Ero sivun ”Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p
 
(16 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
{{Aiheeseen liittyvät linkit
 +
|linkit=[[Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta]]
 +
 +
[[Rautatiehallitus]]
 +
 +
[[Teema: Sisällissota 1918|Sisällissota 1918]]
 +
 +
[[Valtiorikosoikeudet ja valtiorikosylioikeus]]
 +
}}
 +
 
==Mikä oli Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin?==
 
==Mikä oli Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin?==
  
Rivi 4: Rivi 14:
  
 
Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin perustettiin, koska valkoiset halusivat tutkia perusteellisesti valtionvirkamiesten ja toimihenkilöiden käyttäytymistä sodan aikana. Samanlaiset elimet tutkivat ja tuomitsivat myös postilaitoksessa ja vankeinhoitolaitoksessa työskennelleitä ihmisiä.   
 
Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin perustettiin, koska valkoiset halusivat tutkia perusteellisesti valtionvirkamiesten ja toimihenkilöiden käyttäytymistä sodan aikana. Samanlaiset elimet tutkivat ja tuomitsivat myös postilaitoksessa ja vankeinhoitolaitoksessa työskennelleitä ihmisiä.   
 
  
 
==Mitä arkisto sisältää ja mitä tietoja sieltä voi löytää?==
 
==Mitä arkisto sisältää ja mitä tietoja sieltä voi löytää?==
Rivi 11: Rivi 20:
  
 
Arkisto on hyvä tiedonlähde tutkittaessa henkilöitä, jotka työskentelivät punaisten hallussa olleilla rautateillä sodan aikana. Jokaisesta syytetystä on laadittu kattava kuulustelupöytäkirja, joka valottaa henkilön toimintaa kansalaissodan aikana. Lisäksi pöytäkirjojen ja päätösten liitteinä olevista asiakirjoista voi saada paljon tietoa syytettyjen elämästä.
 
Arkisto on hyvä tiedonlähde tutkittaessa henkilöitä, jotka työskentelivät punaisten hallussa olleilla rautateillä sodan aikana. Jokaisesta syytetystä on laadittu kattava kuulustelupöytäkirja, joka valottaa henkilön toimintaa kansalaissodan aikana. Lisäksi pöytäkirjojen ja päätösten liitteinä olevista asiakirjoista voi saada paljon tietoa syytettyjen elämästä.
 
  
 
==Miten etsin tietoa arkistosta?==
 
==Miten etsin tietoa arkistosta?==
  
Arkistoon voi tutustua Kansallisarkiston [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#kansallisarkisto Rauhankadun toimipisteessä]. Huomioitavaa on kuitenkin, että arkiston aineistoa säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä ja aineisto on tutkittavissa Rauhankadun toimipisteessä vasta tilauksen jälkeisenä päivänä.
+
Arkistoa säilytetään Kansallisarkiston [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#kansallisarkisto Mikkelin toimipisteessä].  
 
 
Arkiston käytössä tärkeimpänä apuna toimii Arkistolaitoksen [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action Vakka-tietokanta]. Rautateiden tutkimuskomitean ja kurinpitotuomioistuimen arkisto löytyy tietokannasta kirjoittamalla hakukenttään esimerkiksi ”Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin”. Arkiston tärkein materiaali on kuvailtu hyvin arkistoyksikön tasolla, mikä mahdollistaa oikeiden asiakirjakansioiden tilaamisen.  
 
  
Arkiston tärkeintä aineistoa ovat kuulustelupöytäkirjat ja päätökset. Arkistosta löytyy myös diaareja ja kortisto, joihin tuomioistuimessa syytetyt on kirjattu. Diaarit ja kortisto eivät ole kuitenkaan täydellisiä eivätkä yleensä tutkijoille tarpeellisia. Tuomioistuimessa syytettyä kannattaakin lähteä etsimään suoraan kuulustelupöytäkirjoista.
+
Rautateiden tutkimuskomitean ja kurinpitotuomioistuimen arkisto löytyy [https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html Astia-verkkopalvelun] toimijahausta kirjoittamalla hakukenttään ''Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin''. Arkistoaineisto on kuvailtu hyvin arkistoyksikön tasolla, mikä mahdollistaa oikeiden asiakirjakansioiden tilaamisen.  
  
