Vuorihallitus

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Autonomian ajan viranomaiset

Geologinen tutkimuslaitos

Manufaktuurijohtokunta

Suomen rahapaja

Teollisuushallitus

Tilastollisen päätoimiston teollisuustilasto -arkisto 

Vuorihallitus 1630-1884

Ruotsin metalli- ja kaivosteollisuutta johtamaan perustettiin vuonna 1630 vuorivirasto, joka vuodesta 1644 lähtien toimi vuorikollegion nimellä. Suomi sai oman vuorimestarinsa ja vuorimestaripiirinsä 1638.

Suomen siirryttyä Venäjän yhteyteen vuorikollegion tehtäviä hoiti ensin senaatin valtiovaraintoimituskunta, kunnes vuonna 1821 vanha vuorimestaripiirin konttori sai johtajakseen yli-intendentin ja sen nimi muuttui vuori-intendentin konttoriksi. Vuori-intendentin tai yli-intendentin konttorin nimellä toiminut hallintoelin lakkautettiin 1831 ja vuorimestaripiirin valvonta ja konttori siirtyivät jälleen senaatin valtiovaraintoimituskunnan valvottaviksi.

Vuonna 1833 yli-intendentin virka perustettiin uudelleen ja vuonna 1834 vuori-intendentinkonttoriin yhdistettiin kontrollilaitos joka valvoi metallien puhtauksia ja leimamerkkien käyttöä ruukeissa sekä kulta- ja hopeasepänpajoissa. Vuonna 1858 vuori-intendentin konttorin toiminta uudistettiin ja sen nimi vaihtui vuorihallitukseksi. Vuorihallituksen tehtävinä oli edeltäjänsä lailla valvoa maan malmivarojen käyttöä, ruukkien ja kaivosten toimintaa sekä edistää uusien esiintymien etsimistä ja käyttöön ottoa. Vuodesta 1865 alkaen vuorihallitus myös valvoi Suomen rahapajan toimintaa.

Vuorihallitus myös keräsi tietoa hyödyllisiksi katsotuista keksinnöistä ja löydöistä ulkomailta ja välitti sitä metalli- ja kaivosalalle kotimaassa. Vuorihallitus hoiti valtauslupien käsittelyä ja oli mukana etenkin Lapin kultaryntäyksen hallinnoinnissa 1870-luvulla. Vuoteen 1856 asti vuorihallitus toimi myös erillisen metalli- ja kaivosalan oikeusistuimen, vuorikäräjien, ylempänä valitusasteena ja valvoi vuorikäräjiä, kuten vuorikollegiokin oli tehnyt. Vuorikäräjien lakkauttamisen jälkeen kaivannaisteollisuuden oikeusjutut siirrettiin tavallisille kihlakunnanoikeuksille.

Vuorihallitus yhdistettiin 1884 yhdessä manufaktuurijohtokunnan kanssa uudeksi teollisuushallitukseksi.

Mitä vuorihallituksen arkistosta löytyy?

Vuorihallituksen arkiston vanhimman osan muodostaa Ruotsin aikainen Suomen vuorimestaripiirin vuosikertomus- ja kirjearkisto, joka koostuu siitä materiaalista joka oli Suomessa vuorimestaripiirin konttorin arkistossa ennen vuotta 1809. Vuonna 1810 Ruotsista luovutettiin vuorikollegion arkistosta Suomea koskevia asiakirjoja, jotka on liitetty vuorihallituksen arkiston yhteyteen erillisenä vuorikollegion arkistokokoelmana. Vuorikollegion pieni arkisto sisältää aineistoa aikaväliltä 1686–1807. Vuorikäräjien pöytäkirjat Ruotsin ajalta on yhdistetty vuorihallituksen arkistossa yhtenäiseksi vuorikäräjien pöytäkirjasarjaksi. Myös muu vanhempi vuorimestaripiirin arkisto on yhdistetty vuorihallituksen arkistoon.

Ajallisesti vuorihallituksen arkisto ulottuu vuodesta 1637 aina vuoteen 1895. Normaalin virastoaineiston, kuten pöytäkirjat, tilikirjat, diaarit yms., lisäksi vuorihallituksen arkistossa on Lapin kullanhuuhdonnan valtausasiakirjoja ja kaivauslupia koskevaa aineistoa. Arkistoon sisältyvät myös vuorihallituksen erilaisten tarkastajien raportit ja kirjeet ruukkien tarkastusmatkoilta ja Lapin kultakentiltä. Ruukkien tarkastuskertomukset ja malminetsintämatkojen raportit on jaettu alueellisesti ja ruukeittain. Vuorihallituksen organisoimien malminetsintämatkojen ja -tutkimusten ansiosta arkisto sisältää laajan aineiston Suomen geologiasta 1700- ja 1800-luvuilla. Kokoelmaan kuuluu myös vuorihallituksen virkamiesten itsensä kokoamia hajanaisia historiatietoja vuoritoimen historiasta Suomessa. Pääosin ruotsinkielisen aineiston seassa on myös venäjänkielistä materiaalia.

