Ero sivun ”Ohjeita kantakortin merkintöjen tulkintaan” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Miten voin etsiä haluamani sotapäiväkirjan verkosta? )
 
(28 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
= Miksi kantakorttien merkintöjä pitää osata tulkita?  =
+
== Miksi kantakorttien merkintöjä pitää osata tulkita?  ==
  
Kantakorttien merkintöjen tulkitseminen on tärkeää, koska niiden sisältämien tietojen perusteella tutkijan on mahdollista löytää tarvitsemansa sotapäiväkirjat. Seuraavassa kahdessa esimerkissä opetetaan, miten kantakorttien merkintöjä luetaan. Sivun alalaidassa kerrotaan tulkinnan apuvälineistä, joista tärkein lienee arkistolaitoksen [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/lyhenne.mac/lyhenne lyhennekone].  
+
[[Kantakortti|Kantakorttien]] merkintöjen tulkitseminen on tärkeää, koska niiden sisältämien tietojen perusteella tutkijan on mahdollista löytää tarvitsemansa sotapäiväkirjat. Seuraavassa kahdessa esimerkissä opetetaan, miten kantakorttien merkintöjä luetaan. Sivun alalaidassa kerrotaan tulkinnan apuvälineistä, joista tärkein lienee Kansallisarkiston koostama [http://wiki.narc.fi/portti/images/d/dd/Sotilaslyhenteet.pdf luettelo sotilaslyhenteistä].  
  
Kantakortit jakaantuvat ennen 2. maailmansotaa laadittuihin ns. vanhoihin kantakortteihin, jotka ovat muodoltaan kaksipuoleisia pahvikortteja sekä ns. uusiin kantakortteihin, jotka ovat muodoltaan vihertäviä tai sinertäviä kaksilehtisiä vihkoja. Uudet kortit on laadittu viime sotien päättymisen jälkeen ja niiden tietoja on koottu vanhojen korttien merkintöjä kopioimalla.  
+
Kantakortit jakaantuvat ennen 2. maailmansotaa laadittuihin ns. vanhoihin kantakortteihin, jotka ovat kaksipuolisia pahvikortteja, sekä ns. uusiin kantakortteihin, jotka ovat vihertäviä tai sinertäviä kaksilehtisiä vihkoja. Uudet kortit on laadittu viime sotien päättymisen jälkeen ja niiden tietoja on koottu vanhojen korttien merkintöjä kopioimalla.
  
= Esimerkki 1:&nbsp;vanhan kantakortin merkintöjen tulkitseminen<br>  =
+
== Esimerkki 1: vanhan kantakortin merkintöjen tulkitseminen==
 +
[[Kuva:Vanha kantakortti.jpg|thumb|right|700px|Esimerkki 1.]]
 +
Seuraavassa näkyy kuva vanhan kantakortin taustapuolesta, jonka merkinnät ovat tärkeitä oikean sotapäiväkirjan löytämisen kannalta. Kohdat 23 ja 32–33 ovat tavallisesti tärkeimmät.
  
Seuraavassa näkyy kuva vanhan kantakortin taustapuolesta, jonka merkinnät ovat tärkeitä oikean sotapäiväkirjan löytämisen kannalta. Kohdat 23 ja 32-33 ovat tavallisesti tärkeimmät. Alla olevassa mallissa esimerkkihenkilömme on saapunut palvelukseen Järjestelykeskus 1:n 11. komppaniaan (11./Järj.K 1) 12.6.1942 (ks. kortin kohta 23). Kortin kohdasta 32 ilmenee, että hänet on tämän jälkeen siirretty 14. Divisioonan henkilötäydennyskeskukseen (HTK/14.D) 9.7.1942, josta edelleen saman divisioonan osaston Niemeen (Os. Niemi/14.D) 13.7.1942. Seuraava siirto on tapahtunut 30.9.1942, jolloin hänet on määrätty Jalkaväkirykmentti 52:n 7. komppaniaan (7./JR 52). Sodan loppupuolella hän on palvellut vielä rykmenttinsä 9. komppaniassa (9./JR 52) 30.6.1943-16.4.1944 sekä lopuksi Erillinen pataljoona 24:n 4. komppaniassa (4./Er.P 24) 17.4.1944-12.11.1944.&nbsp;Hänet kotiutettiin 14.11.1944.<br>
+
Alla olevassa mallissa esimerkkihenkilömme on saapunut palvelukseen Järjestelykeskus 1:n 11. komppaniaan (11./Järj.K 1) 12.6.1942 (ks. kortin kohdat 23–24). Kortin kohdasta 32 ilmenee, että hänet on tämän jälkeen siirretty 14. Divisioonan henkilötäydennyskeskukseen (HTK/14.D) 9.7.1942, josta edelleen saman divisioonan osasto Niemeen (Os. Niemi/14.D) 13.7.1942.  
  
