Ero sivun ”Ammatin ja elinkeinon harjoittamiseen liittyvät asiakirjalähteet” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 7: Rivi 7:
 
}}
 
}}
  
Sukututkimuksen tai muun historiallisen tutkimuksen yhteydessä voi törmätä eri ammattien edustajiin, jotka eivät toimi maataloustuotannossa: suutareihin, merimiehiin ja kauppiaisiin. Ammatin ja elinkeinon harjoittamiseen on historian saatossa liittynyt eritasoista ja joskus hyvinkin tiukkaa sääntelyä. Tämän seurauksena aiheeseen liittyen on syntynyt myös asiakirjalähteitä. Viranomaiset ovat valvoneet elinkeinon harjoittamista ja tämän toiminnan myötä eri arkistoihin on jäänyt jälkiä siitä. Tässä tekstissä kartoitetaan, mitä asiakirjalähteitä ammatin- ja elinkeinon harjoittamiseen liittyen on löydettävissä.
+
Sukututkimuksen tai muun historiallisen tutkimuksen yhteydessä voi törmätä eri ammattien edustajiin, kuten käsityöläisiin, merimiehiin ja kauppiaisiin. Ammatin ja elinkeinon harjoittamiseen on historian saatossa liittynyt eritasoista ja joskus hyvinkin tiukkaa säätelyä. Viranomaiset ovat valvoneet elinkeinon harjoittamista ja tämän toiminnan myötä on syntynyt myös asiakirjalähteitä.  
 
 
  
 
==Elinkeinoilmoitus==
 
==Elinkeinoilmoitus==
  
Ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa elinkeinon harjoittaminen oli tarkkaan rajoitettua. Käsityöammatissa sai toimia kaupungissa vain ammattikuntaan kuuluvat henkilöt ja esimerkiksi kauppaliikkeen pito maaseudulla oli kiellettyä. Vähitellen elinkeinon harjoittamista vapautettiin lainsäädännöllä, josta keskeisenä oli vuoden 1879 elinkeinoasetus. Sen perusteella enää vain tietyt erityisalat olivat rajoitettuja. Useimpien elinkeinojen kohdalla riitti, että sitä harjoittamaan aikova teki elinkeinoilmoituksen. Kaupungeissa tämä osoitettiin [[Maistraatit|maistraatille]], maalla [[Kruununvoudit|kruununvoudille]] ja 1945 jälkeen [[Nimismiehet|nimismiehelle]]. Kruununvoudeille tehtyjä ilmoituksia ennen vuotta 1945 voi löytyä myös nimismiesten arkistoista.
+
Ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa elinkeinon harjoittaminen oli tarkkaan rajoitettua. Käsityöammatissa sai toimia kaupungissa vain ammattikuntaan kuuluvat henkilöt ja esimerkiksi kauppaliikkeen pito maaseudulla oli kiellettyä. Vähitellen elinkeinon harjoittamista vapautettiin lainsäädännöllä, keskeisimpänä vuoden 1879 elinkeinoasetus. Sen perusteella enää vain tietyt erityisalat olivat rajoitettuja. Useimpien elinkeinojen kohdalla riitti, että sitä harjoittamaan aikova teki elinkeinoilmoituksen. Kaupungeissa tämä osoitettiin [[Maistraatit|maistraatille]], maalla [[Kruununvoudit|kruununvoudille]] ja 1945 jälkeen [[Nimismiehet|nimismiehelle]]. Kruununvoudeille tehtyjä ilmoituksia ennen vuotta 1945 voi löytyä myös nimismiesten arkistoista.
  
