Ero sivun ”Rautatierakennukset” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
Rivi 35: Rivi 35:
 
Rautatierakennusten arkistot kertovat valtion ratojen rakentamisesta. Kalustoluetteloista ilmenee rakentamisessa käytetty kalusto. Radanrakentajiin liittyvät asiakirjat saattavat kiinnostaa vaikkapa sukututkijoita. Arkistoista löytyy myös asiakirjoja, jotka kuvaavat radanrakentamisen vaikutusta paikallisten asukkaiden elämään, kuten maiden pakkolunastuksia. Rautatierakennusten arkistot ovat osin hyvin pieniä. <br>  
 
Rautatierakennusten arkistot kertovat valtion ratojen rakentamisesta. Kalustoluetteloista ilmenee rakentamisessa käytetty kalusto. Radanrakentajiin liittyvät asiakirjat saattavat kiinnostaa vaikkapa sukututkijoita. Arkistoista löytyy myös asiakirjoja, jotka kuvaavat radanrakentamisen vaikutusta paikallisten asukkaiden elämään, kuten maiden pakkolunastuksia. Rautatierakennusten arkistot ovat osin hyvin pieniä. <br>  
  
Rautatierakennusten arkistojen rinnalla kannattaakin käyttää&nbsp; Kansallisarkistossa säilytettäviä rautateiden keskushallinnon, kuten Tie- ja vesirakennushallituksen ja [[Rautatiehallitus|Rautatiehallituksen]] rautatierakennusosastojen, arkistoja. Rautatiehallituksen radanrakennuskartat ja -piirustukset -kokoelma puolestaan sisältää rautatiesuunnitelmia ja toteutuneita radanrakennustöitä rautateiden rakentamisen alkuajoilta lähtien. Maiden pakkolunastuksista rautateitä varten löytyy tietoa Kansallisarkistossa säilytettävistä Rautatiehallituksen hallinto-osaston lainopillisen toimiston I ja II arkistojen pakkolunastusasiakirjoista sekä Rautatiehallituksen pakkolunastus- ja lisäpakkolunastuskartat -kokoelmasta. Rautateiden rakennusten piirustuksia puolestaan sisältyy Ratahallintokeskuksen piirustusarkistoon, jonka hakemistot on [http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=316323.KA digitoitu]. <br>
+
Rautatierakennusten arkistojen rinnalla kannattaakin käyttää&nbsp; Kansallisarkistossa säilytettäviä rautateiden keskushallinnon, kuten Tie- ja vesirakennushallituksen ja [[Rautatiehallitus|Rautatiehallituksen]] rautatierakennusosastojen, arkistoja. Rautatiehallituksen radanrakennuskartat ja -piirustukset -kokoelma puolestaan sisältää rautatiesuunnitelmia ja toteutuneita radanrakennustöitä rautateiden rakentamisen alkuajoilta lähtien. Maiden pakkolunastuksista rautateitä varten löytyy tietoa Kansallisarkistossa säilytettävistä Rautatiehallituksen hallinto-osaston lainopillisen toimiston I ja II arkistojen pakkolunastusasiakirjoista sekä Rautatiehallituksen pakkolunastus- ja lisäpakkolunastuskartat -kokoelmasta. Rautateiden rakennusten piirustuksia puolestaan sisältyy Ratahallintokeskuksen piirustusarkistoon, jonka hakemistot on [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=836227039 digitoitu]. <br>
  
 
== Miten saan rautatierakennusten aineistoa tutkittavaksi?  ==
 
== Miten saan rautatierakennusten aineistoa tutkittavaksi?  ==
  
Rautatierakennusten arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa ja niitä voi etsiä [https://astia.narc.fi/astiaUi/ Astia-verkkopalvelusta] hakusanalla "rautatierak*", jolloin vasempaan reunaan avautuu luettelo eri arkistonmuodostajista, joiden avulla haku voidaan kohdistaa vain tietyn toimijan arkistoihin.
+
Rautatierakennusten arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa ja niitä voi etsiä [https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html Astia-verkkopalvelusta] hakusanalla ''rautatierak*''. Voit rajata hakutuloksia hakutuloslistauksen vasemmalla puolella olevien rajaustyökalujen avulla.
  