&nbsp; [[Image:Vanha kantakortti.jpg|right|700px]]
+
Seuraava siirto on tapahtunut 30.9.1942, jolloin hänet on määrätty Jalkaväkirykmentti 52:n 7. komppaniaan (7./JR 52).  
  
= Esimerkki&nbsp;2: uuden kantakortin merkintöjen&nbsp;tulkitseminen =
+
Sodan loppupuolella hän on palvellut vielä rykmenttinsä 9. komppaniassa (9./JR 52) 30.6.1943–16.4.1944 sekä lopuksi Erillinen pataljoona 24:n 4. komppaniassa (4./Er.P 24) 17.4.1944–12.11.1944. Kohdassa 41 olevan merkinnän mukaan hänet kotiutettiin 14.11.1944.
 +
 
 +
== Esimerkki 2: uuden kantakortin merkintöjen tulkitseminen ==
 +
 
 +
[[Image:Uusi kantakortti.jpg|thumb|right|700px|Esimerkki 2.]]
  
 
Uuteen kantakorttiin sotapäiväkirjan löytämisen kannalta keskeinen tieto on koottu sen toiselle sivulle, joka on otsikoitu nimekkeellä "VI. Palvelus puolustusvoimissa". Sivulle on koottu palvelus niin rauhan kuin sodankin aikana. Alla olevassa kuvassa näkyy juuri tuo kantakortin toinen sivu.  
 
Uuteen kantakorttiin sotapäiväkirjan löytämisen kannalta keskeinen tieto on koottu sen toiselle sivulle, joka on otsikoitu nimekkeellä "VI. Palvelus puolustusvoimissa". Sivulle on koottu palvelus niin rauhan kuin sodankin aikana. Alla olevassa kuvassa näkyy juuri tuo kantakortin toinen sivu.  
  
Esimerkkihenkilömme on suorittanut varusmiespalveluksensa (merkitty korttiin tunnuksella "V") muun muassa panssarilaiva Ilmarisella sekä koululaiva Suomen Joutsenella. Näiltä ajoilta ei sotapäiväkirjoja ole. Hän on myös toiminut palkattuna viranhaltijana 1930-luvun lopulla (merkitty korttiin tunnuksella "P") eikä tältäkään ajalta ole päiväkirjoja. Niitä löytyy käytännössä ainoastaan sota-ajalta, joskin välirauhan ajaltakin on joitakin päiväkirjoja.  
+
Esimerkkihenkilömme on suorittanut varusmiespalveluksensa (merkitty korttiin tunnuksella "V") muun muassa panssarilaiva Ilmarisella sekä koululaiva Suomen Joutsenella. Näiltä ajoilta ei sotapäiväkirjoja ole. Hän on myös toiminut palkattuna viranhaltijana 1930-luvun lopulla (merkitty korttiin tunnuksella "P"), eikä tältäkään ajalta ole päiväkirjoja. Niitä löytyy käytännössä ainoastaan sota-ajalta, joskin välirauhan ajaltakin on joitakin päiväkirjoja.  
  
