Viipuriin liittyvät aineistot

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tässä tietoympäristössä käydään läpi Viipurin kaupunkiin liittyviä kysytyimpiä asioita. Portin teemaympäristöistä saa lisää vinkkejä myös Viipurin ja viipurilaisten tutkimiseen eri näkökulmista.

Arkistoaineistojen tarkemmat tiedot löytyvät arkistolaitoksen Astia-verkkopalvelun, Vakka-arkistotietokannan ja Aarre-arkistorekisterin avulla. Viipuria koskevaa aineistoa on myös digitoitu arkistolaitoksen digitaaliarkistoon.


Muista myös nämä

Luovutettu Karjala
Viipurin insinöörikomennuskunta
Viipurin maistraatin rakennuspiirustukset
Vanha Suomi 

Viipuri

Viipurin kaupunki oli luovutetun Karjalan hallinnollinen keskus. Kaupunkia ympäröi Viipurin maalaiskunta.

Viipuri oli osa Ruotsia keskiajasta alkaen aina vuoteen 1710 asti, jolloin kaupunki antautui venäläisille. Lopullisesti ero Ruotsista sinetöitiin Uudenkaupungin rauhassa v. 1721. Vuonna 1812 Viipuri ja Vanha Suomi liitettiin jälleen muun Suomen yhteyteen osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Vuodesta 1917 lähtien Viipuri oli osa itsenäistä Suomea, kunnes Suomi menetti Viipurin Neuvostoliitolle ensimmäisen kerran talvisodan jälkeen vuonna 1940. Jatkosodassa Neuvostoliitto valtasi kaupungin vuonna 1944 ja liitti sen itseensä yhdessä muiden luovutettujen alueiden kanssa.

VirtuaaliViipuriin eli Viipurin kaupunkiin sellaisena, kuin se oli syyskuussa vuonna 1939, voi tutustua Tampereen ammattikorkeakoulun sivustolla.


Missä Viipuria koskevia aineistoja säilytetään?

Viipurissa toimineiden valtion piiri- ja paikallisviranomaisten, Viipurin kaupungin sekä Viipurissa toimineiden evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Mikkelin maakunta-arkistossa vanhimmat Viipuria koskevat asiakirjat sisältyvät Viipurin maistraatin arkistoon.

Viipurilaisten henkilöiden, sukujen, yhdistysten ja yritysten arkistoja on päätynyt eri arkistoihin. Yksityisarkistoja voi jäljittää valtakunnallisen yksityisarkistorekisterin avulla.

Viipuria koskevaa asiakirja-aineistoa sisältyy myös Kansallisarkistossa säilytettävien keskushallinnon viranomaisten arkistoihin samaan tapaan kuin mitä tahansa muutakin Suomen aluetta koskevaa aineistoa. Kaikkia sotiin, puolustuslaitokseen ja sodanaikaiseen sotilashallintoon liittyviä asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Venäjällä Viipuria koskevaa asiakirja-aineistoa säilytetään mm. Leningradin alueen valtiollisessa arkistossa (LOGAV) Viipurissa, Venäjän valtiollisessa historiallisessa keskusarkistossa (RGIA) Pietarissa ja Pietarin historiallisessa keskusarkistossa (TsGIA SPb). Tietoa Venäjällä olevista suomalaisista aineistoista ja Suomeen hankituista mikrofilmeistä sekä venäläisten arkistojen yhteystietoja sisältyy arkistolaitoksen Venäläiset tietokannat –wikiin. Myös Etelä-Karjala-instituutti on hankkeissaan koonnut ja julkaissut tietoa Venäjällä olevasta suomalaisesta aineistosta.

Ruotsin vallan ajalta Viipuria koskevaa aineistoa sisältyy Ruotsin valtionarkistossa oleviin keskushallinnon viranomaisten arkistoihin.


Viipurin asukkaita koskevat lähteet

Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjat

Viipurissa toimineita luterilaisia ja ortodoksisia seurakuntia olivat

Viipurissa toimi myös sotilasseurakuntia, kuten 9. ruotujakoisen Suomen tarkka-ampujapataljoonan seurakunta ja Viipurin varuskunnan ortodoksinen seurakunta.

Kannattaa muistaa, että esimerkiksi muuttomerkintä Viipuriin on voinut tarkoittaa myös Viipurin maalaiskunnassa toiminutta Viipurin maaseurakuntaa. Lisäksi Viipurin kaupungin ja naapurikuntien välillä tehtiin useita alueliitoksia, jotka vaikuttavat siihen, minkä seurakunnan kirjoista etsitty henkilö löytyy.

