Senaatin talousosaston registraattorinkonttori

Kohteesta Portti
Versio hetkellä 16. kesäkuuta 2022 kello 11.06 – tehnyt JEngren (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kenraalikuvernöörinkanslia

Senaatin perinnöksiostoasiakirjat

Senaatti

Senaatin talousosaston toimituskunnat

Valtioneuvoston kirjaajankonttori

Valtiosihteerinvirasto 

Senaatin talousosasto ja registraattorinkonttori 1809–1918

Senaatin talousosaston tehtäviin kuuluivat siviilihallinto ja yleisen talouden alaan liittyneet tehtävät. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin. Niiden tehtävänä oli valmistella ja esitellä asiat talous- ja oikeusosaston yhteisistunnossa (plenumissa) tai talousosaston istunnoissa.

Toimituskuntien lisäksi talousosastossa oli registraattorin- eli kirjaajankonttori, joka toimi kansliatoimituskunnan alaisuudessa. Kansliatoimituskunta oli tavallaan talousosaston kanslia ja poikkesi näin ollen muista toimituskunnista. Kansliatoimituskunta lopetettiin vuonna 1869 ja sen tehtävät siirrettiin pääosin vastaperustetulle siviilitoimituskunnalle. Elokuussa 1888 kansliatoimituskunta perustettiin uudelleen. Vuoden 1892 ohjesääntö lakkautti kansliatoimituskunnan ja osa sen toiminnoista, kuten registraattorinkonttori, siirrettiin vastaperustetulle talousosaston kanslialle.

Talousosaston registraattorinkonttorin tehtävänä oli vastaanottaa kaikki senaatin talousosastolle saapuvat kirjeet ja diarioida ne, avata saapunut posti, jakaa se toimituskunnille ja toimitettava päätökset asianosaisille sekä lähetettävä kirjeet. Kaksi viimeksi mainittua tehtävää siirrettiin vuonna 1860 toimituskunnille.

Senaatin muuttuessa valtioneuvostoksi vuonna 1918 muutettiin registraattorinkonttori valtioneuvoston kanslian alaiseksi yleiseksi kirjaajankonttoriksi.

Registraattorinkonttorin arkisto

Talousosaston registraattorinkonttorin arkistosta löytyvät talousosaston keskeisimmät eli yhteiset arkistosarjat. Arkisto sisältää kirje-, anomus- ja valitusdiaareja, pöytäkirjoja, päätöstaltioita sekä muita saapuneita asiakirjoja. Käsittelyprosessin aikana asiakirjat eli aktit saattoivat saada useita diaarinumeroita toimituskunnissa. Aktit löytyvät kuitenkin aina yleisiin diaareihin liitetyistä yleisten aktien joukosta, jos ne on merkitty yleisiin diaareihin. Tästä poikkeuksena on yleisen kanslian ja vuodesta 1892 lähtien talousosaston kanslian arkistoissa säilytettävä pieni määrä kirje- ja anomusakteja. Pelkästään toimituskunnissa diarioidut aktit löytyvät vain toimituskuntien diaareista.

Vuodesta 1820 asioiden käsittelyn jouduttamiseksi talousosasto toimi ajoittain kahtena jaostona. Näiden jaostojen pöytäkirjat sisältyvät registraattorinkonttorin arkistoon.

Monista akteista on käytännön syistä irrotettu erikseen karttoja, piirustuksia, valokuvia ja painotuotteita. Tällaisissa tapauksissa aktiin on aina jätetty viite.

Arkiston sisältöön voi tutustua Astia-verkkopalvelun tai arkistoluettelo 404a avulla.

Mihin arkistoa voi hyödyntää?

Talousosasto käsitteli hyvin monenlaisia asioita sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Senaatin talousosaston registraattorinkonttorin arkisto on Suomen historian vuosien 1809 – 1918 osalta merkittävä lähde Valtiosihteerinviraston ja Kenraalikuvernöörinkanslian arkistojen ohella. Yleiseltä merkitykseltään kaikki tärkeimmät Suomen keskushallinnon asiakirjat löytyvät siis kirjaajankonttorin arkistosta.