 
Talvisodan ajalta kortissa on vain vähän palvelustietoja. Sen sijaan jatkosodan osalta niitä on enemmän. Kuten yllä on henkilön merkitty astuneen palvelukseen Järjestelykeskus 1:n 11. komppaniaan (11./Järj.K 1) 12.6.1942. Tämän jälkeen hän on palvellut mm. 14. Divisioonan Osasto Niemessä (Os.Niemi/14.D), Jalkaväkirykmentti 52:n 7. (7./JR 52) ja 9. komppaniassa (9./JR 52). Palvelusajat on esitetty ensimmäisessä sarakkeessa.  
 
Talvisodan ajalta kortissa on vain vähän palvelustietoja. Sen sijaan jatkosodan osalta niitä on enemmän. Kuten yllä on henkilön merkitty astuneen palvelukseen Järjestelykeskus 1:n 11. komppaniaan (11./Järj.K 1) 12.6.1942. Tämän jälkeen hän on palvellut mm. 14. Divisioonan Osasto Niemessä (Os.Niemi/14.D), Jalkaväkirykmentti 52:n 7. (7./JR 52) ja 9. komppaniassa (9./JR 52). Palvelusajat on esitetty ensimmäisessä sarakkeessa.  
  
Lyhenteiden tulkitsemisessa&nbsp;auttaa arkistolaitoksen [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/lyhenne.mac/lyhenne lyhennekone].
+
Lyhenteiden tulkitsemisessa&nbsp;auttaa Kansallisarkiston koostama [http://wiki.narc.fi/portti/images/d/dd/Sotilaslyhenteet.pdf luettelo sotilaslyhenteistä].  
 
 
&nbsp;
 
 
 
[[Image:Uusi kantakortti.jpg|right|700px]]
 
 
 
= Miten voin etsiä haluamani sotapäiväkirjan verkosta?&nbsp;  =
 
 
 
Yllämainitun kantakortin tietojen tulkitsemisen jälkeen haluttua sotapäiväkirjaa voidaan ryhtyä etsimään [http://www.arkisto.fi/ arkistolaitoksen kotisivulla] olevan [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/PerusHaku.action Vakka-arkistotietokannan] avulla. Perushakukenttään syötetään joukko-osaston nimi lainausmerkeissä ''ilman lyhenteitä ''(esim. "Jalkaväkirykmentti 11"). Tällöin hakutulokseksi saadaan kaikki sen omat&nbsp;sekä sen alaisten yksiköiden sotapäiväkirjat. Itse päiväkirjaan pääsee hakusivulla esiin tulevan Aineisto on tallennettu digitaaliarkistoon -linkin kautta.
 
 
 
Tällä hetkellä ainoastaan talvisodan sotapäiväkirjat ovat luettavissa Internetissä. Jatkosodan sotapäiväkirjoja digitoidaan parhaillaan ja ne tulevat verkossa luettaviksi lähitulevaisuudessa.
 
 
 
 
 
 
 
[[Image:Vakkanakyma.JPG|500px|Esimerkki Vakan perushakunäkymästä]]
 
  
<br>
+
== Miten voin etsiä haluamani sotapäiväkirjan verkosta? ==
  
[http://193.184.161.240/portti/ Paluu Portin etusivulle]
+
Yllä mainitun kantakortin tietojen tulkitsemisen jälkeen haluttua sotapäiväkirjaa voidaan ryhtyä etsimään Kansallisarkiston [https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html Astia-verkkopalvelun] avulla. Astia-hakuun kannattaa syöttää joukko-osaston nimi ''ilman lyhenteitä ''(esim. Jalkaväkirykmentti 11).

Nykyinen versio 27. kesäkuuta 2022 kello 15.00

Miksi kantakorttien merkintöjä pitää osata tulkita?

Kantakorttien merkintöjen tulkitseminen on tärkeää, koska niiden sisältämien tietojen perusteella tutkijan on mahdollista löytää tarvitsemansa sotapäiväkirjat. Seuraavassa kahdessa esimerkissä opetetaan, miten kantakorttien merkintöjä luetaan. Sivun alalaidassa kerrotaan tulkinnan apuvälineistä, joista tärkein lienee Kansallisarkiston koostama luettelo sotilaslyhenteistä.