Rautatiehallinnon keskusvirastojen arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja Mikkelissä. Tie- ja vesirakennushallituksen rautatierakennusosaston arkistoja säilytetään Helsingistä. Ratahallintokeskuksen rautatierakennusten piirustusarkisto löytyy astiasta hakusanalla "Rautatierakennusten piirustusarkisto". Piirustusarkiston rakennuskohteiden hakemistot on [http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=316323.KA digitoitu].
+
Rautatiehallinnon keskusvirastojen arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja Mikkelissä. Tie- ja vesirakennushallituksen rautatierakennusosaston arkistoja säilytetään Helsingistä. Ratahallintokeskuksen rautatierakennusten piirustusarkisto löytyy astiasta hakusanalla "Rautatierakennusten piirustusarkisto". Piirustusarkiston rakennuskohteiden hakemistot on [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=836227039 digitoitu].
  
 
== Kirjallisuutta  ==
 
== Kirjallisuutta  ==
Rivi 59: Rivi 59:
 
[https://rautatiemuseo.fi/ Suomen Rautatiemuseo]  
 
[https://rautatiemuseo.fi/ Suomen Rautatiemuseo]  
  
[https://astia.narc.fi/astiaUi/index.php Siirry Astia-verkkopalveluun]
+
[https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html Siirry Astia-verkkopalveluun]
  
  

Nykyinen versio 16. kesäkuuta 2022 kello 16.17

Muista myös nämä

Rautatiehallitus

Rautatiehallinnon ratapiirit

Rautatiehallinnon liikennepiirit 

Mitä rautatierakennukset olivat?

Rautatierakennuksilla tarkoitetaan tässä toteutettuja rautateiden rakennushankkeita, joiden yhteydessä syntyneitä asiakirjakokonaisuuksia Kansallisarkisto säilyttää ja joista se käyttää nimitystä rautatierakennukset.

Rautateiden rakentaminen

Suomen rautateiden rakentaminen alkoi vuonna 1857, ja ensimmäinen rata Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin liikenteelle vuonna 1862. Vuonna 1870 valmistui ratayhteys Riihimäeltä Viipurin kautta Pietariin. Nykyisen rataverkon etelä-pohjois-suuntainen runko-osa saatiin valmiiksi 1910-luvun alkuun mennessä. Rata Ouluun valmistui vuonna 1886, ensimmäinen osuus Savon rataa vuonna 1889, rata Joensuuhun vuonna 1894, Kajaaniin vuonna 1904 ja Rovaniemelle vuonna 1909.

Ennen talvisotaa Suomen rataverkon pituus oli yli 5 500 kilometriä. Alueluovutuksissa siitä menetettiin yli 1 000 kilometriä, mm. pääosa Viipurin-Joensuun radasta. Lisäksi Pohjois-Suomessa saksalaiset hävittivät alueen rautateitä siltoineen. Jälleenrakennustöiden ja liikenteen uudelleenjärjestelyjen vuoksi vuoden 1939 radanpituus saavutettiin uudelleen vasta 1960-luvulla. Sotien jälkeen rakennetut uudet radat olivat pitkälti teollisuus- ja oikoratoja.

Rautateiden rakentamisen hallinto

Suomessa rautateiden runkoverkon rakentamisesta vastasi alusta lähtien lähes yksinomaan valtio. Harvalukuiset yksityisin varoin toteutetut radat siirtyivät usein kannattamattomina valtion omistukseen. Ratahankkeet käsiteltiin valtiopäivillä.

Ensimmäisen rautatien rakentamista valvoi keisari Aleksanteri II:n vuonna 1857 nimittämä rautatiejohtokunta, joka toimi aluksi kenraalikuvernöörin ja senaatin alaisena. Kun senaatin maanviljelys- ja yleisten töiden toimituskunta perustettiin vuonna 1860, tuli johtokunta sen alaiseksi.

Johtokuntien asettamisesta luovuttiin Savon radan rakentamisen yhteydessä vuonna vuonna 1887, ja rautateiden rakennustyöt siirrettiin Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallituksen alaisuuteen. Kunkin rautatierakennuksen paikallisena päällikkönä toimi ylihallituksen esityksestä senaatin määräämä piiri-insinööri. Rautateiden hallinnosta ja valvonnasta vastasi muuten senaatin alaisuuteen vuonna 1877 perustettu keskusvirasto, Rautatiehallitus. Rautatieliikenne ja rautateiden rakentaminen olivat näin eri keskusvirastojen hoidossa, kunnes asetus vuonna 1922 siirsi myös rakennustehtävät Rautatiehallitukselle.