 
==Käsityöläiset==
 
==Käsityöläiset==
  
Käsityöläisten ammatinharjoittaminen kaupungeissa tapahtui pitkään ammattikuntalaitoksen puitteissa. Tähän liittyvistä asiakirjoista kerrotaan artikkelissa [[Ammattikuntia koskevat asiakirjat]]. Ammattikuntalaitoksen lakkauttaneen vuoden 1868 elinkeinoasetuksen myötä kaupunkeihin tuli perustaa elinkeinoyhdistyksiä kaupan, tehdasteollisuuden ja käsityön harjoittajille. Aluksi yhdistysten hyväksymät mestarikirjat olivat edellytyksenä porvarisoikeuden saamisen kaupungeissa. Täysi elinkeinovapaus 1879 asetuksella kuitenkin vähensi yhdistysten myöntämien ammattipätevyyksien vaatimusta. Muutamia näiden yhdistysten arkistoja on säilytyksessä arkistolaitoksen eri yksiköissä ja ne sisältävät tietoja myös yhdistysten jäseninä olleista elinkeinonharjoittajista.
+
Käsityöläisten ammatinharjoittaminen kaupungeissa tapahtui pitkään ammattikuntalaitoksen puitteissa. Tähän liittyvistä asiakirjoista kerrotaan artikkelissa [[Ammattikuntia koskevat asiakirjat]]. Ammattikuntalaitoksen lakkauttaneen vuoden 1868 elinkeinoasetuksen myötä kaupunkeihin tuli perustaa elinkeinoyhdistyksiä kaupan, tehdasteollisuuden ja käsityön harjoittajille. Aluksi yhdistysten hyväksymät mestarikirjat olivat edellytyksenä porvarisoikeuden saamiseen kaupungeissa. Vuoden 1879 asetukseen sisältynyt täysi elinkeinovapaus kuitenkin vähensi yhdistysten myöntämien ammattipätevyyksien vaatimusta. Muutamia näiden yhdistysten arkistoja on säilytyksessä arkistolaitoksen eri yksiköissä ja ne sisältävät tietoja myös yhdistysten jäseninä olleista elinkeinonharjoittajista.
  
 
Maaseudulla käsityöammatin harjoittaminen ammattikuntalaitoksen alkuaikoina oli kiellettyä. Vuodesta 1680 alkaen käsityöläisten toimintaa maaseudulla vähitellen vapautettiin, mutta heidän lukumääränsä pitäjää kohden oli aluksi rajattu. Jotta sai luvallisesti harjoittaa käsityöammattia maaseutupaikkakunnalla, tuli tähän hakea lupa lääninhallituksesta. Tätä edelsi puoltolauseen hankkiminen käräjiltä. Käsityöläisten hakemia lupia voi hakea [[Lääninhallitukset|lääninhallitusten]] arkistojen anomusasioista ja puoltolauseita [[Kihlakunnanoikeudet|kihlakunnanoikeuksien]] varsinaisasioiden pöytäkirjoista. Maaseudulla käsityöammattien harjoittaminen vapautettiin osittain jo vuonna 1859 ja laajemmin 1868 elinkeinoasetuksella.  Lupahakemuksia löytyy lääninhallitusten arkistoista kuitenkin ainakin vuoteen 1879 saakka.
 
Maaseudulla käsityöammatin harjoittaminen ammattikuntalaitoksen alkuaikoina oli kiellettyä. Vuodesta 1680 alkaen käsityöläisten toimintaa maaseudulla vähitellen vapautettiin, mutta heidän lukumääränsä pitäjää kohden oli aluksi rajattu. Jotta sai luvallisesti harjoittaa käsityöammattia maaseutupaikkakunnalla, tuli tähän hakea lupa lääninhallituksesta. Tätä edelsi puoltolauseen hankkiminen käräjiltä. Käsityöläisten hakemia lupia voi hakea [[Lääninhallitukset|lääninhallitusten]] arkistojen anomusasioista ja puoltolauseita [[Kihlakunnanoikeudet|kihlakunnanoikeuksien]] varsinaisasioiden pöytäkirjoista. Maaseudulla käsityöammattien harjoittaminen vapautettiin osittain jo vuonna 1859 ja laajemmin 1868 elinkeinoasetuksella.  Lupahakemuksia löytyy lääninhallitusten arkistoista kuitenkin ainakin vuoteen 1879 saakka.
Rivi 22: Rivi 21:
 
