Vankeinhoitohallitus

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto

Keskusvankilat

Lääninvankilat

Varavankilat

Senaatin oikeusosasto

Sotavankilaitos 

Mikä oli vankeinhoitohallitus?

Vankeinhoitohallitus oli Suomen suuriruhtinaskunnan ja itsenäistymisen jälkeisten vuosien aikainen vankeinhoitolaitosten hallintojärjestelmä. Suomen erottua Ruotsista vuonna 1809 vankeinhoito järjestettiin asetuksilla suoraan kuvernöörien alaisuuteen. Vuoden 1734 rikos- ja rangaistuskaareen perustuvaa järjestelmää oli tarpeen kehittää. Aleksanteri II antoi varat tilapäisen vankilaintarkastajan palkkaamiseen keväällä 1867. Tehtävään nimitettiin hovioikeuden asessori Adolf Grotenfelt, jolla katsottiin olevan vankeinhoitolain uudistamiseen tarvittavat tiedot ja kokemus. Tilapäisen vankilaintarkastajan virka lakkautettiin, kun vankeinhoitohallitus perustettiin vuonna 1881.

Vuonna 1877 päätettiin perustaa erityinen keskushallitus vankeinhoitoasioita hoitamaan. Sen johtosääntö julkaistiin 25. tammikuuta vuonna 1881. Vankeinhoitohallitus toimi aluksi senaatin talousosaston siviilitoimituskunnan alaisena, sittemmin kamaritoimituskunnan ja vuodesta 1892 oikeustoimituskunnan alaisuudessa. Vankiloiden ja vankeinhoidon valvonta kuului kuitenkin edelleen kuvernööreille. Vankilantarkastajan virka perustettiin syksyllä 1917.

Vankeinhoitohallitus vastasi vankiloiden ja vankikuljetusten toiminnan lainmukaisuudesta, vankiloiden taloudenpidosta ja vankiloiden henkilökunnan palkkauksesta. Lisäksi vankeinhoitohallitus antoi senaatille esityksiä ja lausuntoja vankeinhoidosta. Vankeinhoitohallitus jakautui kahteen osaan: kansliaan ja kamreerinkonttoriin, joka vastasi talousasioista.

Vankeinhoitohallitus valvoi myös yleisiä kasvatuslaitoksia vuoteen 1918 asti, jonka jälkeen ne siirtyivät kouluhallituksen alaisuuteen. Sotavankilaitoksen toiminta siirtyi 15. syyskuuta 1918 vankeinhoitohallituksen alaisuuteen. Samalla vankileirien nimeksi tuli pakkotyölaitos.

Vankeinhoitohallitus lakkautettiin 29. joulukuuta 1922 ja sen tehtävät siirtyivät oikeusministeriön vankeinhoito-osaston hoidettavaksi.


Mitä asiakirjoja vankeinhoitohallituksen arkisto sisältää?

Vankeinhoitohallituksen arkisto sisältää vankilaintarkastajan arkiston vuodesta 1867 vuoteen 1881 sekä vankeinhoitohallituksen kanslian ja kamreerinkonttorin arkistot vuodesta 1881 vuoteen 1922. Vankeinhoitohallituksen arkistossa on myös sotavankilaitoksen asiakirjoja 15.syyskuuta 1918 jälkeiseltä ajalta.

Vankeinhoitohallituksen kanslian arkistosta löytyy tietoja henkilöstöstä ja vangeista. Henkilöstöstä löytyy matrikkeleita ja vankilavirkailijoiden ansioluetteloita. Vangeista on arkistoon koottu erilaisia luetteloita: saapuneet vangit, ehdonalaisessa vapaudessa olevat vangit, vankilapassit, täytäntöönpanoasiakirjat ja vankien lukumäärä. Vankeinhoitohallituksen arkistossa on tilastoja vankikuljetuksista pitäjittäin sekä vankilan tarkastajien tarkastuskertomuksia. Tarkastuskertomus on myös vuodelta 1918.