Viipurin kaupungin seurakuntien asiakirjat ovat säilyneet vain osittain. Kirkonkirjojen puuttuessa lähteinä on käytettävä esimerkiksi henkikirjoja. Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat vuosilta 1849–1930 ja historiakirjat (syntyneet, vihityt, kuolleet) vuosilta 1900–1939 tuhoutuivat talvisodan aikana. Myös Viipurin ruotsalaisen seurakunnan 1820-luvun jälkeinen kirkonarkisto tuhoutui pääosin talvisodassa. Ruotsalaisessa seurakunnassa laadittiin vuonna 1940–1949 uusi rippikirja kirkonarkistoon talletettujen virkatodistusten ja väestörekisteri-ilmoitusten tiedoista. Viipurin saksalaisen seurakunnan kirkonkirjat tuhoutuivat sotien aikana lukuun ottamatta vuosina 1866–1911 pidettyä kirjaa. Vuonna 1941 koottiin uusi kirkonkirja seurakuntalaisten itsensä antamien tietojen pohjalta. Viipurin saksalaisen seurakunnan aineistot ovat nykyisin Suomen saksalaisen seurakunnan hallussa.

Viipurin seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Seurakuntien arkistot (poikkeuksena edellä mainittu saksalainen seurakunta) ovat nykyisin Mikkelin maakunta-arkistossa.

Viipurin kirkonkirjat ovat käytettävissä

  • Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa: Kirkonkirjat on digitoitu seurakuntien lakkauttamiseen asti. 100 vuotta vanhempi aineisto on vapaasti käytettävissä kotikoneilta. 100 vuotta nuorempi aineisto on käytettävissä vain arkistolaitoksen yksikköjen tutkijasaleissa. 100 vuotta nuoremman aineiston käyttäminen edellyttää lisäksi käyttöluvan hakemista ennakkoon. Käyttölupahakemuslomakkeet löytyvät Arkistojen Portista Käyttörajoitus-sivulta.
  • Karjala-tietokantasäätiön ylläpitämän Karjala-tietokannan henkilöhaussa. 100 vuotta vanhemmat tiedot näkyvät vapaasti internetissä ja 100 vuotta nuoremmat ovat käytettävissä Mikkelin maakunta-arkistossa olevassa tietokantaversiossa. Tietokannan käyttö Mikkelin maakunta-arkistossa vaatii käyttöluvan, mutta lupa järjestyy paikan päällä maakunta-arkistossa.

Leningradin alueen valtiollisessa arkistossa (LOGAV) Viipurissa säilytetään papintodistuskokoelmaa, joka sisältää yli tuhat eri viranomaisten arkistoista poimittua virkatodistusta.

Venäjän valtion historiallisessa keskusarkistossa (RGIA) Pietarissa on Suomen ortodoksisten seurakuntien metrikoita vuodesta 1723 lähtien.

Muiden uskonnollisten yhdyskuntien jäsenluettelot

Viipurin alueella toimineita rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia olivat mm. Viipurin roomalaiskatolinen seurakunta, Yksityinen kreikkalaiskatolinen kirkollinen yhdyskunta Viipurissa, Viipurin metodistiseurakunta, Viipurin Talikkalan metodistiseurakunta ja Viipurin vapaaseurakunta. Mikäli rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenluetteloita on säilynyt, niin niitä säilyttää Helsingin maistraatti.

Viipurissa toimineen juutalaisen seurakunnan arkisto katosi sotien aikana. Joitakin Viipuria koskevia asiakirjoja sisältyy Suomen juutalaisten arkistoon, jota säilyttää Kansallisarkisto. Viipurin vapaaseurakunnan arkistoa sisältyy Kansallisarkistossa säilytettävään Suomen vapaakirkon seurakunta-aineistot -kokoelmaan.

Viipurin roomalaiskatolisen seurakunnan Pietarin roomalaiskatolisten seurakuntien rovastikunnalle lähettämiä historiakirjoja 1800-luvun alkuvuosista lähtien säilytetään Pietarin historiallisessa keskusarkistossa (TsGIA SPb). Kansallisarkistossa on mikrofilmit ainakin vuosilta 1805-1812 (filmirullat NL 270-271).

Siviilirekisterit

Siviilirekisteriä pidettiin vuodesta 1919 alkaen Suomen kansalaisista, jotka eivät kuuluneet mihinkään laillistettuun uskontokuntaan. Luovutetun alueen siviilirekisterit on myöhemmin koottu kokoelmaksi, jota säilytetään nykyisin Mikkelin maakunta-arkistossa. Tähän kokoelmaan sisältyvät myös Viipurin kaupungin siviilirekisterit.

Luovutetun alueen siviilirekistereitä on digitoitu arkistolaitoksen digitaaliarkistoon, mutta ne ovat käytettävissä ainoastaan arkistolaitoksen yksikköjen tutkijasaleissa. Siviilirekisterien käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista ennakkoon. Käyttölupahakemuslomakkeet löytyvät Arkistojen Portista Käyttörajoitus-sivulta.

Henkikirjat

Kirkonkirjojen aukollisia tietoja täydentävät henkikirjat. Henkikirjoja on digitoitu arkistolaitoksen digitaaliarkistoon.

Autonomian ja itsenäisyyden ajan henkikirjat lääneittäin muodostavat erillisen kokoelmansa Kansallisarkistossa. Kokoelma sisältää Viipurin läänin henkikirjoja v. 1818–1945. Lisäksi Viipurin kaupungin henkikirjoja on Mikkelin maakunta-arkistossa Viipurin kaupungin henkikirjoittajan arkistossa. Viipurin kaupungin henkikirjat sisältyvät digitaaliarkistossa Henkikirjat –kokoelman Viipurin läänin henkikirjoihin. Viipurin kaupungin henkikirjoittajan arkistoon sisältyviä henkikirjoja ja aakkoshakemistoja on myös digitoitu.