Talousosasto hyväksyi esimerkiksi yhdistysten, säätiöiden, yritysten yms. perustamiset sekä vahvisti johtosäännöt huutokauppakamareille ja pörssihuutokaupoille. Arkistosta voi siten olla hyötyä historiikkeja kirjoitettaessa.

Tämän lisäksi talousosasto nimitti mm. lääkäreitä, pappeja, poliiseita ja insinöörejä tiettyihin virkoihin tai virastoihin. Se hyväksyi ja myönsi eläkkeisiin ja palkkaukseen liittyviä asioita sekä yleisellä tasolla että yksittäisten virkojen osalta. Näin ollen arkistosta voi löytää tietoa esimerkiksi virkojen perustamisesta ja nimityksistä.

Talousosaston toiminta ulottui kouluista nimismiespiireihin ja postilaitoksesta tulliin. Tietoa voi siten etsiä vaikkapa paikkakunnan nimellä. Yhteiskunnallisten ilmiöiden historiallisessa tarkastelussa se on myös hyvä lähde. Tarkemman listauksen talousosaston vastuualueista tarjoaa esimerkiksi Valtionarkiston Yleisluettelo II.

Digitoitu aineisto

Talousosaston registraattorinkonttorin arkistosta on digitoitu seuraavanlainen aineisto.

Kirjediaarit (KD)

Viranomaisten kirjeet senaatin talousosastolle kirjattiin kronologisesti lähettäjän mukaan yleiseen kirjediaariin. Myös yksityisen henkilön lähettämä kirje merkittiin kirjediaariin, jos se saapui viranomaisen lähetekirjeen yhteydessä. Kruununtilojen perinnöksiostoasiakirjat kirjattiin koko autonomian ajan yleiseen kirjediaariin. Vuodesta 1860 lähtien ne on järjestetty omaksi kokonaisuudekseen. "Sarja Aa" toimii hakemistona sarjaan "Ea Kirjeaktit". Hakemisto on digitoitu ja sitä pääsee tarkastelemaan Astiassa. Tarkemmat ohjeet kirjediaarien käyttöön löytyvät täältä.

Anomus- ja valitusdiaarit (AD)

Anomus- ja valitusdiaareista löytyvät yksityisten henkilöiden, laitosten ja yhteisöjen anomukset sekä valitukset koskien hallinto-oikeudellisia asioita. Vuodesta 1898 lähtien anomusdiaarit (AD) ja valitusdiaarit (VD) muodostavat eri sarjat. Näitä valitusdiaareja ei ole digitoitu. "Sarja Ab" toimii hakemistona sarjaan "Eb Anomus- ja valitusaktit". Aineistoa pääsee tarkastelemaan Astiassa. Tarkemmat ohjeet anomus- ja valitusdiaarien käyttöön löytyvät täältä.

Talousosaston yhteisistunto- ja jaostopöytäkirjat ja niiden hakemistot

Senaatti päätti asioista joko molempien osastojen yhteisistunnoissa (plenum) tai osastojen omissa istunnoissa. Näistä istunnoista laadittiin aina pöytäkirja. Registraattorinkonttorin arkistossa säilytetään talousosaston omien istuntojen pöytäkirjoja.

Senaatin pöytäkirjat laadittiin ruotsiksi koko 1800-luvun ajan. Suomen kieltä esiintyy elokuusta 1901 alkaen. Venäjän kieli otettiin käyttöön senaatin pöytäkirjakielenä 1.10.1903 lähtien. Talousosaston pöytäkirjat laadittiin 4.11.1905 annettuun ns. marraskuun manifestiin saakka suomeksi, ruotsiksi tai venäjäksi. Manifestin jälkeen venäjän kieli jäi joksikin aikaa pois tullakseen uudelleen käyttöön entistä laajemmassa mittakaavassa 1909.

Pöytäkirjoihin on merkitty kaksi päiväystä, koska Venäjällä käytössä ollut juliaaninen kalenteri oli 1800-luvulla 12 ja 1900-luvulla 13 päivää jäljessä Suomessa käytössä olleesta gregoriaanisesta kalenterista.