Rautateiden rakentaminen siirtyi Ratahallintokeskuksen alaisuuteen vuonna 1995, kun Valtionrautatiet yhtiöitettiin. Ratahallintokeskus tuli osaksi Liikennevirastoa vuoden 2010 alusta lähtien.

Rautatierakennusten arkistot

Rautatierakennusten arkistot ovat syntyneet valtion ratojen rakentamistöiden yhteydessä. Vanhimmat arkistot ovat vuodelta 1857 Helsinki–Hämeenlinna -rautatien rakennusvaiheista ja uusimmat 1980-luvulta. Arkistoissa on diaareja, pöytäkirjoja, luetteloita, kirjeenvaihtoa, tiliasiakirjoja, palkkalistoja ja lehtileikkeitä sekä jonkin verran karttoja, piirustuksia ja kuvia. Osa rautierakennusten arkistoista on hyvin pieniä. Radanrakentamista koskevia asiakirjoja saattaa sisältyä myös radan ylläpidosta sen valmistumisen jälkeen vastanneen ratapiirin arkistoon. Yksityisten rautateiden rakentamiseen liittyviä asiakirjoja löytyy puolestaan Kansallisarkistossa säilytettävien yksityisten rautateiden arkistoista.

Mihin rautatierakennusten arkistoja voi käyttää?

Rautatierakennusten arkistot kertovat valtion ratojen rakentamisesta. Kalustoluetteloista ilmenee rakentamisessa käytetty kalusto. Radanrakentajiin liittyvät asiakirjat saattavat kiinnostaa vaikkapa sukututkijoita. Arkistoista löytyy myös asiakirjoja, jotka kuvaavat radanrakentamisen vaikutusta paikallisten asukkaiden elämään, kuten maiden pakkolunastuksia. Rautatierakennusten arkistot ovat osin hyvin pieniä.

Rautatierakennusten arkistojen rinnalla kannattaakin käyttää  Kansallisarkistossa säilytettäviä rautateiden keskushallinnon, kuten Tie- ja vesirakennushallituksen ja Rautatiehallituksen rautatierakennusosastojen, arkistoja. Rautatiehallituksen radanrakennuskartat ja -piirustukset -kokoelma puolestaan sisältää rautatiesuunnitelmia ja toteutuneita radanrakennustöitä rautateiden rakentamisen alkuajoilta lähtien. Maiden pakkolunastuksista rautateitä varten löytyy tietoa Kansallisarkistossa säilytettävistä Rautatiehallituksen hallinto-osaston lainopillisen toimiston I ja II arkistojen pakkolunastusasiakirjoista sekä Rautatiehallituksen pakkolunastus- ja lisäpakkolunastuskartat -kokoelmasta. Rautateiden rakennusten piirustuksia puolestaan sisältyy Ratahallintokeskuksen piirustusarkistoon, jonka hakemistot on digitoitu.

Miten saan rautatierakennusten aineistoa tutkittavaksi?

Rautatierakennusten arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa ja niitä voi etsiä Astia-verkkopalvelusta hakusanalla rautatierak*. Voit rajata hakutuloksia hakutuloslistauksen vasemmalla puolella olevien rajaustyökalujen avulla.

Rautatiehallinnon keskusvirastojen arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja Mikkelissä. Tie- ja vesirakennushallituksen rautatierakennusosaston arkistoja säilytetään Helsingistä. Ratahallintokeskuksen rautatierakennusten piirustusarkisto löytyy astiasta hakusanalla "Rautatierakennusten piirustusarkisto". Piirustusarkiston rakennuskohteiden hakemistot on digitoitu.

Kirjallisuutta

Suomen asetuskokoelma. 

Gripenberg-Lerche, Munck: Suomen valtionrautatiet 1862-1912: historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. Osat 1 ja 2. Suomen valtionrautatiet, Helsinki 1912-1916.

Valtionrautatiet 1912-1937. Osat 1 ja 2. Rautatiehallitus, Helsinki 1937.

Valtionrautatiet 1937-1962. Rautatiehallitus, Helsinki 1962.

Valtionrautatiet 1962-1987. Rautatiehallitus, Helsinki 1987.

Suomen rataverkon historia Wikipediassa

Suomen Rautatiemuseo

Siirry Astia-verkkopalveluun



Takaisin Portin etusivulle