Verotoimistot

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Perintöverolautakunnat

Valtionverolautakunnat

Verotus 

Verotoimistojen perustaminen ja toiminta

Pitkään suunniteltu valtion-, kunnallis- ja kirkollisverotuksen ja kansaneläkelaitoksen maksujen perinnän yhdistäminen toteutui vuonna 1960 voimaan astuneen verotuslain myötä. Samalla verotuksen toimittaminen yhdistettiin paikallisina veroviranomaisina toimiville verolautakunnille ja verotoimistoille. Uudet verolautakunnat muodostettiin toimittamaan tätä laajentunutta verotusta ja verotuksen valmistelutyötä varten perustettiin verotoimistot, jotka aloittivat toimintansa 1960.

Kunta tai useampi kunta yhdessä muodostaa veropiirin, jossa on verotoimisto. Verotoimiston päällikkönä toimii veropiirin verojohtaja. Verolautakunta on jokaisessa kunnassa ja se voi toimia jaostoihin jakautuneena. Sen puheenjohtaja on verojohtaja. Puheenjohtajan lisäksi lautakunnassa on vähintään yksi varapuheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä sen mukaan kuin verohallitus (aiemmin valtiovarainministeriö) kunnanhallitusta kuultuaan määrää. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jäsenet valitsee kunnanvaltuusto. Verolautakunnan jäsenten toimikausi oli ensin kaksivuotinen, vuodesta 1965 nelivuotinen. Verolautakunnan valtionasiamiehen valitsi aluksi valtiovarainministeriö, sitten verohallitus ja sittemmin lääninverovirasto. Kunnanhallitus määrää kunnanasiamiehen.


Verotoimistojen ja -lautakuntien tehtävät

Vuoden 1958 verotuslain ja -asetuksen mukaisesti verolautakunnan tehtävät olivat seuraavat: veroilmoitusten vastaanotto, valmistelun perusteella veron määrääminen eli valtionverotuksessa verotettavan tulon, omaisuuden, vähennysten ja veroluokan vahvistaminen, kunnallisverotuksessa verotettavan tulon, vähennysten ja veroäyrien vahvistaminen, veronoikaisut ja jälkiverotus, verovalmistelua koskevat ohjeet, veropiirin ulkopuolelle annetut lausunnot verotuksesta.

Verotoimistojen tehtävät: veroilmoitusten jakelu, vastaanotto ja edelleen toimittaminen verolautakunnalle, verovalmistelu ja valmisteluun liittyvien lisäselvitysten tekeminen ja lausuntojen anto, veronäyttelyt, muistutuksiin ja valituksiin liittyvät toimistotehtävät, veronkantoon liittyvät tehtävät, muut verotuksen toimistotehtävät. Verotoimiston tehtävät ja toimivalta verotuksen toimittamisessa ovat selkeästi lisääntyneet verotuslain muutosten myötä 1970- ja 1980-luvulla ja aiemmin verolautakunnalle määriteltyjä rutiiniluontoisia tehtäviä, esim. veroilmoitusten käsittely, on siirretty verotoimistolle. Toisaalta veronkantoon liittyvät työt jäivät pois verotoimiston tehtävistä 1970-luvun lopulla.

Verojohtajan tehtävät: verotoimiston päällikkö ja veropiirin verolautakuntien puheenjohtaja, verovalmisteluun liittyvien lisäselvitysten tekeminen, veroluetteloiden laatimisesta ja verolippujen kirjoittamisesta huolehtiminen, tiedottaminen, vastineet verovalituksiin.

Perukirjojen vastaanotto siirtyi käräjäoikeuksilta verotoimistoille 1.9.1994 lähtien eli tämän jälkeen perukirjoja on arkistoitu pelkästään verotoimistojen arkistoihin.

Verotoimistoja koskevat lait ja asetukset

Lait ja asetukset: Verotuslaki 482/12.12.1958, Verotusasetus 530/30.12.1959, Laki verotuslain muuttamisesta 260/7.5.1965, Laki verotuslain muuttamisesta 740/5.12.1969, Laki verotuslain muuttamisesta 511/23.6.1977, Veronkantolaki 611/11.8.1978, Laki verotuslain muuttamisesta 74/30.1.1987, Laki perintökaaren 20:n luvun muuttamisesta 733/1994, Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 1346/30.12.1999, Henkilötietolaki 532/1999, Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999.

Mitä asiakirjoja verotoimistojen arkistot sisältävät?

Verotoimistojen arkistot sisältävät asiakirjoja vuodesta 1960 alkaen. Arkistot sisältävät esimerkiksi luetteloita, pöytäkirjoja, kirjeitä, veroilmoituksia ja tiliasiakirjoja. Verotusasiakirjojen käyttörajoitus on 50 vuotta. Salassapitoaika lasketaan asiakirjan päiväyksen tai, jollei sitä ole, verotuksen tai veron kohteena olevan verokauden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Käyttölupaa voi anoa Verohallitukselta.


Mitä tietoja voi saada verotoimistojen arkistoista?