Pöytäkirjoihin liittyvät hakemistot eli sarja "Ba Pöytäkirjahakemistot" on digitoitu. Pöytäkirjat löytyvät niin ikään digitoituina Astiasta omana kokonaisuutenaan. Tarkemmat ohjeet hakemistojen ja pöytäkirjojen käyttämiseen löytyvät täältä.

Muu aineisto

Valitusdiaarit 1898–1917

Poikkeuksena muusta A sarjan aineistosta Valitusdiaareja vuosilta 1898–1917 (Ac 1-20) ei ole digitoitu, joten ne täytyy tilata joko Astiasta tai tutkijasalin päivystäjältä. Sidoksen alussa on hakemisto, josta selviää miltä sivuilta eri kirjaimet alkavat. Diaarikirjan lopussa puolestaan on hakemisto, johon kaikki lähettäjät on merkitty aikajärjestykseen. Vuodesta 1909 hakemistot ovat aakkosellisia. Ohjeita diaarien tulkitsemiseen löytyy digitoidun aineiston käytön ohjeistuksesta.

Päätöstaltiot

Senaatin päätökset ilmoitettiin kirjeinä viranomaisille ja päätöksinä yksityisille. Päätökset antoi esittelevä toimituskunta. Anomusasiakirjaan tehtyä päätöskonseptia säilytetään päätöskonsepteissa. Puhtaaksikirjoitettu kopio eli taltiokappale päätöksestä arkistoitiin kirjaajankonttorin päätöstaltiosarjaan. Talousosaston tekemä ratkaisu ilmenee päätös- ja kirjekonsepteista mahdollisesti pöytäkirjaa tarkemmin.

Kirjeasiakirjaan tehdyn päätöksen konseptikappaletta säilytetään pääsääntöisesti ao. toimituskunnan kirjekonsepteissa. Päätöstaltiosarja sisältää kuitenkin myös kirjeasiakirjoihin liittyviä päätöksiä, sillä tietyt asiat vietiin aina päätöstaltioon riippumatta siitä, oliko kyseessä kirje- vai anomusdiaariin merkitty asia. Tällaisia olivat päätökset, jotka koskivat fyysisen tai juridisen henkilön oikeuksia (ei etuja) sekä päätökset, joihin sisältyi juridinen tulkinta. Lisäksi jos päätöksellä vahvistettiin noudatettavaksi jotakin sääntöä, merkittiin se päätöstaltioon.

Päätöstaltiot on sidottu aikajärjestykseen. Vuoteen 1887 saakka päätöstaltioiden hakemistot ovat sidosten alussa. Erilliset hakemistot on laadittu vuosilta 1888–1918 sekä myöhemmin laadittuina vuosilta 1813 ja 1820. Nämä hakemistot löytyvät sarjasta "Bb Päätöstaltiohakemisto". Myös diaareja voi käyttää hakemistona. Päätöstaltiohakemistoissa on ilmaistu vuoden ao. nide roomalaisella numerolla, mutta sivu puolestaan arabialaisella. Päätöstaltioon on merkitty lisäksi asiaan liittyvä sekä senaatin että toimituskunnan diaarinumero.

Päätöstaltioista on digitoitu Suomen itsenäisyysjulistus.

Saapuneet asiakirjat

Saapuneista asiakirjoista löytyvät aktit, joihin kirje-, valitus- ja anomusdiaarit viittaavat. Asiakirjavihon muodostaa jokainen saapunut kirje, joka on kirjattu diaariin omalle numerolle. Aktiin on liitetty asiassa myöhemmin käyty kirjeenvaihto sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat, myös esittelijän lausunto. Aktiin on merkitty päätöksen päivämäärä, mutta senaatin päätös ei ilmene aktista, koska kirje- ja päätöskonsepteja ei ole liitetty aktiin. Asian ratkaisu on etsittävä pöytäkirjasta, kirje- tai päätöskonseptista tai päätöstaltiosta.

Rekisterit, hakusanat ja hakemistot apuvälineinä

Tiedonhakua senaatin talousosaston arkistosta hankaloittavat mm. muuttunut kieli ja tapa merkitä asioita. Tietojen etsimistä diaareista, pöytäkirjoista sekä kirje- ja päätöskonsepteista sekä päätöstaltioista helpottavat erilaiset rekisterit.