Kantakortit jakaantuvat ennen 2. maailmansotaa laadittuihin ns. vanhoihin kantakortteihin, jotka ovat kaksipuolisia pahvikortteja, sekä ns. uusiin kantakortteihin, jotka ovat vihertäviä tai sinertäviä kaksilehtisiä vihkoja. Uudet kortit on laadittu viime sotien päättymisen jälkeen ja niiden tietoja on koottu vanhojen korttien merkintöjä kopioimalla.

Esimerkki 1: vanhan kantakortin merkintöjen tulkitseminen

Esimerkki 1.

Seuraavassa näkyy kuva vanhan kantakortin taustapuolesta, jonka merkinnät ovat tärkeitä oikean sotapäiväkirjan löytämisen kannalta. Kohdat 23 ja 32–33 ovat tavallisesti tärkeimmät.

Alla olevassa mallissa esimerkkihenkilömme on saapunut palvelukseen Järjestelykeskus 1:n 11. komppaniaan (11./Järj.K 1) 12.6.1942 (ks. kortin kohdat 23–24). Kortin kohdasta 32 ilmenee, että hänet on tämän jälkeen siirretty 14. Divisioonan henkilötäydennyskeskukseen (HTK/14.D) 9.7.1942, josta edelleen saman divisioonan osasto Niemeen (Os. Niemi/14.D) 13.7.1942.

Seuraava siirto on tapahtunut 30.9.1942, jolloin hänet on määrätty Jalkaväkirykmentti 52:n 7. komppaniaan (7./JR 52).

Sodan loppupuolella hän on palvellut vielä rykmenttinsä 9. komppaniassa (9./JR 52) 30.6.1943–16.4.1944 sekä lopuksi Erillinen pataljoona 24:n 4. komppaniassa (4./Er.P 24) 17.4.1944–12.11.1944. Kohdassa 41 olevan merkinnän mukaan hänet kotiutettiin 14.11.1944.

Esimerkki 2: uuden kantakortin merkintöjen tulkitseminen

Esimerkki 2.

Uuteen kantakorttiin sotapäiväkirjan löytämisen kannalta keskeinen tieto on koottu sen toiselle sivulle, joka on otsikoitu nimekkeellä "VI. Palvelus puolustusvoimissa". Sivulle on koottu palvelus niin rauhan kuin sodankin aikana. Alla olevassa kuvassa näkyy juuri tuo kantakortin toinen sivu.

Esimerkkihenkilömme on suorittanut varusmiespalveluksensa (merkitty korttiin tunnuksella "V") muun muassa panssarilaiva Ilmarisella sekä koululaiva Suomen Joutsenella. Näiltä ajoilta ei sotapäiväkirjoja ole. Hän on myös toiminut palkattuna viranhaltijana 1930-luvun lopulla (merkitty korttiin tunnuksella "P"), eikä tältäkään ajalta ole päiväkirjoja. Niitä löytyy käytännössä ainoastaan sota-ajalta, joskin välirauhan ajaltakin on joitakin päiväkirjoja.

Talvisodan ajalta kortissa on vain vähän palvelustietoja. Sen sijaan jatkosodan osalta niitä on enemmän. Kuten yllä on henkilön merkitty astuneen palvelukseen Järjestelykeskus 1:n 11. komppaniaan (11./Järj.K 1) 12.6.1942. Tämän jälkeen hän on palvellut mm. 14. Divisioonan Osasto Niemessä (Os.Niemi/14.D), Jalkaväkirykmentti 52:n 7. (7./JR 52) ja 9. komppaniassa (9./JR 52). Palvelusajat on esitetty ensimmäisessä sarakkeessa.

Lyhenteiden tulkitsemisessa auttaa Kansallisarkiston koostama luettelo sotilaslyhenteistä.

Miten voin etsiä haluamani sotapäiväkirjan verkosta?

Yllä mainitun kantakortin tietojen tulkitsemisen jälkeen haluttua sotapäiväkirjaa voidaan ryhtyä etsimään Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelun avulla. Astia-hakuun kannattaa syöttää joukko-osaston nimi ilman lyhenteitä (esim. Jalkaväkirykmentti 11).