Sotavankilaitokseen liittyviä asiakirjoja on siirretty vankeinhoitohallituksen arkistoon. Vuodelta 1918 arkistosta löytyy luetteloita vankileireillä kuolleista, ammutuista, armahdetuista, laittomasti vapautetuista ja karanneista. Vankeinhoitohallituksen arkistosta löytyy myös vankilantarkastajan matkakertomukset vuosilta 1918–1919, elintarpeiden tilauskirja vuodelta 1918 ja luettelo vuosina 1924 ja 1927 vielä vangittuna olevista vuoden 1918 valtiorikosvangeista.

Arkistosta löytyy tieto myös vankiloita ja vankeinhoitoa koskevista määräyksistä vuosilta 1810–1912.

Muita hyödyllisiä asiakirjoja voi etsiä arkistolaitoksen verkkopalvelu Astian avulla esimerkiksi hakusanalla vankeinhoitohallitus. Osa Vankeinhoitohallituksen aineistosta on käyttörajoitettua.

Miten voin hyödyntää vankeinhoitohallituksen arkistoa?

Vankeinhoitohallituksen arkisto soveltuu hyvin henkilöhistorialliseen tai vankeinhoidon historian tutkimukseen.

Kaikista vangeista tehtiin selkeitä kortistoja ja luetteloita, joiden avulla on helppoa saada selville vangin perustiedot: henkilötiedot, vangitsemisajankohta, tuomio, vapautusajankohta tai milloin vanki kuoli. Myös esimerkiksi vangin mahdollisesta sairastumisesta tai rankaisemisesta on voinut jäädä merkintöjä asiakirjoihin.

Vankeinhoidon historian tutkimukseen vankeinhoitohallituksen arkisto on myös hyvä apuväline. Vankien henkilötietojen lisäksi vankeinhoitohallituksen arkistossa on esimerkiksi vankilan tarkastajan matkakertomukset ja vankiloita koskevat määräykset.

Myös vankiloissa työskennelleistä henkilöistä saa arkistosta tietoa. Vankeinhoitohallituksen arkistossa on matrikkeleita ja ansioluetteloita vanginvartijoista ja muusta henkilökunnasta.

Vuoden 1918 tapahtumien osalta on hyvä tutustua myös Sotavankilaitoksen arkistoon.


Miten löydän etsimäni vankeinhoitohallituksen arkistosta?

Vankeinhoitohallituksen arkistoon pääsee tutustumaan Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Tietoja arkiston sisältämistä asiakirjoista saa verkkopalvelu Astian avulla esimerkiksi hakusanalla vankeinhoitohallitus. Hakutuloksia voi rajata lisäämällä hakusanoja, käyttämällä aikarajausta tai hakuruudun vasemmassa laidassa olevien rajausvaihtoehtojen avulla. Haluamansa aineiston voi tilata Astian avulla tutkittavakseen Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijasaliin tai kaukolainana johonkin toiseen arkistolaitoksen yksikköön. Kaukolainaus on maksullista ja aineiston lainauksessa voi olla rajoituksia. Vankeinhoitohallituksen arkiston aineistoa säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä ja aineisto on tutkittavissa Rauhankadun toimipisteessä vasta tilauksen jälkeisenä päivänä.

Yksittäisen henkilön tietojen löytämiseksi ei ole selkeää polkua. Etsijän on vain aluksi tutkittava luetteloita, joista saatujen tietojen perusteella tietoja voi lähteä etsimään muista asiakirjoista.

Osa Vankeinhoitohallituksen aineistosta on käyttörajoitettua.

Kirjallisuutta

Nuorteva, Jussi, Suomen vankeinhoidon matrikkeli 1881 – 1988. Suomen vankeinhoidon historiaa osa 2. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1989.

Savolainen, Raimo, Keskusvirastolinnakkeista virastoarmeijaksi. Senaatin ja valtioneuvoston alainen keskushallinto Suomessa 1809–1995. Hallintohistoriakomitea ja Edita, Helsinki 1996.

Suominen, Elina, Katsauksia vankeinhoidon kehitykseen. Suomen vankeinhoidon historiaa osa 1. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1981.



Siirry Astia-verkkopalveluun

___________________________

Paluu Portin etusivulle