Valtaosa verotoimistojen arkistojen aineistosta muodostuu veroluetteloista ja veroilmoituksista. Verotoimistojen arkistoja voi käyttää esim. varallisuustutkimuksessa ja haluttaessa selvittää verotustietoja paikallis- ja henkilötasolla. On hyvä muistaa, että verotoimistojen arkistoja on seulottu runsaasti mm. siten, että esim. veroilmoituksista on säilytetty vuosi- ja syntymäpäiväotannan mukaan 0- ja 5 -päätteisiltä vuosilta 8., 18. ja 28. päivä syntyneiden ja heidän puolisonsa ilmoitukset.

Veroluettelot ovat tärkein ja systemaattisin verotuksesta kertova sarja. Veroluetteloista selviää mm. verotettavan henkilön nimi ja syntymävuosi, ammatti, verotettava tulo ja omaisuus, tulovero, kunnallis- ja kirkollisvero, ennakonpidätys ja mahdolliset veronpalautukset. Veroluettelot tehtiin koneellisesti ja verotettavat on järjestetty luetteloon aakkosjärjestyksessä, puolisoista suurempituloinen ensin mainittuna.

Verolautakuntien pöytäkirjoista selviää mm. perintöverolautakuntien kokouksissa käsitellyt perintöasiat sisältäen tiedot mm. perinnönjättäjästä kuolinaikoineen, perinnönsaajineen ja mahdollisen perintö- ja lahjaveron suuruuden. Omana sarjanaan ovat verolautakunnan yleiskokousten pöytäkirjat.

Arkistojen toinen merkittävä ja laaja sarja (seulonnasta huolimatta) ovat saapuneet veroilmoitukset. Niistä selviää mm. verovelvollisen nimi ja ammatti, syntymäaika ja –paikka, aviosuhde, puolison vastaavat tiedot, lasten nimet ja syntymäajat, ennakonpidätyksen suuruus, työnantajan tiedot, tulot, vähennykset ja laskelmat verotettavasta tulosta sekä mahdolliset liitteet.

Saapuneet perintö- ja lahjaveroilmoitukset sisältävät perukirjoja ja lahjakirjoja, joiden perusteella on määrätty mm. kuolinpesälle tuleva mahdollinen perintövero. Näin ollen, mikäli tuomiokunnan arkistosta puuttuu perukirjoja, perukirjaa kannattaa etsiä myös verotoimistojen arkistoista. Läheskään kaikissa verotoimistoissa perukirjoja ja lahjakirjoja ei ole kuitenkaan säilytetty pysyvästi. Näissä tapauksissa perintöverolautakunnan pöytäkirjoista saattaa olla myös apua korvaavana lähteenä.

Verotoimistosta riippuen arkistoissa on myös muita asiakirjoja kuten erilaisia tarkastuskertomuksia ja verovalituksiin liittyviä asiakirjoja. Tiliasiakirjoissa saattaa olla esim. kassakirjoja ja henkilökunnan palkkakortteja.


Miten etsin tietoa verotoimistojen arkistoista?

Verotoimistojen arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri toimipisteissä. Arkistoihin kuuluvia asiakirjoja voi hakea ja tilata tutkittavaksi verkkopalvelu Astian kautta. Hakusanana Astiassa voi käyttää esimerkiksi tietyn verotoimiston nimeä, vaikkapa lahden verotoimisto. Tällöin hakutulokseksi saa kaikki kyseisen verotoimiston arkiston arkistoyksiköt. Hakutuloksia voi rajata lisäämällä hakusanoja, käyttämällä aikarajausta tai hakuruudun vasemmassa laidassa olevien rajausvaihtoehtojen avulla. Haluamansa aineiston voi tilata Astian avulla tutkittavakseen aineistoa säilyttävän yksikön tutkijasaliin tai kaukolainana johonkin toiseen arkistolaitoksen yksikköön. Kaukolainaus on maksullista ja aineiston lainauksessa voi olla rajoituksia.

Verotusasiakirjojen käyttörajoitus on 50 vuotta. Salassapitoaika lasketaan asiakirjan päiväyksen tai, jollei sitä ole, verotuksen tai veron kohteena olevan verokauden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Käyttölupaa voi anoa Verohallitukselta. Verotoimistojen arkistojen tutkimisen perustana on tarkka tutustuminen Astiasta löytyviin luettelotietoihin tai arkistolaitoksen toimipisteistä löytyviin painettuihin arkistoluetteloihin.

Kirjallisuutta

Lehtinen, Anja, Karhun palveluksessa: verohallituksen 25 vuotta 1970-1995, Verohallitus, Helsinki 1995. Oksa, Tuija, Joensuun maakunta-arkistossa säilytettävät verohallinnon arkistot. Arkistonhoitotutkinnon kirjoitelma 1998. Rossi, Päivi, Verotoimistojen arkistot Jyväskylän maakunta-arkistossa. Arkistonhoitotutkinnon kirjoitelma 1991.


Siirry Astia-verkkopalveluun


Paluu Portin etusivulle