Vapaussoturien elämäkerrasto

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kunniamerkkivaliokunta

Jääkärien elämäkerraston ainekset

Sisällissota 1918

Sisällissodan taistelupaikkakortisto

Valkoiset joukko-osastot 

Mikä on Vapaussoturien elämäkerrasto -kokoelma?

Vapaussoturien elämäkerrasto on kokoelma kansalaissotaan valkoisella puolella osallistuneiden henkilöiden elämäkertatietoja. Kokoelman keräämisestä päätti Vapaussodan rintamamiesliitto (VRL) vuonna 1934. Keräystyö sisällytettiin vuonna 1935 osaksi laajempaa hanketta, jonka tarkoitus oli kerätä ja kartoittaa muutakin vapaussotaan liittyvää aineistoa. VRL:n hallitus perusti hanketta varten erityisen vapaussotamuistojen keräystoimikunnan.

Elämäkertakeräyksen suorittamista varten luotiin asiamiesverkosto. Asiamiehet valittiin paikallisissa rintamamiesyhdistyksissä, ja heitä oli parhaimmillaan noin 600. Asiamiehillä oli käytössään painettu kyselykaavake, johon kohdehenkilöt antoivat tietonsa itse. Elämäkertatietoja kysyttiin tosin myös vainajista, ja näissä tapauksissa tietoja antoivat omaiset tai aseveljet.

Vaikka keräys oli Vapaussodan rintamamiesliiton organisoima, elämäkertoja ei kerätty pelkästään järjestön jäseniltä. Tavoitteena oli hankkia elämäkertatietoja kaikista niistä henkilöistä, jotka olivat tavalla tai toisella osallistuneet kansalaissotaan valkoisten puolella. Keräys otettiin vastaan innostuksella, ja jo kahden ensimmäisen keräysvuoden aikana kaavakkeita lähetettiin asiamiehille noin 70 000 kappaletta. Määrällisistä tavoitteista jäätiin lopulta kauas: täytettyjä kaavakkeita saatiin yhteensä noin 10 000.

Keräys päättyi, kun VRL (tuolloin Rintamamiesliitto) Moskovan välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti lakkautettiin vuonna 1944. VRL:n hallussa ollut elämäkertakokoelma päätyi kommunistijohtoisen Valtiollisen poliisin (Valpo) haltuun. Vuonna 1950 Valpon seuraaja Suojelupoliisi luovutti elämäkerraston silloiselle Sota-arkistolle. Osa täytetyistä elämäkertakaavakkeista saattaa olla edelleen VRL:n paikallisten yhdistysten omissa arkistoissa.

Lisätietoa Vapaussoturien elämäkerrastosta on Erkki J. Hämäläisen artikkelissa ”Sukututkija vapaussoturin jäljillä”.

Mitä kokoelma sisältää?

Vapaussoturien elämäkerrastossa on hieman yli 10 000 elämäkertakaavaketta, joissa kansalaissotaan valkoisella puolella osallistuneet henkilöt vastaavat henkilöhistoriaansa koskeviin kysymyksiin. Elämäkertatietoja ei toimitettu julkaisuksi vaan täytetyt kyselykaavakkeet järjestettiin sellaisenaan kokoelmaksi.

Elämäkertoja lähetettiin eri puolilta Suomea, joskin aktiivisuus vaihteli paikkakunnittain. Valtaosa vastaajista oli miehiä, mutta mukana oli myös 174 naista. Miehissä oli sekä kutsuntojen kautta armeijaan tulleita että vapaaehtoisia. Naiset olivat toimineet esimerkiksi kenttäsairaalassa, muonitushuollossa tai tiedustelupalvelussa.


Mitä tietoa elämäkertalomakkeet sisältävät?

Vapaussoturien elämäkerrasto on hyödyllinen lähdeaineisto erityisesti henkilöhistoriasta, sukututkimuksesta ja sotahistoriasta kiinnostuneille. Elämäkerrastossa on tiiviisti esitettyä, mutta varsin monipuolista tietoa yksittäisistä ihmisistä. Koska valkoisen armeijan puolella toimineista henkilöistä ei ole kattavaa henkilöhakemistoa, on Vapaussoturien elämäkerrasto henkilömäärän suhteellisesta suppeudesta huolimatta arvokas lähdeaineisto. Näin erityisesti niissä tapauksissa, kun tutkittavasta henkilöstä on tutkimukseen ryhdyttäessä tiedossa vain nimi.

