Virkatalojen tarkastajat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Asutushallituksen virkataloasiakirjat

Virkatalot 

Mitä olivat virkatalojen tarkastajat?

Virkatalolla eli puustellilla tarkoitetaan sotilas-, siviili- tai kirkollisen viran haltijalle käyttöön annettua palkkatilaa. Palkkatilan haltijalla ei ollut perintöoikeutta tilaan. Sotilasvirkatalo oli Ruotsin kruunun ruotujakolaitoksen sotilasvirkamiehille luovutettu tila. Lisäksi papistolla oli virkataloja, kuten kirkkoherranvirkatalo eli pappila ja kappalaisenvirkatalo eli kappalaisenpappila. Viranhaltijan velvollisuus oli huolehtia tilan rakennuksista ja maista.

Kruunun kiinteistöjen valvonnasta vastasi pitkään maaherra. Maaherran vastuulla oli, että kuninkaankartanoita, sotilas- ja siviilivirkakunnan virkataloja ym. kruunulle pidätettyjä tiloja viljeltiin hyvin. Talonkatselmusten ja taloudellisten tarkastusten lisäksi maaherra vastasi, että tilojen saantokirjat ym. tiloja koskevat asiakirjat säilytettiin huolella. Tarkastuksia kruunun virkamiehet tekivät kolmen vuoden välein sekä aina viranhaltijan vaihtuessa. Katselmuksessa tutkittiin oliko rakennukset, pellot, niityt ja metsät hoidettu katselmus- ja ohjesäännön mukaan.

Virkatalojen tarkastajina toimivat pitkään kruununvoudit, myöhemmin myös mm. metsänhoitajat. Määräys virkatalontarkastajien virkojen perustamisesta annettiin vuonna 1906. Sen mukaan "virkatalojen hoitoa varten perustetut virkatalointarkastajain virat ovat vakinaiselle palkkakannalle asetettavat". Samalla tarkastajan pätevyys määriteltiin niin, että viranhakijalla tuli olla sekä opintoja maanviljelyksen alalta että käytännön kokemusta maanviljelystä.

Asutuslainsäädäntö Suomessa sai muotonsa 1918–1922, kun eduskunta sääti useita asiaa koskevia lakeja. Virkataloja koskevat asiat siirrettiin asetuksella 28.1.1919 maaherroilta asutushallitukselle, jonka vastuulla oli asutustoiminnan johtaminen. Paikallistasolla virkatalojen tarkastajat avustivat toimenpiteissä, joissa valtion virkataloja asutettiin ja niiden maita luovutettiin pois valtion omistuksesta.

Vuoden 1919 alussa maassa toimi paikallisina viranomaisina kymmenen virkatalojen tarkastajaa. Turun ja Porin lääni oli jaettu kolmeen virkatalojen tarkastajan piiriin, Uudenmaan ja Hämeen läänit kumpikin kahteen piiriin, Mikkelin ja Vaasan läänit olivat omina piireinään ja Kuopion ja Oulun läänit muodostivat yhteisen piirin. Piirijako eli aikojen saatossa ja mm. Turun ja Porin läänissä oli enimmillään neljä piiriä.


Minkälaisia asiakirjoja arkistot sisältävät?

Vakka-arkistotietokantaan on tällä hetkellä syötetty 14 virkatalojen tarkastajien arkistoa. Näiden arkistojen laajuus ja rajavuodet sekä sen myötä niiden sisältämät asiakirjat eroavat toisistaan. Yhteistä arkistoille on, että ne koostuvat virkatalojen tarkastajien viranhoidon myötä syntyneistä asiakirjoista. Varsinaisia talokohtaisia virkataloasiakirjoja säilytetään toisaalla: maakunta-arkistoissa lukuisissa virkataloarkistoissa ja Kansallisarkistossa erillisessä asutushallituksen virkataloasiakirjojen kokoelmassa.

Virkatalojen tarkastajien arkistoissa kirjeaineiston osuus on merkittävä. Usein on säilynyt myös kirjeistön hakemistona toimivat kirjediaarit, joihin on merkitty saapuneet ja lähteneet asiakirjat. Suuri osa kirjeenvaihdosta on käyty virkatalon tarkastajien ja ylemmän viranomaisen, siis alkuun kuvernöörin ja myöhemmin asustushallituksen, välillä. Virkatalojen tarkastajat ovat saaneet ohjeita ja määräyksiä – toiseen suuntaan lähteneissä asiakirjoissa on tilastoja ja kertomuksia viranhoidosta. Asutushallituksen aikaiset kirjeaineistot eroavat selkeästi aikaisemmasta ja niiden sisältö liittyy voittopuolisesti paikallistason asuttamistoimenpiteisiin.

Tutkimuksen kannalta arvokkaita lähteitä ovat virkatalojen luettelot. Virkatalojen tarkastaja on merkinnyt ylläpitämäänsä luetteloon mm. virkatalon nimen, eri vuokraajat ja vuokra-ajan. Näitä luetteloita on kuitenkin vain joidenkin virkatalojen tarkastajien arkistojen yhteydessä.


Millaiseen tutkimukseen aineistoa voi käyttää?

Virkatalojen tarkastajien arkistoja voi käyttää esimerkiksi paikallis-, talous- ja asutushistorian tutkimuksessa. Erilaiset katselmuspöytäkirjat kertovat pitkältä ajanjaksolta maa- ja metsätalouden suuntauksista, toisinaan niissä annetaan yksityiskohtaisia tietoja tilan rakennuksista. Asiakirjat eivät ehkä niinkään palvele henkilöhistoriallisen tutkimuksen lähteistönä, mutta ne antavat vähintäänkin hyvän kuvan virkataloetua nauttivan viranhaltijan elinoloista.


Miten aineiston saa nähtäväksi?

Virkatalojen tarkastajien arkistoja on viidessä maakunta-arkistossa (Hämeenlinna, Joensuu, Mikkeli, Turku ja Vaasa). Arkistolaitoksen Astia-verkkopalvelusta löytää merkinnän siitä, missä maakunta-arkistossa mitäkin aineistoja säilytetään. Valitettavasti kaikkia virkatalojen tarkastajien arkistoja ei ole tätä kirjoitettaessa järjestetty.

Virkatalojen tarkastajien arkistoihin kuuluvia asiakirjoja voi hakea ja tilata tutkittavaksi Astian kautta. Hakusanana Astiassa voi käyttää esimerkiksi virkatalo* tarkast*. Tällöin hakutulokseksi saa kaikkien virkatalojen tarkastajien arkistoihin sisältyvät arkistoyksiköt. Hakutuloksia voi rajata lisäämällä hakusanoja, käyttämällä aikarajausta tai hakuruudun vasemmassa laidassa olevien rajausvaihtoehtojen avulla. Haluamansa aineiston voi tilata Astian avulla tutkittavakseen aineistoa säilyttävän yksikön tutkijasaliin tai kaukolainana johonkin toiseen arkistolaitoksen yksikköön. Kaukolainaus on maksullista ja aineiston lainauksessa voi olla rajoituksia.


Kirjallisuutta

Asutushallinto 1917–1957. Asutushallituksen – maatalousministeriön asutusasiainosaston 40-vuotisjulkaisu. Helsinki 1957.

Valtionarkiston yleisluettelo III. Valtionarkisto, Helsinki 1971.

Wirilander, Kaarlo, Puustelli, kartano ja sotilassuku. Genos 23 (1952), 25–32.


Siirry Astia-verkkopalveluun


Paluu Portin etusivulle