Arkistoon kuuluu myös vuorihallituksen karttamateriaalia malmiesiintymistä ja Suomen geologiasta. Ruukkien valvonnan takia arkistossa on myös sahojen, ruukkien ja työvälineiden piirustuksia. Kartat ja piirustukset on yhdistetty Kansallisarkiston kartta- ja piirustuskokoelmaan.

Millaiseen tutkimukseen vuorihallituksen arkistoa voi hyödyntää?

Vuorihallituksen arkiston asiakirjat antavat mahdollisuuksia Lapin sekä ruukki- ja kaivospaikkakuntien tutkimukseen, sekä aineistoa kotiseutuhistorialle malminetsintäretkikuntien kertomuksina ja Lapin vuorimestarin papereina. Yksittäisten kaivosten tilimateriaali on sopiva lähde paikallishistoriallisiin tutkimuksiin.

Vuorihallituksen arkisto on oiva aineisto ruukkien ja varhaisen pienteollisuuden sekä ruukkien perinnöksiostojen tutkimiseen. Arkisto sisältää tuotanto- ja raaka-ainetilastoja eri ruukeista ja metallialan laitoksista. Ruukkien vaiheita täydentävät tarkastusraportit ja historia-aineistoon kootut lyhyet historiikit ruukeista. Luonnostaan arkisto on keskeinen lähdeaineisto kullankaivuusta, malminlouhinnasta ja metalli- ja kaivosteollisuudesta Suomessa kiinnostuneelle. Vuorihallituksen arkisto avaa myös yhden näkökulman Suomen teollistumiseen 1800-luvulla.

Vuorikollegion materiaali antaa ajallista perspektiiviä ja luo mahdollisuuksia tutkia 1600- ja 1700-luvun Ruotsin kaivosteollisuutta ja miten kruunu sitä sääteli. Arkistosta löytyy myös aineistoa henkilöhistoriaan vuorihallinnon virkamiesten keräämien historiatietojen ja osasta ruukkeja olevien työntekijäluetteloiden avulla. Leimakirjojen avulla voi identifioida metallituotteiden lähtöruukin tai raakaraudan tuottaneen laitoksen.

Miten saan aineiston käyttööni?

Vuorihallituksen arkistoa säilytetään Helsingissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, missä ne ovat suurimmaksi osaksi vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Arkistoaineiston kokonaismäärä on 13,90 hyllymetriä.

Tarkempaa tietoa arkistosta saa arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian aineistohaun kautta. Hakusanalla vuorihallitus saa nähtäväkseen kaiken vuorihallituksen arkistossa olevan materiaalin. Erillisenä olevan pienen vuorikollegion arkiston sisällön saa näkyviin käyttämällä hakusanoja vuorikollegion arkisto. Karttojen ja piirustusten tiedot saa näkyviin hakusanoilla vuorihallituksen kartat. Tilausta varten ota itsellesi ylös arkistoyksikön tunnus, esim. Aa:1. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston tutkijasaliin tai maksua vastaan johonkin muuhun arkistolaitoksen yksikköön tutkittavaksi.

Mikrofilmeinä ovat luettavissa vuorikäräjien pöytäkirjat vuosilta 1656–1804, joita on kopioina Jyväskylän maakunta-arkistossa ja Kansallisarkiston mikrofilmikokoelmassa. Huomatkaa myös että osa vuorikollegion aikaisesta Suomen vuorimestaripiirin materiaalista on vuorihallituksen arkiston muun materiaalin seassa, ei erillisessä vuorikollegion arkistokokoelmassa. Vuorikollegion arkiston koko on 0,5 hyllymetriä.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 517 ja vuorikollegion arkiston luettelon 517:1. Kansallisarkiston karttakokoelmassa olevien karttojen ja piirustusten paperinen luettelo löytyy Kansallisarkiston tutkijasalin yhteydestä. Luettelon tunnusnumero on 291:02.

Kirjallisuus

  • Eevert Laine - Suomen vuoritoimi 1809–1884 2: Ruukit. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1948.
  • Eevert Laine - Malminetsintä Suomessa 1809–1884. Geologinen tutkimuslaitos, Helsinki 1950.
  • Eevert Laine - Suomen vuoritoimi 1809–1884 1: Yleisesitys. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1950.
  • Eevert Laine - Suomen vuoritoimi 1809–1884 3: Harkkohytit, kaivokset, konepajat. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1952.