Kuulustelupöytäkirjat on jaettu kahteen osaan: tuomion saaneiden pöytäkirjoihin (kansiot Cb:1-4) ja vapautettujen pöytäkirjoihin (kansiot Cb:5-7). Pöytäkirjat on järjestetty kansioihin aakkosittain syytetyn sukunimen mukaan. Oikean kansion saa selville Vakka-tietokannasta, jossa jokaiseen kansioon on merkitty sen sisältämät kirjaimet. Jos ei tiedä tuomittiinko etsitty henkilö tuomioistuimessa, kannattaa heti tilata niin tuomittujen kuin vapautettujenkin kansiot.  
+
Arkiston tärkeintä aineistoa ovat kuulustelupöytäkirjat ja päätökset. Arkistosta löytyy myös diaareja ja kortisto, joihin tuomioistuimessa syytetyt on kirjattu. Diaarit ja kortisto eivät ole kuitenkaan täydellisiä, eivätkä yleensä tutkijoille tarpeellisia. Tuomioistuimessa syytettyä kannattaakin lähteä etsimään suoraan kuulustelupöytäkirjoista.
  
Tuomioistuimen päätöksiin pääsee käsiksi kuulustelupöytäkirjojen avulla. Päätöksen löytää sarjasta ''Db Päätökset'', jos kuulustelupöytäkirjaan on merkitty ylälaitaan esimerkiksi ”PTS 123”, jossa 123 on päätöksen numero. Päätökset on jaettu kansioihin päätöksen numeron mukaan. Oikean kansion löytää [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action Vakka-tietokannasta] selaamalla päätösten arkistoyksiköitä, joihin on merkitty niiden sisältämien päätösten numerot.
+
Kuulustelupöytäkirjat on jaettu kahteen osaan: tuomion saaneiden pöytäkirjoihin (kansiot Cb:1-4) ja vapautettujen pöytäkirjoihin (kansiot Cb:5-7). Pöytäkirjat on järjestetty kansioihin aakkosittain syytetyn sukunimen mukaan. Jos ei tiedä tuomittiinko etsitty henkilö tuomioistuimessa, kannattaa heti tilata niin tuomittujen kuin vapautettujenkin kansiot.  
  
 +
Tuomioistuimen päätöksiin pääsee käsiksi kuulustelupöytäkirjojen avulla. Päätöksen löytää sarjasta ''Db Päätökset'', jos kuulustelupöytäkirjaan on merkitty ylälaitaan esimerkiksi ”PTS 123”, jossa 123 on päätöksen numero. Päätökset on jaettu kansioihin päätöksen numeron mukaan.
  
 
==Kirjallisuutta==
 
==Kirjallisuutta==
  
Rinta-Tassi, Osmo, ''Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena''. Opetusministeriö, Helsinki 1986.    
+
*Rinta-Tassi, Osmo, ''Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena''. Opetusministeriö, Helsinki 1986.
 
 
[http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/PerusHaku.action Siirry Vakka-arkistotietokantaan]
 
 
 
[http://wiki.narc.fi/portti/index.php?title=Rautateiden_tutkimuskomitea_ja_kurinpitotuomioistuin Palaa sivun alkuun]
 
 
 
 
 
----
 
 
 
[[Etusivu | Paluu Portin etusivulle]]
 

Nykyinen versio 22. elokuuta 2022 kello 10.42

Muista myös nämä

Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta

Rautatiehallitus

Sisällissota 1918

Valtiorikosoikeudet ja valtiorikosylioikeus 

Mikä oli Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin?

Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin olivat valkoisten väliaikaisen rautatiehallituksen helmikuussa 1918 perustamia elimiä. Tutkimuskomitea tutki ja kurinpitotuomioistuin tuomitsi rautatieläisiä, jotka olivat kansalaissodan aikana työskennelleet punaisten johtamilla rautateillä. Tuomioistuimen päätösten perusteella 1707 rautatieläistä erotettiin töistään. Näiden lisäksi tuomioistuin jakoi myös varoituksia ja virassa tai toimessa alentamisia. Myöhemmin suurin osa erotetuista armahdettiin ja otettiin takaisin töihin. Tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin toimivat helmikuusta 1918 maaliskuuhun 1919. Osa rautateiden kurinpitotuomioistuimen käsittelemistä jutuista käsiteltiin myös valtiorikosoikeuksissa ja valtiorikosylioikeudessa.

Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin perustettiin, koska valkoiset halusivat tutkia perusteellisesti valtionvirkamiesten ja toimihenkilöiden käyttäytymistä sodan aikana. Samanlaiset elimet tutkivat ja tuomitsivat myös postilaitoksessa ja vankeinhoitolaitoksessa työskennelleitä ihmisiä.

Mitä arkisto sisältää ja mitä tietoja sieltä voi löytää?

Arkisto sisältää tutkimuskomitean ja kurinpitotuomioistuimen toiminnan seurauksena syntyneitä asiakirjoja kuten diaareja, luetteloita, pöytäkirjoja ja päätöksiä. Tiedonhakijan kannalta tärkeimpiä asiakirjoja ovat kuulustelupöytäkirjat ja päätökset. Kuulustelupöytäkirjoissa on selostus syytetyn tekemisistä sodan aikana ja päätöksissä on tuomioistuimen tuomio sekä selitys tuomion syistä. Arkisto ei sisällä erillistä sarjaa akteille eli asiakirjoille, jotka syntyivät tutkintaprosessin aikana, vaan asiakirjat on tuomittujen osalta sidottu päätöksiin ja vapautettujen kohdalla kuulustelupöytäkirjoihin.

Arkisto on hyvä tiedonlähde tutkittaessa henkilöitä, jotka työskentelivät punaisten hallussa olleilla rautateillä sodan aikana. Jokaisesta syytetystä on laadittu kattava kuulustelupöytäkirja, joka valottaa henkilön toimintaa kansalaissodan aikana. Lisäksi pöytäkirjojen ja päätösten liitteinä olevista asiakirjoista voi saada paljon tietoa syytettyjen elämästä.

Miten etsin tietoa arkistosta?

Arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteessä.

Rautateiden tutkimuskomitean ja kurinpitotuomioistuimen arkisto löytyy Astia-verkkopalvelun toimijahausta kirjoittamalla hakukenttään Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin. Arkistoaineisto on kuvailtu hyvin arkistoyksikön tasolla, mikä mahdollistaa oikeiden asiakirjakansioiden tilaamisen.

Arkiston tärkeintä aineistoa ovat kuulustelupöytäkirjat ja päätökset. Arkistosta löytyy myös diaareja ja kortisto, joihin tuomioistuimessa syytetyt on kirjattu. Diaarit ja kortisto eivät ole kuitenkaan täydellisiä, eivätkä yleensä tutkijoille tarpeellisia. Tuomioistuimessa syytettyä kannattaakin lähteä etsimään suoraan kuulustelupöytäkirjoista.

Kuulustelupöytäkirjat on jaettu kahteen osaan: tuomion saaneiden pöytäkirjoihin (kansiot Cb:1-4) ja vapautettujen pöytäkirjoihin (kansiot Cb:5-7). Pöytäkirjat on järjestetty kansioihin aakkosittain syytetyn sukunimen mukaan. Jos ei tiedä tuomittiinko etsitty henkilö tuomioistuimessa, kannattaa heti tilata niin tuomittujen kuin vapautettujenkin kansiot.

Tuomioistuimen päätöksiin pääsee käsiksi kuulustelupöytäkirjojen avulla. Päätöksen löytää sarjasta Db Päätökset, jos kuulustelupöytäkirjaan on merkitty ylälaitaan esimerkiksi ”PTS 123”, jossa 123 on päätöksen numero. Päätökset on jaettu kansioihin päätöksen numeron mukaan.

Kirjallisuutta

  • Rinta-Tassi, Osmo, Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena. Opetusministeriö, Helsinki 1986.