Läänintileihin sisältyvissä Vanhan Suomen tileissä on Viipurin alueen henkikirjoja sekä väestöluetteloita 1700-luvulta.

1500- ja 1600-luvun Viipuria koskevat henki- ja maakirjat sekä muut tiliasiakirjat sisältyvät voudintileihin ja läänintileihin. Viipuriin liittyvät asiakirjat löytyvät läänintileissä Viipurin ja Savonlinnan läänin tileistä ja voudintileissä Karjalan voutikuntien tileistä sekä tilien yleisistä asiakirjoista.

Muut henkilöhistorialliset lähteet

Portti-ympäristö Etsi henkilöä antaa vinkkejä eri aihepiireihin liittyvistä lähdeaineistoista.

Tietoja Viipurin kaupungin asukkaista voi etsiä myös kirjastojen kokoelmiin sisältyvistä painetuista osoite- ja puhelinluetteloista. Viipurissa ilmestyneitä sanomalehtiä on digitoitu Kansalliskirjaston Historialliseen sanomalehtikirjastoon.


Viipuri sotavuosina (1939-1945)

Talvi- ja jatkosodan sotatapahtumien sekä alueen sotilashallinnon, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa. Tarkempaa tietoa sotatapahtumiin ja puolustusvoimiin liittyvistä lähteistä löytyy seuraavista Portti-ympäristöistä:

Vuonna 1942 osa sotilashallinnon tehtävistä siirrettiin Viipurin alueen siviiliviranomaisille, joiden arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Viipurin kaupungin hallintoa hoiti sotavuosina ns. hoitokunta, jonka arkisto on Mikkelin maakunta-arkistossa. Viipurin kaupungin hoitokunnan arkistossa on sotavuosilta mm. asiakirjasarjat Bd Siirtoväen henkilökortisto ja Be Siirtoväen palautuskortisto, joiden avulla voi kenties selvittää henkilöiden asuinpaikkoja sotavuosina. Tarkemmat tiedot Viipurin kaupungin hoitokunnan arkistosta löytyvät Astia-verkkopalvelusta.

Evakuoitu väestö säilyi kirjoilla Viipurin kaupungin seurakunnissa aina 31.12.1949 asti, ellei itse muuttanut kirjojaan uuden asuinpaikan seurakuntaan jo sitä aikaisemmin.

Viipurin maatalousväestön asuttamisesta löytyy tietoa maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkistosta. Viipurin kaupungin muun väestön osalta samanlaista sijoituspolitiikkaa ei ollut, vaan toimeentulon perässä hakeuduttiin sinne missä sopivaa työtä oli tarjolla.

Valtiokonttorin korvausasiakirjoista saa tarkempaa tietoa valtion maksamista korvauksista Viipuriin jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta.


Oikeudenhoito ja järjestyksenpito

Maistraatti, raastuvanoikeus ja kämnerioikeus (kämnerinoikeus) olivat oikeuslaitoksen kulmakiviä myös Viipurissa.

Viipurin maistraatin toimialaan kuuluivat ennen kunnallishallinnon syntymistä kaupungin hallinnolliset ja taloudelliset asiat sekä erilaiset luvat ja todistukset (passit, porvariksi ottaminen jne.). Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävä Viipurin maistraatin arkisto sisältää maistraatin pöytäkirjat v. 1721-1944. Vanhan Suomen ajalta (1721-1812) maistraatin arkistoon sisältyy myös Viipurin raastuvanoikeuden ja kaupalliseen toimintaan liittyneitä riita-asioita v. 1784-1797 käsitelleen Viipurin suullisen oikeuden asiakirjat. Lisäksi Viipurin maistraatin arkistoon sisältyy veroihin ja tulleihin liittyviä rikkomuksia käsitelleiden aksiisi- ja meritullioikeuksien asiakirjoja.

Viipurin kämnerioikeus käsitteli riitajuttuja sekä vähäisempiä rikosasioita. Viipurissa toimi kämnerioikeus aina 1600-luvulta lähtien, kunnes se lakkautettiin v. 1784. Viipurin kämnerioikeus perustettiin uudelleen v. 1797. Kämnerioikeuksien toiminta lakkautettiin Suomessa vuonna 1868 ja tehtävät siirtyivät raastuvanoikeuksille. Viipurin kämnerioikeuden tuomiokirjat on digitoitu v. 1648-1708. Kämnerioikeuden vuoden 1648 pöytäkirja on digitoitujen Viipurin raastuvanoikeuden tuomiokirjojen yhteydessä. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävä Viipurin kämnerioikeuden arkisto sisältää pöytäkirjat v. 1753-1783 ja 1797-1863.