==Maakauppiaat==
 
==Maakauppiaat==
  
Kauppatoiminnan harjoittaminen maaseudulla vapautettiin 1859. Maaseudulla kauppaa harjoittaneet ns. maakauppiaat hakivat luvan kaupan pitämiseen [[Lääninhallitukset|lääninhallitukselta]] vuoteen 1879 asti. Lupahakemuksia ja -päätöksiä löytyy lääninhallitusten anomusasioista. Vuodesta 1880 eteenpäin maakauppiaan riitti tehdä elinkeinoilmoitus, joita löytyy [[Kruununvoudit|kruununvoutien]] arkistoista. Lääninhallituksen anomusasioista ja kruununvoudin arkistoista voi löytyä tietyn maakaupan myöhemmistäkin vaiheista asiakirjoja, sillä mm. väriaineiden kauppaan tarvittiin lupa lääninhallitukselta ja kauppaliikkeen lopettamisesta ilmoitettiin lääninhallitukselle ja 1879 jälkeen kruununvoudille. Muita maakauppiaita koskevia asiakirjoja, mm. luetteloita tietyn paikkakunnan maakauppiaista löytyy kruununvoutien lisäksi [[Nimismiehet|nimismiesten]] arkistoista.
+
Kauppatoiminnan harjoittaminen maaseudulla vapautettiin 1859. Maaseudulla kauppaa harjoittaneet ns. maakauppiaat hakivat luvan kaupan pitämiseen [[Lääninhallitukset|lääninhallitukselta]] vuoteen 1879 asti. Lupahakemuksia ja -päätöksiä löytyy lääninhallitusten anomusasioista. Vuodesta 1880 eteenpäin maakauppiaan riitti tehdä elinkeinoilmoitus, joita löytyy [[Kruununvoudit|kruununvoutien]] arkistoista. Lääninhallituksen anomusasioista ja kruununvoudin arkistoista voi löytyä tietyn maakaupan myöhemmistäkin vaiheista asiakirjoja, sillä mm. väriaineiden kauppaan tarvittiin lupa lääninhallitukselta. Kauppaliikkeen lopettamisesta ilmoitettiin lääninhallitukselle ja 1879 jälkeen kruununvoudille. Muita maakauppiaita koskevia asiakirjoja, mm. luetteloita tietyn paikkakunnan maakauppiaista löytyy kruununvoutien lisäksi [[Nimismiehet|nimismiesten]] arkistoista.
  
 
==Merimiehet, sotilaat, virkamiehet==
 
==Merimiehet, sotilaat, virkamiehet==
Rivi 28: Rivi 27:
 
Merimiehistä tietoja löytyy ennen kaikkea merimieshuoneiden arkistoista. Lisäksi on laadittu erilaisia luetteloja, mistä voi hakea merimiehinä toimineita henkilöitä. Näistä lähteistä tiedonhakuun ohjaa Portin [[Merimieshuoneet]]-artikkeli. Lisäksi tietoa merimiehiin liittyvistä arkistolähteistä löytyy arkistolaitoksen kotisivuilla olevasta [http://www.arkisto.fi/fi/minitiedonjyvaeset/#merimiehet minitiedonjyväsestä].
 
Merimiehistä tietoja löytyy ennen kaikkea merimieshuoneiden arkistoista. Lisäksi on laadittu erilaisia luetteloja, mistä voi hakea merimiehinä toimineita henkilöitä. Näistä lähteistä tiedonhakuun ohjaa Portin [[Merimieshuoneet]]-artikkeli. Lisäksi tietoa merimiehiin liittyvistä arkistolähteistä löytyy arkistolaitoksen kotisivuilla olevasta [http://www.arkisto.fi/fi/minitiedonjyvaeset/#merimiehet minitiedonjyväsestä].
  