Elämäkertatietoja kerättiin kyselykaavakkeilla, joten tiedot ovat luonteeltaan varsin yhdenmukaisia. Kaavakkeessa esitettiin kysymyksiä seuraavista aiheista: ”yleiset ja yksityiselämää koskevat tiedot”, ”osallistuminen itsenäisyysliikkeeseen ennen vapaussotaa”, ”osanotto vapaussotaan”, ”osanotto muihin sotiin”, ”palvelu armeijassa”, ”toiminta suojeluskuntajärjestössä”, ”ylennykset, kunniamerkit ja invalidiavustukset” sekä ”yhteiskunnallinen ym. toiminta”.

Henkilötietoja kaavakkeessa kysyttiin eniten kohdehenkilöstä itsestään, mutta jossain määrin myös kohdehenkilön lapsista, vanhemmista ja sisaruksista. Kohdehenkilöstä kysyttiin tietoja sortovuosista lähtien aina keräyksen ajankohtaan saakka.

Vapaussoturien elämäkerraston sisältämien tietojen yksityiskohtaisuutta on pidetty jokseenkin vastaavanlaisena kuin valtiorikosoikeuksien (VRO) ja valtiorikosylioikeuden (VRYO) aktien sisältämiä tietoja sodan punaisen puolen toiminnasta. Tietojen keräämisen tavoitteet olivat tietysti hyvin erilaiset. Lisäksi valkoisen puolen aineisto kerättiin yli viisitoista vuotta tapahtumien jälkeen, eikä kokoelma ole likimainkaan yhtä kattava kuin VRO- ja VRYO-aktimateriaali.

Täydentäviä tietoja valkoisen armeijan puolella toimineesta henkilöstä voi etsiä esimerkiksi kunniamerkkivaliokunnan arkistosta ja erilaisista valkoisen puolen muistelmakokoelmista. Lisäksi elämäkerrastosta saatavat tiedot johdattavat tutkijan lisätiedon äärelle esimerkiksi erilaisien järjestöjen tai Vapaussodan arkisto -kokoelmassa olevien joukko-osastojen asiakirjojen pariin. Elämäkerraston keränneen Vapaussodan rintamamiesliiton muuta aineistoa säilytetään Kansan Arkiston kokoelmassa Suomen luokkasodan 1918 arkisto.

Miten löydän etsimäni aineiston?

Vapaussoturien elämäkerrasto -kokoelma ja arkistoluettelot Pk 1465, T 16425, T 16426 ja T 16427 ovat käytettävissä Kansallisarkistossa. Kokoelman luettelotietoja voi tarkastella myös Aarre-arkistorekisterin kautta.

Elämäkerraston arkistoluettelo on jaettu neljään osaan. Kun arkistorekisterin Sanahaku-kenttään syötetään kokoelman nimi ”Vapaussoturien elämäkerrasto”, saadaan haun tulokseksi 4 Vapaussoturien elämäkerrasto. Kokoelman nimen edessä olevan numeron kautta avautuu linkki Luettelot ja sen kautta edelleen arkistoluetteloiden linkit Luettelo Pk 1465, Luettelo T 16425, Luettelo T 16426 ja Luettelo T 16427. Näistä jokainen johtaa linkkiin Osa 1, jonka kautta päästään tarkastelemaan itse arkistoluetteloa.

Elämäkerrat on järjestetty muistelijan sukunimen mukaan aakkosittain, ja luetteloissa T 16425 – T 16427 niiden sijainti mainitaan säilytyskoteloittain (esim. Aalto–Allas, kotelo 1). Kussakin luettelossa mainituilla koteloilla on oma juoksevan numeroinnin sarjansa. Luettelossa Pk 1465 elämäkertakokoelmaan kuuluvat vain kokoelman nimellä yksilöidyt kotelot (kotelot 19–21). Tästä luettelosta ei käy ilmi henkilöiden nimiä, mutta elämäkerrat on sijoitettu koteloihin aakkosittain nimen mukaan.

Kokoelman käyttäjän on hyvä huomioida, että osa keräyksen vastaajista oli sisällissodan jälkeen suomalaistanut sukunimensä ja että elämäkerrastossa näiden henkilöiden tiedot on tavallisesti sijoitettu uuden nimen mukaan. Henkilöiden tunnistamisessa ei kuitenkaan ole yleensä ongelmia, koska kyselykaavakkeessa pyydettiin mainitsemaan sekä silloinen että mahdollinen aikaisempi sukunimi.

Kirjallisuutta

Hämäläinen, Erkki J., ”Sukututkija vapaussoturin jäljillä”. Genos 63 (1992), 101–124.


Palaa sivun alkuun

Siirry Aarre-arkistorekisteriin


___________________________

Paluu Portin etusivulle