Näistä hyödyllisimpiä ovat aakkoselliset asia-, henkilö- ja paikannimihakemistot. Talousosaston diaareissa vuosilta 1809–1867 löytyvät hakemistot kenraalikuvernöörin kautta saapuneisiin keisarin ja ministerivaltiosihteerin kirjeisiin. Suurin osa hakemistoista liittyy vain kyseiseen sidokseen, toisinaan myös useampaan, jolloin hakemisto löytyy vain ensimmäisestä sidoksesta.

Hakusanana kannattaa käyttää jotakin yleistä termiä, kuten erioikeudet, oppikoulut, poliisi jne, jolloin niiden sisältä saattaa löytyä erillinen paikkakunnittain, henkilöittäin tai lääneittäin koottu luettelo. Komiteoiden kohdalla on oma yhteinen hakusanakohtansa. Osuuskassojen, yhdistysten yms. sääntöjen vahvistukset löytyvät hakusanojen "Useat" ja "Säännöt" alta. Hakusanojen kohdalla kannattaa muistaa, että ruotsin kieli oli käytössä vuosisadan vaihteeseen saakka ja kieli on muuttunut niistä ajoista. Paljon on riippunut myös siitä, miten kukin kirjaaja on aikoinaan ajatellut. Etsinnässä kannattaa hyödyntää siten Valtionarkiston yleisluettelon II niteestä löytyviä hakusanoja sekä joihinkin arkistoluetteloihin sisältyviä hakemistoja.


Diaarien ja pöytäkirjojen käytön ohjeistus

Talousosaston pöytäkirjojen hakeminen

Talousosaston pöytäkirjat on sidottu aikajärjestykseen istuntopäivien mukaan. Kunkin toimituskunnan esittelijä esitteli vuorollaan oman toimituskunnan valmisteltavina olleet asiat. Toimituskuntien päivittäinen esittelyjärjestys vuorotteli. Kirje- ja anomusasioiden pöytäkirjaan viennissä ei tehty jyrkkää eroa, joten asiat ovat sekalaisessa järjestyksessä.

Pöytäkirjoja voi hakea varsinaisen hakemiston avulla, mutta myös diaarit toimivat hakemistoina. Haku aloitetaan Astia-verkkopalvelun avulla. Katso tarvittaessa aloitusohje diaarien käytön ohjeistuksesta.

Astiasta haetaan Talousosaston registraattorinkonttorin arkistoon kuuluva sarja "Ba Pöytäkirjahakemistot". Näkymään avautuu lista vuosittain järjestetyistä arkistoyksiköistä. Haluamaansa hakemistoa pääsee tarkastelemalla klikkaamalla haluamaansa hakemistoa ja klikkaamalla sen jälkeen "Tarkastele digitaalisena" -painiketta.

Pöytäkirjahakemisto on aakkosellinen hakemisto, josta selviää käsitellyt asiat ja sivunumero. Vuoden ja ajanjakson avulla voi hakea pöytäkirjaa samalla tapaa kuin pöytäkirjahakemistoa.

Pöytäkirjan jokainen sivu on jaettu kahteen palstaan. Vasemmanpuoleisella palstalla on esitelty käsiteltävä asia eri vaiheineen. Senaatin asiasta tekemä päätös tai välipäätös on merkitty oikeanpuoleiselle palstalle välittömästi vasemmanpuoleisen palstan viimeisen rivin alapuolelle. Senaatti teki päätöksensä enemmistön mielipiteen mukaisesti. Jokainen senaattori saattoi kuitenkin merkityttää eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan. Keisarille meneviin alistuksiin liitettiin mukaan myös vähemmistön mielipide.

Diaarien käyttäminen

Digitoituja aineistoja pääsee tarkastelemaan Astiassa. Sen hakukenttään kirjoitetaan hakusanoiksi esimerkiksi talousosasto* registraattorinkonttori*. Haun suorittamisen jälkeen klikkaa "Vain digitaalinen aineisto" -painiketta, jolloin hakutuloslistauksessa näkyvät ainoastaan digitoidut aineistot. Voit rajata hakuasi tarkemmin hakutuloslistauksen vasemmalla puolella olevien rajausvaihtoehtojen avulla.