Sotilaiden tutkimisessa auttaa puolestaan [[Teema: Palvelus armeijassa|Palvelus armeijassa]] –arkikkeli.
+
Sotilaiden tutkimisessa auttaa puolestaan [[Teema: Palvelus armeijassa|Palvelus armeijassa]] –artikkeli.
  
Tietoja yksittäisistä valtion virkamiehistä löytyy 1800-luvun osalta esimerkiksi [[Ansioluettelokokoelma 1826 – 1882|ansioluettelokokoelmasta]]. Myös virkatalojen asiakirjat voivat auttaa tiedonetsinnässä, jos haettavan henkilön virkaan on kuulunut puustelli eli virkatalo. Virkatalojen asiakirjoista on Kansallisarkistossa säilytettävä [[Asutushallituksen virkataloasiakirjat|kokoelma]] ja sen lisäksi jokaisessa maakunta-arkistossa säilytetään monien yksittäisten virkatalojen arkistoja.
+
Tietoja yksittäisistä valtion virkamiehistä löytyy 1800-luvun osalta esimerkiksi [[Ansioluettelokokoelma 1826 – 1882|ansioluettelokokoelmasta]]. Myös virkatalojen asiakirjat voivat auttaa tiedonetsinnässä, jos haettavan henkilön virkaan on kuulunut puustelli eli virkatalo. Virkatalojen asiakirjoja sisältää Kansallisarkistossa säilytettävä [[Asutushallituksen virkataloasiakirjat -kokoelma]] ja sen lisäksi jokaisessa maakunta-arkistossa säilytetään monien yksittäisten virkatalojen arkistoja.
  
 
==Kirjallisuutta==
 
==Kirjallisuutta==

Versio 8. joulukuuta 2015 kello 15.32

Muista myös nämä

Ammattikuntia koskevat asiakirjat

Ansioluettelokokoelma 

Sukututkimuksen tai muun historiallisen tutkimuksen yhteydessä voi törmätä eri ammattien edustajiin, kuten käsityöläisiin, merimiehiin ja kauppiaisiin. Ammatin ja elinkeinon harjoittamiseen on historian saatossa liittynyt eritasoista ja joskus hyvinkin tiukkaa säätelyä. Viranomaiset ovat valvoneet elinkeinon harjoittamista ja tämän toiminnan myötä on syntynyt myös asiakirjalähteitä.

Elinkeinoilmoitus

Ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa elinkeinon harjoittaminen oli tarkkaan rajoitettua. Käsityöammatissa sai toimia kaupungissa vain ammattikuntaan kuuluvat henkilöt ja esimerkiksi kauppaliikkeen pito maaseudulla oli kiellettyä. Vähitellen elinkeinon harjoittamista vapautettiin lainsäädännöllä, keskeisimpänä vuoden 1879 elinkeinoasetus. Sen perusteella enää vain tietyt erityisalat olivat rajoitettuja. Useimpien elinkeinojen kohdalla riitti, että sitä harjoittamaan aikova teki elinkeinoilmoituksen. Kaupungeissa tämä osoitettiin maistraatille, maalla kruununvoudille ja 1945 jälkeen nimismiehelle. Kruununvoudeille tehtyjä ilmoituksia ennen vuotta 1945 voi löytyä myös nimismiesten arkistoista.

Käsityöläiset

Käsityöläisten ammatinharjoittaminen kaupungeissa tapahtui pitkään ammattikuntalaitoksen puitteissa. Tähän liittyvistä asiakirjoista kerrotaan artikkelissa Ammattikuntia koskevat asiakirjat. Ammattikuntalaitoksen lakkauttaneen vuoden 1868 elinkeinoasetuksen myötä kaupunkeihin tuli perustaa elinkeinoyhdistyksiä kaupan, tehdasteollisuuden ja käsityön harjoittajille. Aluksi yhdistysten hyväksymät mestarikirjat olivat edellytyksenä porvarisoikeuden saamiseen kaupungeissa. Vuoden 1879 asetukseen sisältynyt täysi elinkeinovapaus kuitenkin vähensi yhdistysten myöntämien ammattipätevyyksien vaatimusta. Muutamia näiden yhdistysten arkistoja on säilytyksessä arkistolaitoksen eri yksiköissä ja ne sisältävät tietoja myös yhdistysten jäseninä olleista elinkeinonharjoittajista.

