Ero sivun ”Pietarin suomalaiset” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Vakka → Astia -päivitys)
Rivi 14: Rivi 14:
 
}}
 
}}
  
Suomalaisten Pietarinkäynti on on yhtä vanhaa kuin kaupunki itse. Suomalaisia oli mukana jo kaupungin perustamisvaiheessa 1700-luvun alussa ja autonomian ajan lopulla 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Pietarissa oli kaupungeista jo maailman toiseksi eniten suomalaisia. Enää Helsinki oli tässä suhteessa suurempi.
+
Suomalaisten Pietarinkäynti on yhtä vanhaa kuin kaupunki itse. Suomalaisia oli mukana jo kaupungin perustamisvaiheessa 1700-luvun alussa ja autonomian ajan lopulla, 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Pietarissa oli kaupungeista jo maailman toiseksi eniten suomalaisia. Enää Helsinki oli tässä suhteessa suurempi.
  
 
Arkistoihin on tallentunut lukuisia jälkiä Pietarissa asuneista ja eläneistä suomalaisista. Merkittävimmät lähteet lienevät [[Pyhän Marian ja Pyhän Katariinan seurakunnat|Pyhän Marian ja Pyhän Katariinan seurakuntien]] arkistot. Seurakunnista ensin mainittu oli suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen. Pyhän Marian seurakunnan rippikirjojen tietoja on tallennettu Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämään [http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi HisKi-tietokantaan]. Koska Pietariin (ja Venäjälle yleensäkin) matkanneet tarvitsivat passin, on heitä koskevia tietoja karttunut myös Suomen Pietarissa toimineen [[Suomen passivirasto Pietarissa|passiviraston]] arkistoon.
 
Arkistoihin on tallentunut lukuisia jälkiä Pietarissa asuneista ja eläneistä suomalaisista. Merkittävimmät lähteet lienevät [[Pyhän Marian ja Pyhän Katariinan seurakunnat|Pyhän Marian ja Pyhän Katariinan seurakuntien]] arkistot. Seurakunnista ensin mainittu oli suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen. Pyhän Marian seurakunnan rippikirjojen tietoja on tallennettu Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämään [http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi HisKi-tietokantaan]. Koska Pietariin (ja Venäjälle yleensäkin) matkanneet tarvitsivat passin, on heitä koskevia tietoja karttunut myös Suomen Pietarissa toimineen [[Suomen passivirasto Pietarissa|passiviraston]] arkistoon.
  
Viipurin läänistä Pietariin ja muualle Venäjälle lähteneistä on Kansallisarkistossa maisteri Aarne Rautiaisen tutkimustaan varten kokoama ammattikunnittainen tilastoyhteenveto vuosilta 1795-1916. Tämän aineiston tiedot löytyvät Vakka-arkistotietokannan [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/TarkHaku.action tarkennetusta haun] nimihausta esimerkiksi hakusanalla "Siirtolaisuus Viipurin".
+
Viipurin läänistä Pietariin ja muualle Venäjälle lähteneistä on Kansallisarkistossa maisteri Aarne Rautiaisen tutkimustaan varten kokoama ammattikunnittainen tilastoyhteenveto vuosilta 1795–1916. Tämän aineiston tiedot löytyvät Astia-verkkopalvelun [https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php hausta] esimerkiksi hakusanoilla "siirtolaisuus viipuri*".
  
 
Pietarinsuomalaisia tutkittaessa kannattaa muistaa myös [[Necropolis Peterburgensis]] -niminen kokoelma, johon on kerätty tietoja pietarilaisiin hautausmaihin haudatuista.
 
Pietarinsuomalaisia tutkittaessa kannattaa muistaa myös [[Necropolis Peterburgensis]] -niminen kokoelma, johon on kerätty tietoja pietarilaisiin hautausmaihin haudatuista.
  
Venäjää mullistaneiden vallankumousten jälkeen suuri joukko pietarinsuomalaisia palasi takaisin Suomeen. Näitä henkilöitä koskevia tietoja kannattaa etsiä esimerkiksi [[Etsivä Keskuspoliisi|Etsivän Keskuspoliisin]] arkistosta, sen tehtäviin kun kuului tarkkailla rajaliikennettä ja Venäjältä saapuneita henkilöitä.
+
Venäjää mullistaneiden vallankumousten jälkeen suuri joukko pietarinsuomalaisia palasi takaisin Suomeen. Näitä henkilöitä koskevia tietoja kannattaa etsiä esimerkiksi [[Etsivä Keskuspoliisi|Etsivän Keskuspoliisin]] arkistosta. EK:n tehtäviin kun kuului tarkkailla rajaliikennettä ja Venäjältä saapuneita henkilöitä.
  
 
Turun yliopiston historian laitos keräsi aikanaan Pietarin suomalaisia koskevaa muistitietoa, joka on tallennettu Kansallisarkistossa säilytettävään [[Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta|Historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan]] arkistoon.
 