Koska autonomian alussa suurin osa käsitellyistä asioista alistettiin keisari-suuriruhtinaan päätettäviksi, ne päätyivät Valtiosihteerinvirastoon. Kun asia oli käsitelty Pietarissa ja saapui takaisin talousosastoon, se merkittiin joko vanhalle diaarinumerolle tai sille annettiin kokonaan uusi, jolloin asiakirja voi löytyä kenraalikuvernöörin lähettämistä kirjeistä. Jos kenraalikuvernööri esitteli asian hallitsijalle, asiakirja saattoi jäädä Kenraalikuvernöörinkansliaan, mutta se siirrettiin mahdollisesti Valtiosihteerinviraston asiakirjoihin. Tietoa etsittäessä saattaa joutua etsimään asiaa useasta kohtaa Senaatin diaareista tai jopa muista arkistoista.

Kirjediaarit

Kaikki kirje-, anomus- ja valitusaktit saivat oman diaarinumeron. Se on murtoluku, jonka osoittajana on asian numero ja nimittäjänä diaarin sivunumero (folio). Jokaisen viranomaisen kirjeen diariointi alkaa numerosta 1.

Kirjediaarin alkuun on listattu viranomaiset (esim. hovioikeudet, tuomiokapitulit, maaherrat jne.), joilta kirjeitä on tullut. Jokaisella viranomaisella on diaarissa omat sivunsa. Vähän kirjeitä lähettäneet viranomaiset on sijoitettu otsikon "Eri viranomaisia/Erinäiset/Muut viranomaiset (Särskilda/Åtskilliga verk/ och Ämbetsmän)" alle.

Jos jokin asia on merkitty kirjediaarin osastoon "Ilmoitukset"/Omat aloitteet", siitä ei yleensä löydy erillistä aktia, vaan ainoastaan senaatin oma kirje kirjekonsepteista diaarissa ilmoitetun päivämäärän kohdalta.

Diaarikirjan merkintöjen järjestys ja muoto on vaihdellut eri vuosina, mutta kullakin aukeamalla on seuraavat merkinnät (ks. kuva 1):

1) Kirjeen päiväys 2) Kirjeen sisältö lyhyesti 3) Saapumispäivä 4) Kirjeen numero 5) Toimituskunta, jonka käsiteltäväksi asia siirrettiin 6) Lopullinen päätösmerkintä ("res.fin") tai merkintä hallitsijan ratkaisusta ("und hems"), jolloin asiakirja saattaa olla valtiosihteerinviraston arkistossa tai vuodesta 1826 lähtien kenraalikuvernöörinkanslian arkistossa. Myös mahdolliset lisätoimenpiteet on merkitty tähän sarakkeeseen. 7) Lopullisen päätöksen päiväys ja merkintä siitä, onko asiakirja siirretty yleiseen aktisarjaan (förvaras). Merkintä "a.a" tarkoittaa, että asia ei ole aiheuttanut toimenpiteitä, joten se löytyy myös yleisestä aktisarjasta. Päätöksen päivämäärällä löytyy ao. pöytäkirja ja vastauskirje. Ohjeet pöytäkirjan löytämiseen ja tulkitsemiseen löytyvät täältä.

Diaari1844.jpg

Poikkeuksena näihin merkintöihin on Kenraalikuvernöörin vuosina 1914–1917 lähettämien kirjeiden arkistointinumero, joka on diaariaukeaman oikeanpuoleisen sivun vasemmassa sarakkeessa oleva murtoluku toisin kuin kirjediaarissa yleensä.

Anomus- ja valitusdiaarit

Diaarikirja jaettiin vuosina 1809–1908 aakkosjärjestyksessä osiin. Anomukset on merkitty diaariin aikajärjestyksessä lähettäjän nimen alkukirjaimen mukaan. Diaarin lopussa on hakemisto, johon anojien nimet on kirjoitettu juoksevassa kronologisessa, alkukirjaimesta riippumattomassa, numerojärjestyksestä. Vuodesta 1909 eteenpäin järjestys on päinvastainen eli kirjeet vietiin diaariin kronologisessa järjestyksessä ja merkittiin sidoksen alussa olevaan hakemistoon anojan alkukirjaimen mukaan. Useiden henkilöiden lähettämä anomus kirjattiin diaariin U- tai Å-kirjaimen kohdalle (useat, åtskilliga).

