939. Toim. L. A. Puntila. Valtioneuvosto, Helsinki 1977.

Tyynilä, Markku, Senaatti. Tutkimus hallituskonselji-senaatista 1809–1918. VAPK-kustannus, Helsinki 1992

Valtionarkiston yleisluettelo II. Valtionarkisto, Helsinki 1966.


Palaa sivun alkuun

Siirry Astia-verkkopalveluun

Siirry Digitaaliarkistoon


___________________________

Paluu Portin etusivulle