Turun yliopiston historian laitos keräsi aikanaan Pietarin suomalaisia koskevaa muistitietoa, joka on tallennettu Kansallisarkistossa säilytettävään [[Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta|Historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan]] arkistoon.
  
 
Arkistolaitoksen ulkopuolella Venäjälle siirtyneitä suomalaisia koskevia tietoja löytyy esimerkiksi [http://www.migrationinstitute.fi/emreg/rekisteri.php siirtolaisrekisteristä], jota ylläpitää Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti. Perustietojen etsiminen palvelusta on maksutonta, mutta kattavampien tietojen tutkimisesta peritään maksu. Tästä tietokannasta löydät tietoja myös Stalinin vainojen uhreiksi joutuneista suomalaisista. Vainouhreja koskevat tiedot perustuvat Eila Lahti-Argutinan kirjaan ''Olimme joukko vieras vaan. Venäjänsuomalaiset vainouhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun.'' (Siirtolaisuusinstituutti, Turku 2001).
 
Arkistolaitoksen ulkopuolella Venäjälle siirtyneitä suomalaisia koskevia tietoja löytyy esimerkiksi [http://www.migrationinstitute.fi/emreg/rekisteri.php siirtolaisrekisteristä], jota ylläpitää Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti. Perustietojen etsiminen palvelusta on maksutonta, mutta kattavampien tietojen tutkimisesta peritään maksu. Tästä tietokannasta löydät tietoja myös Stalinin vainojen uhreiksi joutuneista suomalaisista. Vainouhreja koskevat tiedot perustuvat Eila Lahti-Argutinan kirjaan ''Olimme joukko vieras vaan. Venäjänsuomalaiset vainouhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun.'' (Siirtolaisuusinstituutti, Turku 2001).

Versio 19. syyskuuta 2013 kello 08.16

Muista myös nämä

Miten aloitan sukututkimuksen?

Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta

Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille

Sisällissota 1918

Suomalaisille annetut passit Venäjälle

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet 

Suomalaisten Pietarinkäynti on yhtä vanhaa kuin kaupunki itse. Suomalaisia oli mukana jo kaupungin perustamisvaiheessa 1700-luvun alussa ja autonomian ajan lopulla, 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Pietarissa oli kaupungeista jo maailman toiseksi eniten suomalaisia. Enää Helsinki oli tässä suhteessa suurempi.

Arkistoihin on tallentunut lukuisia jälkiä Pietarissa asuneista ja eläneistä suomalaisista. Merkittävimmät lähteet lienevät Pyhän Marian ja Pyhän Katariinan seurakuntien arkistot. Seurakunnista ensin mainittu oli suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen. Pyhän Marian seurakunnan rippikirjojen tietoja on tallennettu Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämään HisKi-tietokantaan. Koska Pietariin (ja Venäjälle yleensäkin) matkanneet tarvitsivat passin, on heitä koskevia tietoja karttunut myös Suomen Pietarissa toimineen passiviraston arkistoon.

Viipurin läänistä Pietariin ja muualle Venäjälle lähteneistä on Kansallisarkistossa maisteri Aarne Rautiaisen tutkimustaan varten kokoama ammattikunnittainen tilastoyhteenveto vuosilta 1795–1916. Tämän aineiston tiedot löytyvät Astia-verkkopalvelun hausta esimerkiksi hakusanoilla "siirtolaisuus viipuri*".

Pietarinsuomalaisia tutkittaessa kannattaa muistaa myös Necropolis Peterburgensis -niminen kokoelma, johon on kerätty tietoja pietarilaisiin hautausmaihin haudatuista.

Venäjää mullistaneiden vallankumousten jälkeen suuri joukko pietarinsuomalaisia palasi takaisin Suomeen. Näitä henkilöitä koskevia tietoja kannattaa etsiä esimerkiksi Etsivän Keskuspoliisin arkistosta. EK:n tehtäviin kun kuului tarkkailla rajaliikennettä ja Venäjältä saapuneita henkilöitä.

Turun yliopiston historian laitos keräsi aikanaan Pietarin suomalaisia koskevaa muistitietoa, joka on tallennettu Kansallisarkistossa säilytettävään Historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan arkistoon.

Arkistolaitoksen ulkopuolella Venäjälle siirtyneitä suomalaisia koskevia tietoja löytyy esimerkiksi siirtolaisrekisteristä, jota ylläpitää Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti. Perustietojen etsiminen palvelusta on maksutonta, mutta kattavampien tietojen tutkimisesta peritään maksu. Tästä tietokannasta löydät tietoja myös Stalinin vainojen uhreiksi joutuneista suomalaisista. Vainouhreja koskevat tiedot perustuvat Eila Lahti-Argutinan kirjaan Olimme joukko vieras vaan. Venäjänsuomalaiset vainouhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. (Siirtolaisuusinstituutti, Turku 2001).