Valtiokonttorin korvausasiakirjat
Portti
| Muista myös nämä |
|
Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosasto |
Sisällysluettelo |
Mitä ovat valtiokonttorin korvausasiakirjat?
Valtiokonttorin korvausasiakirjat syntyivät talvi- ja jatkosodan alueluovutusten seurauksena, kun valtio maksoi yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Pieni osa korvauksista myönnettiin myös esimerkiksi kotirintaman pommitusvahinkojen kattamiseen. Käytännön työn suorittivat kunnalliset arvioimislautakunnat, joiden työn tuloksena valtiokonttoriin perustettu korvausasiaintoimisto maksoi korvaukset ja säilytti korvausasiakirjat. Nämä asiakirjat päätyivät sittemmin Kansallisarkistoon.
Korvauksia maksettiin kolmessa erässä. Ensimmäinen korvauslaki (420/1940) säädettiin talvisodan alueluovutuksessa menetetyn omaisuuden korvaamiseksi. Toinen korvauslaki (390 ja 391/1945) puolestaan oli tarkoitettu kattamaan jatkosodan alueluovutuksen aineellisia menetyksiä. Lisäkorvauslain (180/1955 ja 181/1956) nojalla puolestaan myönnettiin lisäkorvausta eräille talvisodan jälkeen korvausta saaneille.
Korvausasiakirjat ovat edellä lueteltujen lakien perusteella syntyneiden korvaushakemusten ja korvausten maksamiseen liittyvien kortistojen muodostama kokonaisuus. Hakemukset ovat erinomainen lähde sen selvittämiseksi, mitä kiinteää tai irtainta omaisuutta eri tahot luovutetuilla alueilla omistivat. Hakemukset ovat usein hyvin tarkkoja: menetettyjen sukkaparien määrän ilmoittaminen ei ollut tavatonta.
Miksi tililtäottokortit on digitoitu?
Korvausasiakirjoista verkkoon on digitoitu lisäkorvauslakiin liittyvät tililtäottokortit. Korteista ilmenevät siinä mainittua henkilöä koskevat korvaushakemusten numerot niin ensimmäisen, toisen kuin lisäkorvauksenkin osalta. Näin käyttäjä voi Internetin välityksellä tutkia, onko hänen tutkimansa henkilö, yritys tai yhteisö hakenut korvausta. Mikäli kortti löytyy, voi siinä olevien hakemusnumeroiden avulla löytää itse korvaushakemukset, joissa yksityiskohtaiset tiedot rajan taakse jääneestä omaisuudesta ovat.
Miten löydän etsimäni korvauksenhakijan kortin verkosta?
Kortin etsiminen aloitetaan käyttämällä arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokantaa, jonka perushakukenttään syötetään hakusanaksi esimerkiksi ”Valtiokonttorin korvausasiaintoimiston arkisto”. Korvausasiaintoimiston arkistoon päädyttäessä valitaan Sarjat (ks. kuva 1) ja seuraavaan näkymään siirryttäessä sarja Ah Kortisto lisäkorvauslain tililtäottokorttien jäljennöksistä (ks. kuva 2).
Näkyviin saadaan nyt kaikki kortistojaksot aakkosjärjestyksessä. Täten esimerkiksi jaksoista ensimmäinen, Ah:1.1, sisältää kortit väliltä Aalberg – Aalto, Eino (ks. kuva 3). Listasta valitaan haluttu jakso, jonka sisällön saa näkyviin painamalla punaista Aineisto on talletettu digitaaliarkistoon –painiketta.
Mitä tietoja tililtäottokortista tarvitaan korvaushakemusten löytämiseksi?
Tililtäottokortin tärkein tietosisältö ovat siinä näkyvät korvaushakemusten numerot. Alla olevassa esimerkissämme kirvesmies Ilmari Rötkinille on myönnetty ensimmäisen korvauslain perusteella korvausta hakemuksella numero 43/1260 (merkitty kuvaan numerolla 1).
Rötkin on saanut toisen korvauslain mukaista korvausta hakemuksella, jonka numero on 43/573 (merkitty kuvaan numerolla 2). Käytännössä hakemukset on järjestetty arkistoon niin, että hakemuksista ensimmäinen on liitetty jälkimmäisen yhteyteen. Tämän vuoksi vain numero 43/573 on tässä tapauksessa tutkijalle tärkeä.
Tililtäottokortista ilmenee myös, että Rötkin sai korvausta myös lisäkorvauslain perusteella. Sitä koskevan hakemuksen numero on 65706, joka on merkitty korttiin kahteenkin kohtaan (merkitty kuvaan numerolla 3). Näiden kahden numeron, 43/573 ja 65706 on mahdollista löytää arkistosta kyseistä henkilöä koskevat asiakirjat.
Miten tutkimuksessa edetään hakemusnumeroiden selvittämisen jälkeen?
Hakemusnumeroiden selvittämisen jälkeen on aika suunnata Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteeseen (os. Rauhankatu 17, Helsinki), jossa valtiokonttorin korvausasiakirjoja säilytetään. Suuren määränsä ja vaihtelevan kuntonsa vuoksi itse hakemuksia ei nimittäin ole digitoitu. Korvaushakemukset tilataan tutkijasalin päivystäjältä, minkä jälkeen ne saa tutkittavaksi. Asiakirjojen tutkiminen arkistossa on maksutonta.
Tarvittaessa korvaushakemuksista voi tilata itselleen valokopiot kotiin. Valokopioista veloitetaan arkistolaitoksen hinnaston mukaisesti 0,60 € sivulta, minkä lisäksi veloitetaan tutkimusmaksua (55 €/tunti) työhön käytetyn ajan mukaisesti. Valokopiotilauksen voi tehdä joko postitse (Kansallisarkisto, PL 258, 00171 Helsinki), puhelimitse (09 228 521) tai sähköpostitse (arkisto@narc.fi).
Siirry Vakka-arkistotietokantaan
| Whos here now: Members 0 Guests 0 Bots & Crawlers 1 |