Kruununvoudit

Kohteesta Portti
Versio hetkellä 17. toukokuuta 2013 kello 11.34 – tehnyt MMäkiranta (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kruununtilojen katselmukseen liittyvät aineistot

Lääninhallitukset

Nimismiehet

Suomalaisille annetut passit Venäjälle

Verotus 

Kruununvoutien tehtävät

Kruununvoudit olivat valtion viranomaisia, jotka toimivat osana aluehallintoa. Heidän toimenkuvansa oli toimia lääninhallitusten alaisina veronkanto- ja toimeenpanoviranomaisina.

Voutien tehtäviä määriteltiin 1500-luvun puolivälin tienoilta lähtien, mutta ensimmäinen voutien ohjesääntö annettiin vuonna 1688. Tällöin näille viranomaisille virallistettiin nimitys kruununvouti, vaikka muitakin nimityksiä, kuten kihlakunnanvoutia käytettiin edelleen rinnakkain virallisen nimityksen kanssa.

Vuoden 1688 ohjesääntö määritteli kruununvoudin päätehtäväksi kerätä veroja ja muita maksuja ja toimia näin maaherran apuna. Keräämänsä tulot kruununvouti tilitti lääninkonttoriin. Veronkannon toteuttamiseksi ja valvomiseksi kruununvoudin tuli huolehtia maakirjantarkastuksista, autiotilojen asuttamisesta, valvottava kruununtilojen viljelemistä ja kuninkaan kartanoitten vuokraajia. Kruununvoudin oli myös oltava läsnä käräjillä keskiajalta säilyneen perinteen mukaisesti.

Vuonna 1898 kruununvoudit saivat uuden johtosäännön. Johtosäännössä kruununvoutien tehtäviä ja vastuualuetta laajennettiin. Uudistettuun toimenkuvaan lisättiin veronkannon ohelle tehtäväksi valvoa lakien ja asetusten noudattamista sekä tarkkailla nimismiesten, henkikirjoittajien ja poliisikonstaapelien toimintaa. Kruununvoudit toimivat kihlakuntansa ylimpänä poliisiviranomaisena. He myös hoitivat kihlakuntansa alueella useimpia niistä valvontatehtävistä, jotka aluetasolla kuuluivat lääninhallitukselle.

Kruununvoutien virat lakkautettiin vuoden 1944 lopussa. Kruununvoutien tehtävistä veronkanto siirtyi lääninhallituksille ja muut yleishallintotehtävät nimismiehille.

Seuraavassa teoksessa kerrotaan tarkemmin kruununvoudeista: Onnela, Samuli & Orrman Eljas, ”Valtion piiri- ja paikallishallinnon asiakirjat”. Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Eljas Orrman & Elisa Pispala. Kansallisarkisto, WSOY, Porvoo 1994, 129–143.

Mitä asiakirjoja kruununvoutien arkistot sisältävät?

Arkistolaitoksen eri yksiköissä säilytetään yhteensä 77 kruununvoudin arkistoa. Arkistot sijaitsevat arkistolaitoksen piirijaon mukaisesti siinä yksikössä, jonka arkistopiirin alueella kruununvouti on toiminut.

Kruununvoutien arkistot sisältävät monipuolisesti erilaisia asiakirjoja kruununvoutien tehtäviin liittyen. Veronkantotehtävästä syntyneistä asiakirjoista merkittävimpänä mainittakoon veronkantokirjat. Veronkannon tukitehtävien hoidosta on muodostunut myös muita huomionarvoisia asiakirjoja, jotka ovat käyttökelpoisia erilaisten tutkijoiden lähteinä muun muassa elinkeinoelämää tutkittaessa.

Kruununvoutien arkistoihin sisältyy erilaisia luetteloita, kuten teitä ja kestikievareita, kruununtiloja ja kotitarvejauhomyllyjä koskevia luetteloita sekä luetteloita maakauppiaista, elinkeinonharjoittajista, teollisuuslaitoksista, käsityöpajoista ja meijereistä.

Veronkannon toteuttaminen edellytti kruununvoudilta verotuskohteiden tarkastamista. Tarkastuksista tehtiin pöytäkirjoja, joten arkistot sisältävät muun muassa kruunun- ja verotiloja, myllyjä, soita, siltoja, sotilastorppia ja kyytilaitosta koskevia katselmuspöytäkirjoja. Arkistoissa on pöytäkirjojen ohella myös muita kestikievareita, teitä ja kyyditystä koskevia asiakirjoja. Huutokauppa-, pakkohuutokauppa- ja ulosmittauspöytäkirjat ovat huomattava osa kruununvoutien arkistoja.

