Viipurin insinöörikomennuskunta

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset

Venäläiset sotilasasiakirjat

Venäläiset sotilasasiakirjat (Arkistolaitoksen verkkonäyttely) 

Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta ? 

Vuonna 1721 Uudenkaupungin ja 1743 Turun rauhassa Venäjän keisarikuntaan liitetyille alueille, ns. Vanhaan Suomeen  sijoitettiin venäläisiä sotilasjoukko-osastoja. Linnoituspaikkakunnilla, kuten Viipurissa toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien aina autonomian ajalle saakka linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat, joiden miesvahvuus vuonna 1801 vaihteli 10 ja 28 välillä, toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. Insinöörikomennuskuntaa johti kenraalinarvoinen insinööriupseeri.

Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729 - 1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800-luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa.

Linnoitusten rakentamisessa käytettiin useita eri toimintamuotoja. Insinöörikomennuskunnat saattoivat suoraan palkata töiden vaatiman henkilöstön ja organisoida rakennustyöt, mutta työt voitiin antaa urakalla ulkopuolisten suoritettavaksi. Myös sotaväkeä käytettiin rakennustöihin, kunnes sen käyttö kiellettiin.

Viipuri säilytti sotilaallisen asemansa Pietarin etuvartioasemana myös vuoden 1812 jälkeen, jolloin Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Krimin sodan 1853 - 1856 aikana Viipuriin johtaville vesiväylille rakennettiin vedenalaisia sulkuja ja väylien varsille rakennettiin maavallituksia, linnakkeita ja tykkipattereita. Suuret linnoitustyöt Viipurissa ja sen ympäristössä jatkuivat sodan jälkeen. Kun  mm. Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa sijainneet vanhat vallit luovutettiin 1869 kaupungille, niiden sijaan rakennettiin 1860- luvulta alkaen uudet lujat varustukset eli ns. Itäinen patterialue.  Vuonna 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan myötä ns. sapöörijoukkojen suorittamia kenttälinnoitustöitä voimistettiin ja ulotettiin aina Koiviston saarille saakka.

Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää ? 

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto ulottuu ajallisesti 1700-luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta-aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin: 

1. Vanha linnoitus

2. Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ympäristöineen, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin läänin alueita koskevat kartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset)

3. Vuotuiset työpiirustukset (linnoitustyöt)

4. Aluekartat Vanhasta linnoituksesta

5. Harkinsaari

6. Saariston yleiskartat

7. Linnoitusalueen yleiskartat

8. Pyhä Anna ja Tervaniemi

9. Ravansaari

10. Turkinsaaari

11. Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä

12. Mustasaari ja Kultan Kivisaari

13. Uuras, Suonionsaari ja Tuppura

14. Hannusteeni

15. Kilpsaari

16. Viipurin linna

17. Itäinen patterialue

18. Linnansaari ja Sorvali

19. Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti

20. Neitsytniemen sotilassairaala

21. Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue

22. Muut linnoitusta koskevat piirustukset

23. Linnoituslaitteet

Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin. Arkisto sisältää pääasiassa Viipuria ja sen lähialueita koskevia linnoitus- ja rakennuspiirustuksia. Karttojen joukossa on laajempia alueita koskevia alue- ja yleis- ja vesistökarttoja, mutta myös sangen yksityiskohtaisia piirustuksia kaikista sotilaskäyttöön tarvittavista rakennelmista. Aineiston joukossa on piirustuksia linnoituslaitteista, kasarmeista, ruutikellareista, tykkipattereista ym. puolustuslaitteista.  Piirustukset sisältävät myös sangen arkista aiheistoa, piirustuksia kaivoista, käymälöistä, kaalikellareista ja huonekaluista. Piirustuksia löytyykin lähes kaikilta sotilaselämän osa-alueilta.  

Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää ? 

Viipurin insinöörikomennuskunnan arkiston sisältämää kartta- ja piirustusaineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustöitä. Aineistoa voidaan käyttää rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa haluttaessa perehtyä menneiden vuosisatojen linnoitusarkkitehtuuriin. Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös apuna linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.  

Kuinka löydän haluamani piirustuksen ? 