Viipurin raastuvanoikeuden tuomiokirjat on digitoitu v. 1622-1707. Viipurin raastuvanoikeuden 1700-luvun pöytäkirjat sisältyvät Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävän Viipurin maistraatin arkiston pöytäkirjoihin. 1800- ja 1900-luvun pöytäkirjat sisältyvät Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävän Viipurin raastuvanoikeuden arkistoon.

Viipurilaisen jäämistöstä laadittu perukirja jätettiin Viipurin raastuvanoikeuteen. Perukirjoja on Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävässä raastuvanoikeuden arkistossa v. 1880–1944. Viipurin raastuvanoikeuden perukirjoja vuosilta 1939-1946 sisältyy Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävän Viipurin hovioikeuden arkiston sarjaan Ebc Siirtoväen perukirjat. Hovioikeuden arkiston sarja Eba Aatelin perukirjat sisältää asiakirjoja v. 1753 – 1868.

Viipurin poliisilaitoksen ja Viipurin lääninvankilan arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Tarkempia tietoja arkistolaitoksessa säilytettävistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa.


Maanomistus

Portti-teksti Rakennetun ympäristön lähteet kertoo rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvistä aineistoista yleisesti.

Viipurin kaupungin tonttien ja tilojen historian tutkimuksen kannalta keskeisiä lähteitä ovat lainhuudot sisältävät ilmoitusasiain pöytäkirjat Viipurin raastuvanoikeuden arkistossa. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävään Viipurin raastuvanoikeuden arkistoon sisältyy lainhuutorekisteri v. 1932–1943. Viipurin maistraatin arkistoon sisältyy tontti-, kiinnitys- ja maakirjoja hajavuosilta. Kunnallishallinnossa toimi myös rakennustoimisto ja tonttikirjanpitäjä, joiden asiakirjoja on säilynyt vain hajanaisesti.

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävät Viipurin läänin maanmittauskonttorin asiakirjat ja Kansallisarkistossa säilytettävä Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältävät Viipurin alueen tilojen maanmittaustoimituksissa syntyneitä karttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja.

Tarkempia tietoja arkistolaitoksessa säilytettävistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa.


Rakentaminen

Portti-teksti Rakennetun ympäristön lähteet kertoo rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvistä aineistoista yleisesti. Tietoja rakennuksista voi selvitä myös palovakuutuksiin liittyvien asiakirjojen avulla.

Julkisista rakennuksista sisältyy usein tietoja niitä rakentaneiden eri viranomaisten arkistoihin tai rakentamista valvoneiden viranomaisten arkistoihin. Viipurin kuvernementin arkkitehdinviraston arkistoa ja Rakennushallituksen Viipurin piirikonttorin arkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Kansallisarkistossa säilytettäviin Rakennushallituksen piirustukset -kokoelmiin sisältyy myös Viipurin julkisia rakennuksia koskevia piirustuksia.

Viipurin linnoituksista sisältyy tietoa Viipurissa 1700-luvun alkupuolelta aina autonomian ajalle toimineen Viipurin insinöörikomennuskunnan arkistoon. Kansallisarkistossa säilytetään Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset -kokoelmaa, jonka piirustukset ovat merkittävä lähde tutkittaessa maailmansotien välistä suomalaista sotilasarkkitehtuuria

Kaupungeissa rakentamisen valvonta kuului autonomian alusta alkaen maistraateille. Rakennuspiirustuksia sisältyy Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettäviin Viipurin maistraatin ja Viipurin kaupungin rakennustarkastajan arkistoihin. Viipurin maistraatin arkiston rakennuspiirustukset on järjestetty kaupunginosittain, ja niiden sisällä tontin numeron mukaan. Osa Hiekan kaupunginosan piirustuksista on korttelin numeron mukaisessa järjestyksessä. Kaupunginosa, tontti- ja korttelitiedot voi hakea esiin esimerkiksi VirtuaaliViipuri -sivuston kartan avulla.

Viipurin maistraatin rakennuspiirustuksia on digitoitu arkistolaitoksen digitaaliarkistoon. Rakennuspiirustusten löytämistä helpottamaan on tehty pdf-muodossa oleva hakemisto, josta on linkit digitoituun aineistoon. Hakemisto kattaa vain sarjan Viipurin maistraatin arkiston sarjan Ia rakennuspiirustukset eli se ei sisällä kaupungin omistamien rakennusten piirustuksia.

Piirustuksia voi hakea karttahaun tai Astia-verkkopalvelun avulla. Muista hakupalveluista on linkitys digitoituun aineistoon. Karttahaussa piirustuksia voi hakea kaupunginosalla ja tontin numerolla (esim. Linnoitus 9) tai vaikkapa arkkitehdin nimellä. Haussa on suositeltavaa käyttää sanan katkaisumerkkejä (esim. *Linnoitus* 9*). Astiassa puolestaan voi hakea esimerkiksi piirustusten nimekkeissä esiintyviä mahdollisia omistajien, katujen, rakennusten jne. nimiä. Astian hakua tullaan kehittämään niin, että sisältää piirustusaineistoon paremmin soveltuvat hakuominaisuudet.