Maaseudulla käsityöammatin harjoittaminen ammattikuntalaitoksen alkuaikoina oli kiellettyä. Vuodesta 1680 alkaen käsityöläisten toimintaa maaseudulla vähitellen vapautettiin, mutta heidän lukumääränsä pitäjää kohden oli aluksi rajattu. Jotta sai luvallisesti harjoittaa käsityöammattia maaseutupaikkakunnalla, tuli tähän hakea lupa lääninhallituksesta. Tätä edelsi puoltolauseen hankkiminen käräjiltä. Käsityöläisten hakemia lupia voi hakea lääninhallitusten arkistojen anomusasioista ja puoltolauseita kihlakunnanoikeuksien varsinaisasioiden pöytäkirjoista. Maaseudulla käsityöammattien harjoittaminen vapautettiin osittain jo vuonna 1859 ja laajemmin 1868 elinkeinoasetuksella. Lupahakemuksia löytyy lääninhallitusten arkistoista kuitenkin ainakin vuoteen 1879 saakka.

Maakauppiaat

Kauppatoiminnan harjoittaminen maaseudulla vapautettiin 1859. Maaseudulla kauppaa harjoittaneet ns. maakauppiaat hakivat luvan kaupan pitämiseen lääninhallitukselta vuoteen 1879 asti. Lupahakemuksia ja -päätöksiä löytyy lääninhallitusten anomusasioista. Vuodesta 1880 eteenpäin maakauppiaan riitti tehdä elinkeinoilmoitus, joita löytyy kruununvoutien arkistoista. Lääninhallituksen anomusasioista ja kruununvoudin arkistoista voi löytyä tietyn maakaupan myöhemmistäkin vaiheista asiakirjoja, sillä mm. väriaineiden kauppaan tarvittiin lupa lääninhallitukselta. Kauppaliikkeen lopettamisesta ilmoitettiin lääninhallitukselle ja 1879 jälkeen kruununvoudille. Muita maakauppiaita koskevia asiakirjoja, mm. luetteloita tietyn paikkakunnan maakauppiaista löytyy kruununvoutien lisäksi nimismiesten arkistoista.

Merimiehet, sotilaat, virkamiehet

Merimiehistä tietoja löytyy ennen kaikkea merimieshuoneiden arkistoista. Lisäksi on laadittu erilaisia luetteloja, mistä voi hakea merimiehinä toimineita henkilöitä. Näistä lähteistä tiedonhakuun ohjaa Portin Merimieshuoneet-artikkeli. Lisäksi tietoa merimiehiin liittyvistä arkistolähteistä löytyy arkistolaitoksen kotisivuilla olevasta minitiedonjyväsestä.

Sotilaiden tutkimisessa auttaa puolestaan Palvelus armeijassa –artikkeli.

Tietoja yksittäisistä valtion virkamiehistä löytyy 1800-luvun osalta esimerkiksi ansioluettelokokoelmasta. Myös virkatalojen asiakirjat voivat auttaa tiedonetsinnässä, jos haettavan henkilön virkaan on kuulunut puustelli eli virkatalo. Virkatalojen asiakirjoja sisältää Kansallisarkistossa säilytettävä Asutushallituksen virkataloasiakirjat -kokoelma ja sen lisäksi jokaisessa maakunta-arkistossa säilytetään monien yksittäisten virkatalojen arkistoja.

Kirjallisuutta

Suomen taloushistoria 2. Teollistuva Suomi, toim. Jorma Ahvenainen, Erkki Pihkala ja Viljo Rasila. Helsinki 1982.



Paluu Portin etusivulle