Kruununvoutien arkistoihin sisältyvät vuosi- ja vuodentulokertomukset kertovat kihlakunnan tilasta, kuten maanviljelyksestä ja kaupankäynnistä alueella. Arkistoihin sisältyy myös elinkeinoilmoituksia.

Kruununvoutien arkistoissa on jonkin verran julkisten kaupanvahvistajien päiväkirjoja ja kauppakirjajäljennöksiä. Osa arkistoista sisältää kauppa- ja yhdistysrekisteridiaareja.

Kruununvoutien arkistoihin sisältyvät alle sata vuotta vanhat poliisien ja poliisikonstaapelien päiväkirjat, poliisitutkintapöytäkirjat, rangaistusten täytäntöönpanoasiakirjat ja rikosasiain päiväkirjat ovat käyttörajoitettuja.

Mihin kruununvoutien arkistoja voi käyttää?

Kruununvoutien arkistojen asiakirjat ovat käyttökelpoisia useissa eri tilanteissa. Esimerkiksi lääninhallitusten arkistoissa olevien aukkojen täyttämisessä kruununvoutien arkistot voivat olla hyviä tietolähteitä, sillä kruununvoutien kirjeenvaihto lääninhallitusten kanssa oli vilkasta. Näistä arkistoista voikin löytyä runsaasti sekä lääninhallitukselle lähetettyjä että sieltä saapuneita kirjeitä.

Kruununvoutien arkistot luovat kuvaa muun muassa maamme elinkeinoelämästä. Esimerkiksi erilaiset katselmuspöytäkirjat valottavat maa- ja metsätalouden kehittymistä ja elinkeinoilmoituksien avulla voi tutkia ammatinharjoittajia. Sotilasasioista löytyy tietoja lähinnä sotilasvirkataloja ja ruotujakolaitosta koskevista asiakirjoista.

Aineiston hakuohjeistus

Arkistolaitoksessa säilytetään yhteensä 77 kruununvoudin arkistoa. Arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri yksiköissä yksiköiden piirijaon mukaisesti.

Vakka-arkistotietokannasta kruununvoudit löytää tarkennetun haun avulla valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä ryhmän ”Kruununvoudit” ja painamalla Tee haku. Sivun vasempaan laitaan avautuu lista kaikista arkistolaitoksessa säilytettävistä kruununvoutien arkistoista. Painamalla haluamansa kruununvoudin nimeä pääsee tutkimaan arkiston tietoja, kuten säilytyspaikkaa ja arkistoluetteloa. Tarkennetun haun Nimihaulla arkistot löytää kirjoittamalla hakukenttään ”Kruununvouti” ja painamalla Tee haku. Alueellisen rajauksen hakuun voi tehdä valitsemalla Säilyttävä arkistolaitoksen yksikkö –kohdasta haluamansa yksikön. Kruununvoudin toiminta-alueena ollut kunta löytyy Vakka-hausta avautuvan arkistoluettelon arkistonmuodostajatason Maantieteellinen toiminta-alue-tekstikentästä.

Vakka-arkistotietokannasta avautuvan puunäkymän avulla pääsee tutkimaan, mitä asiakirjoja arkistot sisältävät. Kruununvoutien arkistojen arkistonmuodostus noudatti soveltaen lääninhallitusten arkistonmuodostuskäytäntöjä. Kirjediaarien avulla löytää saapuneiden ja lähteneiden kirjeiden tiedot aikajärjestyksessä. Lisäksi kruununvoutien arkistot sisältävät ulosottodiaareja, sillä kruununvoudit toimivat pakkohuutokauppojen toimeenpanijoina. Diaarien avulla kirjeiden, päätösten ja muiden asiakirjojen löytyminen helpottuu.

Kruununvoutien arkistoihin sisältyvät alle sata vuotta vanhat poliisien ja poliisikonstaapelien päiväkirjat, poliisitutkintapöytäkirjat, rangaistusten täytäntöönpanoasiakirjat ja rikosasiain päiväkirjat ovat käyttörajoitettuja.

Kirjallisuutta

Onnela, Samuli & Orrman Eljas, ”Valtion piiri- ja paikallishallinnon asiakirjat”. Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Eljas Orrman & Elisa Pispala. Kansallisarkisto, WSOY, Porvoo 1994, 129–143.

Orrman, Eljas & Ena, Mikaela (toim.). Beståndsöversikt för Vasa landsarkiv. Maakunta-arkistojen julkaisuja 4. Vaasan maakunta-arkisto, Vaasa 2001.

Turunen, Rauno, Kruununvoutien, henkikirjoittajien ja nimismiesten arkistot Vaasan maakunta-arkistossa 31.12.1966. Painamaton provenienssityö 1969.

Kruununvoudit Wikipediassa

Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Paluu Portin etusivulle