Elinkeinot

Tietoja Viipurin eri elinkeinojen harjoittajista voi etsiä Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävästä Viipurin maistraatin arkistosta. Maistraatin pöytäkirjoista löytyy tietoa esimerkiksi porvariksi ottamisesta. Maistraatin arkistoon sisältyy myös porvareiden, kauppiaiden, tehtailijoiden ja käsityöläisten luetteloita sekä ammattikuntien asiakirjoja. Viipurin kaupungin puuseppien ammattikunnan asiakirjoja on digitoitu. Ammattikuntien asiakirjoihin voi tutustua tarkemmin erillisen Portti-tekstin avulla.

Viipurissa toimineiden tullikamarien arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Tulliasiakirjojen avulla saattaa selvitä lisätietoja Viipurissa toimineen kauppiaan tai muun ammatinharjoittajan toiminnasta. Viipurin kaupungin tullikamarin arkisto sisältää aineistoa v. 1908–1948. Vanhimmat tulliasiakirjat v. 1720–1820 sisältyvät Viipurin tullikamarin arkistoon. Viipurin kaupunginarkistonhoitaja Kaarle Soikkeli on laatinut Viipurin tullikamarin aineiston pohjalta laajan tilastollisen selvityksen kaupungin ulkomaankaupasta. Tätä julkaisematonta selvitystä säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Viipurilaisista yrityksistä voi etsiä tietoja kaupparekisteriasiakirjoista. Kaupparekisteriä on pidetty vuodesta 1896. Lakkautettujen yritysten kaupparekisteriakteja säilytetään Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterin arkistossa Kansallisarkistossa. Viipurin maistraatin arkistossa säilytetään kaupparekisteriä vuosilta 1896–1929. Kaupparekisteri-ilmoituksia maistraatin arkistossa on säilynyt vain v. 1938–1942.

Tarkempia tietoja arkistolaitoksessa säilytettävistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa.

Viipurissa toimineista yrityksistä osa jatkoi toimintaansa sodan jälkeen Suomessa. Arkistoja säilytetään paitsi olemassa olevissa yrityksissä ja niiden keskusarkistoissa myös Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa (ELKA), Kansallisarkistossa ja maakunta-arkistoissa. Valtakunnallisesta yksityisarkistorekisteristä löytyvät tiedot arkistolaitoksen yksikköjen ja valtionapua saavien arkistojen hallussa olevista arkistoista.

Liikenne

Viipurin rautateistä ja rautatieläisistä löytyy tietoa Kansallisarkistossa säilytettävästä Rautatiehallituksen arkistosta sekä Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävistä Viipurissa toimineiden liikenne- ja ratajaksojen sekä Viipurin aseman, varikon ja konepajan arkistoista.

Ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvistä asiakirjoista kerrotaan erillisessä Portti-tekstissä.

Merenkulusta, laivoista ja merimiehistä löytyy tietoa esimerkiksi Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävistä Viipurin maistraatin ja Viipurin luotsiviranomaisten arkistoista. Mikkelissä säilytettävään Viipurin kaupungin arkistoon sisältyy lisäksi mm. satamakapteenin, satamalautakunnan, satamaliikennetoimiston ja satamatilitoimiston asiakirjoja. Viipurin merimieshuoneen arkisto sen sijaan jäi aikanaan Viipuriin, jossa sitä säilyttää nykyisin Leningradin alueen valtiollinen arkisto (LOGAV).

Tarkempia tietoja arkistolaitoksessa säilytettävistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa.


Terveydenhoito ja sosiaalihuolto

Terveydenhoidon ja vaivaishoidon arkistoista on kerrottu yleisellä tasolla omissa Portti-teksteissä.

Vuosina 1784-1813 Viipurin kuvernementin yleinen huoltokollegio valvoi myös Viipurin orpokotien, sairaaloiden, apteekkien ja köyhäintalojen rakentamista ja ylläpitoa. Viipurin kuvernementin yleinen huoltokollegion arkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Vanhan Suomen ajan viranomaisista on kerrottu tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.

Viipurissa toimi eri aikoina lukuisia sairaanhoitolaitoksia, joista osa oli siviiliviranomaisten alaisia ja osa sotilassairaaloita. Sotilassairaaloiden arkistoja säilyttää Kansallisarkisto. Viipurin yleisten tai kunnallisten sairaaloiden arkistoista on jäänyt jäljelle vain rippeitä, joita säilyttää Mikkelin maakunta-arkisto. Joitakin Viipurin lääninsairaalan asiakirjoja sisältyy maakunta-arkistossa säilytettävään Kotkan yleisen sairaalan arkistoon. Viipurin kaupunginsairaalasta on säilynyt vain muutamia asiakirjoja. Viipurin kaupungin mielisairaalan arkistoa on säilynyt enemmän.

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettäviä Viipurin kaupungin sosiaalihuollon toimijoiden aineistoja on mm. huoltolautakunnan arkisto. Viipurin kaupungin lastenvalvojan arkistosta on säilynyt vain muutamia 1940-luvun asiakirjoja. Myös Viipurissa toimineiden lastenkotien arkistot ovat aukollisia.