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävään Viipurin insinöörikomennuskunnan arkistoon sisältyvät kartat ja piirustukset löytyvät  Vakka-arkistotietokannasta tarkennetun haun avulla. Valitsemalla hakuehtojen kohdasta 1 Nimihaku, kirjoittamalla kenttään arkistonmuodostajan nimi "Viipurin insinöörikomennuskunta" ja painamalla Tee haku, päästään suoraan arkistonmuodostajan tietoihin. Painamalla arkistonmuodostajan nimeä sekä avautuvalla sivulla kohtaa "Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto (MMA)" päästään sivulle, josta ilmenee säilytettävän arkistoaineiston laajuus. Tältä sivulta löytyvää Sarjat- linkkiä painamalla päästään tutkimaan alueellisesti ryhmiteltyjen linnoitus- ja rakennuspiirustusten sarjatietoja.

Painamalla esim. kohtaa "Vanha linnoitus", saadaan esiin listaus kaikista Viipurin vanhaa linnoitusta koskevista rakennuspiirustuksista. Halutun piirustuksen yksikkötietoa klikkaamalla, päästään tarkastelemaan tarkemmin piirustuksen tietosisältöä. Mikäli aineisto on digitoitu, arkistoyksikön säilytysyksikön kohdalla on punainen teksti Aineisto on tallennettu digitaaliarkistoon. Tekstiä painamalla päästään Arkistolaitoksen digitaaliarkistoon tarkastelemaan haluttua piirustusta.

Viipurin insinöörikomennuskunnan kartat ja piirustukset ovat käytettävissä alkuperäisinä tutkijasaleissa tai sähköisessä muodossa Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa. Jos kartta tai piirustus löytyy digitaaliarkistosta, alkuperäistä ei luovuteta käyttöön. Asiakirjoja voi etsiä sähköisen tilausjärjestelmän Astian ja Karttahaun avulla. Kirjoittamalla karttahakuun hakukriteeriksi "Viipurin insinöörikomennuskunta" näkyviin saadaan kaikki arkistoon kuuluvien karttojen ja piirustusten yksikkötiedot. Mikäli piirustus on digitoitu, karttahausta on suora linkki digitaaliarkistoon. Karttahaun avulla karttoja ja piirustuksia voi hakea mm. kartan nimekkeen, maantieteelliseen alueen tai tekijän nimellä.

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävät Viipurin insinöörikomennuskunnan asiakirjat ovat osa laajempaa arkistollista kokonaisuutta. Osa aineistoista on joutunut Venäjälle, mutta myös Kansallisarkistossa säilytettävään "Venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmaan 1722 - 1918" (arkistoluettelo 342:1, s. 17-20) sisältyy vähäinen määrä Vanhan Suomen alueella toimineiden insinöörikomennuskuntien asiakirjoja.

Viipurin insinöörikomennuskunnan piirustuksia sisältyy myös vuonna 2009 Museovirastosta Kansalllisarkistoon siirrettyyn "Venäläisen insinöörikomennuskunnan piirustuskokoelmaan", jonka venäläiset olivat jättäneet Suomenlinnaan 1918. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta sai sen haltuunsa 1920- luvulla. Kansallisarkistossa tämä kokoelma on sisällytetty kokoelmaan "VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset". Tämä piirustus- ja kartta-aineisto on käytettävissä internetin kautta arkistolaitoksen digitaaliarkistossa.

Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA)  säilytettävään fondiin "Suomen sotilaspiirin sotilasrakentamisen komppaniat ja insinöörikomennuskunnat" (fondi 935) sisältyy Viipurin insinöörikomennuskuntien arkistoihin kuuluneita asiakirjoja.

Asiakirjoja, joilla on yhteys Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntiin sisältyy myös mm. Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) säilytettävään Venäjän insinöörihallinnon fondiin 349 sekä Pietarissa Venäjän kansalliskirjastossa (RNB) säilytettävään Insinööritoimituskunnan päällikön, kenraali Johann Petr van Suchteleinin kokoelmaan, fondi 993. van Suchtelein toimi jonkin aikaa Viipurin insinöörikomennuskuntaa johtavana kenraalina. Yksityiskohtaisempi selostus Viipurin ja muun Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien arkistoista Suomessa ja Venäjällä  sisältyy  Arkistolaitoksen yleisluetteloon VI Vanhan Suomen arkistot.

Kirjallisuutta

Venäläiset Suomessa 1809 - 1917. Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.

Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850 - 70- luvulla". Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. Helsinki 1978.

Luntinen, Pertti, Imperial Russian army and navy in Finland 1808 - 1918. Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.

Orrman, Eljas & Paaskoski, Jyrki (toim.) Vanhan Suomen arkistot . Arkistolaitoksen yleisluettelo VI. Porvoo 2012.


Venäläiset sotilasasiakirjat (Arkistolaitoksen verkkonäyttely)

Siirry Vakka-arkistotietokantaan



Paluu Portin etusivulle