Paikallis- ja piirihallinnon arkistojen aukkoja paikkaamaan voi jossain määrin käyttää Kansallisarkistossa säilytettäviä lääkintöhallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön huolto- ja väestöosaston arkistoja.

Tarkempia tietoja asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa.

Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon arkistojen henkilöasiakirjat ovat käyttörajoitettuja.


Koulunkäynti

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään erityyppisten Viipurissa toimineiden koulujen arkistoja 1800-luvulta sotavuosiin. Arkistoissa on aukkoja.

Vanhan Suomen ajan (1721-1812) koulujen arkistoista on säilynyt vain rippeitä. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävään Svenska samlyceum i Viborg –arkistoon sisältyy Viipurin kuvernementin kymnaasin ja Viipurin piirikoulun arkistoa 1800-luvun alusta. Svenska flickskolan i Viborg – arkisto puolestaan sisältää Viipurin tyttökoulun oppilasmatrikkeleita v. 1805-1812. Vanhan Suomen ajan viranomaisista on kerrottu tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.

Viipurin kaupungin kansakoulujen arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Maakunta-arkistossa säilytetään myös Viipurin kaupungin kansakoulujen johtokunnan arkistoa.

Valtion oppikouluista Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään seuraavien Viipurissa toimineiden koulujen arkistoja:

  • Svenska flickskolan i Viborg
  • Svenska samlyceum i Viborg
  • Viipurin klassillinen lyseo
  • Viipurin tyttökoulu (myöhemmin Sammon yhteislyseo): Hämeenlinnan maakunta-arkistossa säilytettävän Sammon yhteislyseon arkistoon sisältyneet Viipurin tyttökoulua koskevat asiakirjat on pääosin siirretty Mikkelin maakunta-arkistoon. Osa Viipurin tyttökoulun asiakirjoista tuhoutui sotien aikana.
  • Viipurin tyttölyseo (myöhemmin Raumanmeren yhteislyseo): Valtaosa Viipurin tyttölyseon asiakirjoista ennen vuotta 1940 tuhoutui sotien aikana.
  • Viipurin suomalainen lyseo (myöhemmin Helsingin kaksoisyhteislyseo): Viipurin suomalaisen lyseon arkistosta on Mikkelissä vain pieni osa, pääosa asiakirjoista sisältyy Helsingin kaksoisyhteislyseon arkistoon, jota säilyttää Kansallisarkisto.
  • Viipurin toinen tyttökoulu (myöhemmin Kouvolan tyttölyseo)
  • Viipurin yhteislyseo (myöhemmin Kotkan yhteislyseo).

Kansallisarkistossa säilytettävään Tuomiokapitulien kouluarkistoon sisältyy myös Viipurin kouluja koskevia asiakirjoja 1800-luvulta.

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään myös useiden Viipurissa toimineiden ammatillisten oppilaitosten arkistoja. Kaupungissa toimi mm. Viipurin kaupungin poikien ammattikoulu, Viipurin kaupungin tyttöjen ammattikoulu, Viipurin kaupungin yleinen ammattilaiskoulu, Viipurin sunnuntaikoulu, Viipurin käsityöläiskoulu, Viipurin kauppaoppilaitos, Viipurin teollisuuskoulu ja Viipurin merikoulu. Viipurissa toiminut Suomen sahateollisuuskoulu jatkoi toimintaansa Kotkan metsä- ja puutalousoppilaitoksena, jonka arkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Joitakin Viipurin sairaanhoitajatarkoulun asiakirjoja on päätynyt Turun maakunta-arkistossa säilytettävään Porin terveydenhuolto-oppilaitoksen arkistoon.

Tarkemmat tiedot eri koulujen arkistoihin sisältyvistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelusta.

Kaupungin hallinto

Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhan myötä Venäjälle v. 1721. Viipuri oli antautunut jo vuoden 1710 kesäkuussa ja vuodesta 1714 lähtien koko Kymijoen itäpuolinen alue Savoa myöten oli alistettu kenraalikuvernööri A.D. Mensikovin johtamalle Pietarin kuvernementille. Järjestyksestä Viipurissa vastasi Mensikovin alaisuudessa toiminut ylikomendantti.

Viipurin maistraatti säilytti roolinsa kaupunkihallinnon elimenä myös Viipurin tultua osaksi Venäjää. Maistraatin rinnalla toimivat kaupunginvanhimmat kaupunkilaisia edustavana neuvostona. Viipurin maistraatin arkistoa säilyttää Mikkelin maakunta-arkisto.

Venäjällä toteutettiin v. 1785 kaupunkien itsehallintouudistus, jossa perustettiin uusi itsehallinto-organisaatio kaupunkeihin korvaamaan maistraattia kaupunkihallinnossa. Vuodesta 1787 alkaen Viipurissakin valittiin yleinen kaupunginraati ja varsinainen kaupunginraati. Kaupunginraatien toiminta päättyi v. 1797. Viipurin kaupunginraadin arkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Vanhan Suomen ajan (1721-1812) viranomaisista on kerrottu tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.

Autonomian aikana kunnallishallinnon organisoinnin kannalta keskeisiä säännöksiä olivat kunnallislait vuodesta 1865 ja 1873 lähtien. Kaupunkien kunnallisasetus vuodelta 1873 siirsi hallinnon pääpainon maistraateilta ja seurakunnilta kaupunginvaltuustolle ja muille kunnallisille elimille. Viipurin kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa vuonna 1876. Laki kaupunkien kunnallislain muuttamisesta annettiin vuonna 1927. Uuden kunnallishallintojärjestelmän mukainen Viipurin kaupunginhallitus aloitti toimintansa vuonna 1930. Tällöin rahatoimikamari lakkautettiin ja sen sekä maistraatin kunnalliset tehtävät siirrettiin kaupunginhallitukselle, jonka tehtäviin tuli kuulumaan myös lautakuntien johto ja valvonta.

Sotavuosista aina kunnan lakkauttamiseen vuonna 1948 asti Viipurin kaupungin asioita hoitava elin oli hoitokunta. Viipurin kaupungin toimielinten arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Arkistoissa on aukkoja.

Tarkempia tietoja arkistolaitoksessa säilytettävistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa.

Seuraaviin kunnallisiin toimijoihin voi tutustua tarkemmin erillisissä Portti-teksteissä:


Sotiin ja puolustuslaitokseen liittyvät aineistot

Sotiin ja puolustuslaitokseen liittyviä asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa ja niitä käsitellään tarkemmin mm. seuraavissa erillisissä Portti-teksteissä:


Vanhan Suomen ajan (1721-1812) asiakirjat

Vanhalla Suomella tarkoitetaan Uudenkaupungin ja Turun rauhoissa 1721 ja 1743 Venäjään liitettyjä, vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskuntaan yhdistettyjä alueita. Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhan myötä Venäjälle v. 1721.

Vanhan Suomen hallinnosta ja asiakirjalähteistä on kerrottu tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä. Vanhan Suomen aineistoista on julkaistu myös yleisluettelo: Orrman, Eljas & Paaskoski, Jyrki, Vanhan Suomen arkistot - Arkiven från Gamla Finland. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1835. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012.

Vanhan Suomen asiakirjoja sisältyy digitoituna mm. läänintileihin: Vanhan Suomen tilejä.


Ruotsin vallan ajan asiakirjat

Keskiaikaisista kaupunginarkistoista on Suomessa säilynyt vain vähän asiakirjoja. Kansallisarkistossa säilytettävään Pergamentti-kokoelmaan sisältyy vanhimpia Viipuriin liittyviä asiakirjoja. Pergamentti-kokoelman asiakirjat on digitoitu. Keskiajan asiakirjoja on käsitelty tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.

Mikkelin maakunta-arkistossa vanhimmat Viipuria koskevat asiakirjat sisältyvät Viipurin maistraatin arkistoon. 1400-1600-luvuilta on kuitenkin säilynyt vain satunnaisia asiakirjoja, joista tarkemmat tiedot voi hakea Astia-verkkopalvelusta.

Lisäksi Viipuria koskevia Ruotsin vallan ajan tietoja löytyy

Ruotsin vallan ajalta Viipuria koskevaa aineistoa sisältyy myös Ruotsin valtionarkistossa oleviin keskushallinnon viranomaisten arkistoihin.

Lisäksi esimerkiksi viipurilaisten kauppiaiden yhteyksistä voi hakea tietoja Tallinnan tai Itämeren muiden rannikkokaupunkien arkistoista. Baltic Connections –projektissa on kartoitettu eri maiden arkistoaineistoja v. 1450-1800. Projektin työn tuloksista julkaistiin myös arkistojulkaisu Baltic connections : archival guide to the maritime relations of the countries around the Baltic Sea (including the Netherlands) 1450-1800. Brill, Leiden; Boston 2007.


Yksityiset asiakirjat

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävät Gabriel Laguksen kokoelma ja Ragnar Rosénin kokoelma sisältävät Viipuria koskevaa aineistoa. Gabriel Laguksen kokoelma sisältää Laguksen 1890-luvulla kirjoittaman Viipurin kaupungin historian (Ur Wiborgs historia) lähdemateriaalin. Ragnar Rosénin kokoelma puolestaan sisältää mm. luetteloita Viipurin erilaisista asukas- ja ammattiryhmistä Vanhan Suomen ajalta.

Mikkelin maakunta-arkistossa ja muualla arkistolaitoksessa säilytettäviä Viipuriin liittyviä yksityisiä arkistoja (henkilö-, perhe-, suku-, yhdistys- ja yritysarkistot) voi hakea Astia-verkkopalvelun, Vakka-arkistotietokannan tai Aarre-arkistorekisterin avulla.

Viipurilaisten yksityisarkistoja säilytetään arkistolaitoksen lisäksi monissa yksityisissä keskusarkistoissa ja muissa laitoksissa. Esimerkiksi Hackmanin kauppahuoneen arkistoa säilyttää Åbo Akademis Bibliotek. Arkistoja voi jäljittää valtakunnallisen yksityisarkistorekisterin avulla.


Kartat ja piirustukset

Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia sisältyy moniin eri arkistolaitoksessa säilytettäviin aineistoihin. Karttoja on sekä erillisissä karttakokoelmissa että sisältyneenä eri viranomaisten arkistoihin. Karttoja voi hakea karttahaun, Astia-verkkopalvelun, Vakka-arkistotietokannan tai Aarre-arkistorekisterin avulla.

Karjalan karttoja voi hakea esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävistä pitäjänkartastosta, maanmittaushallituksen uudistusarkistosta ja senaatin kartastosta. Yleiskartat –kokoelmaan sisältyy merkittäviä venäläisten tekemiä karttoja kuten Viipurin kuvernementin atlas ja Steinheilin kartasto. Viipuria koskevia karttoja on digitoitu.

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettäviin Viipurin läänin maanmittauskonttorin asiakirjoihin sisältyy myös Viipurin alueella sijanneiden tilojen tiluskarttoja.

Viipuria koskevia karttoja löytyy myös internetistä, kuten esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun VirtuaaliViipurista. Viipurista on julkaistu myös painettuja karttoja, kuten Viipurin karttakirja 1939. Genimap, Helsinki 2006.

Viipuriin liittyvistä rakennuspiirustuksista on kerrottu tarkemmin tämän tekstin kohdassa Rakentaminen.

Valokuvat

Arkistolaitoksessa säilytettäviä Viipuriin liittyviä valokuvia voi hakea Astia-verkkopalvelun, Vakka-arkistotietokannan tai Aarre-arkistorekisterin avulla.

Yleensä valokuvaus on kuitenkin vain harvoin ollut osa viranomaistoimintaa, minkä vuoksi esimerkiksi Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettäviin Viipurin viranomaisten arkistoihin sisältyy vain satunnaisesti valokuva-aineistoa.

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävässä Viipurin kaupungin muinaismuistotoimikunnan arkistossa on viipurilaisten rakennusten, linnoitusten ja muurien yksityiskohtia sekä kaupunkinäkymiä esittäviä kuvia. Maakunta-arkistossa säilytettävään Paikkakuntavalokuvat kokoelmaan sisältyy myös Viipuri-kuvia. Tarkemmat tiedot kuvista löytyvät Astiasta tai Vakasta.

Viipuriin liittyviä valokuvia kannattaa ensisijaisesti etsiä esimerkiksi Museoviraston kuvakokoelmista tai Puolustusvoimien Kuvakeskuksen tuottamasta SA-kuva-arkistosta. Etelä-Karjalan museolla on Wiipuri-kokoelma, joka sisältää myös valokuvia. Viipurin historiallisen museon kokoelmaa, joka sisältää säilyneitä esinekokoelmia, valokuvia ja osaa taideteoksista, hoitaa Lahden historiallinen museo.

Valokuvia sisältyy myös eri laitoksissa säilytettäviin yksityisarkistoihin, joita voi jäljittää valtakunnallisen yksityisarkistorekisterin avulla.


Kirjallisuutta

Ahokas Osmo, Karjalan kannaksen evakuointi - evakuointisuunnitelmat 1922-1944 ja evakuointien karu todellisuus. Pilot-kustannus, 2004.

Einonen Pia, Viipuri syyskuisena tulipaloyönä vuonna 1836. Genos 84(2013), s. 130-146.

Forsius Arno, Vanhan Viipurin lääkintähuollosta vuoteen 1812.

Forsius Arno, Viipurin kaupungin terveydenhuollosta vuosina 1812–1940.

Neuvonen Petri, Viipuri: Rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2008.

Paukkunen Leo, Siirtokarjalaiset nyky-Suomessa. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia A 5. Jyväskylä, 1989.

Puntanen Pia, Aatelisten perukirjat Viipurin hovioikeuden arkistossa. Genos 71(2000), s. 14-17, 42-43.

Ruuth j. W.: Viborgs stad historia. Del 1-2. Viborgs stad, Helsingfors 1906.

Shikalaov Yury - Hämynen Tapio, Viipurin kadotetut vuodet 1940-1990. Tammi, Helsinki 2013.

Waris, Heikki - Jyrkilä, Vieno - Ritasuo, Kyllikki - Siipi, Jouko, Siirtoväen sopeutuminen. Tutkimus Suomen karjalaisen siirtoväen sosiaalisesta sopeutumisesta. Yhteiskunnallisen korkeakoulun julkaisuja IV. Helsinki, 1952.

Viipurin kaupungin historia. Osat 1-5. Torkkelin Säätiö, Helsinki 1974-1982.

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 1(1976) – 17(2013). Lisätietoja seuran kotisivulla.


Katso myös nämä

Etelä-Karjala-instituutti: Viipurin maakunta-arkiston arkistoluettelot

DigiCarelica

Historiallinen sanomalehtikirjasto 

Karjala-tietokantasäätiö: Karjala-tietokanta

Luovutetun Karjalan painettua tietokirjallisuutta

VirtuaaliViipuri 1939



Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry Finnaan

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry Aarre-arkistorekisteriin

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry karttahakuun


Portin etusivulle