Anomus- ja valitusdiaarit toimivat samalla periaatteella kuin kirjediaarit. Diaarikirjan eri kohdissa on seuraavat merkinnät:

1) Asiakirjan saapumispäivä 2) Asiakirjan lähettäjä ja sen sisältö lyhyesti 3) Asiakirjan diaarinumero 4) Toimituskunta, jonka käsiteltäväksi asia siirrettiin 5) Lopullinen päätösmerkintä ("res.fin."). "Akti noudettu pois" -merkintä ("akten uttagen af") tarkoittaa senaatin hylänneen anomuksen. 6) Lopullisen päätöksen päiväys sekä merkintä siitä, lähetettiinkö asiakirja muualle esim. hallitsijalle ("und hems"), jolloin asiakirja on saattanut joutua valtionsihteerinviraston arkistoon.

Jos anomus jätettiin jollekin alemmalle viranomaiselle toimitettavaksi edelleen hallitsijalle, tämä viranomainen lähetti sen oman kirjelmänsä/lausuntonsa mukana senaattiin, missä kirjelmä ja anomus merkittiin kirjediaariin.


Asiakirjavihkojen eli aktien hakeminen

Asiakirjavihkon muodostaa jokainen saapunut anomus tai valitus, joka on kirjattu diaariin omalle numerolle. Aktiin on liitetty asiassa myöhemmin käyty kirjeenvaihto sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat, myös esittelijän lausunto.

Vaikka useimmat aktit saattoivat asian käsittelyprosessin aikana saada useita diaarinumeroita, löytyvät yleisiin diaareihin liitetyt aktit yleisten aktien joukosta. Ainoastaan mahdollisten välitoimenpiteiden selvittämiseksi olisi hyvä tietää myös toimituskunnan diaarinumero.

Akteja ei ole digitoitu, mutta ne on mikrofilmattu. Kun oikea asiakirja on löytynyt diaarista, etsitään Astia-verkkopalvelun avulla oikeat mikrofilmit.

Astian hakukenttään kirjoitetaan hakusanoiksi Ea Kirjeaktit. Yhtenä hakutuloksena löydät listan akteista. Yhdeltä vuodelta on yleensä useampia jaksoja. Halutun jakson tilaamisen jälkeen on aika suunnistaa Kansallisarkiston Helsingin toimipisteen (Rauhankatu 17, Helsinki) mikrofilmihuoneeseen.

Anomus- tai valitusasiakirjat löytyvät kirjeaktien tapaan Astia-verkkopalvelusta. Poikkeuksena on se, että AD- ja VD-asiakirjat on järjestetty numerojärjestykseen diaarinumeron osoittajan mukaan.

Kirjallisuutta

Rauhala, K. W., Keisarillinen Suomen Senaatti 1809-1909 I-II. Otava, Helsinki 1921.

Selin, Rauno, "Autonomian ja itsenäisyyden ajan keskushallinnon asiakirjat." Teoksessa Suomen historian asiakirjalähteet Toim. Orrman, Eljas & Pispala, Elisa. Kansallisarkisto ja WSOY, Porvoo 1994, 80–115.

Tiihonen, Seppo & Paula, Suomen hallintohistoria. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1984.

Torvinen, Taimi, Autonomian ajan senaatti. Itsenäistymisen ja valtiomuototaistelun aika. Valtioneuvosto, Helsinki 1977.

Tyynilä, Markku, Senaatti. Tutkimus hallituskonselji-senaatista 1809-1918. Hallintohistoriakomitea, VAPK-Kustannus, Helsinki 1992.

Valtionarkiston yleisluettelo II. Valtionarkisto, Helsinki 1966.


Palaa sivun alkuun

Siirry senaatin talousosaston toimituskuntien sivulle

Siirry Astia-verkkopalveluun

_____________________________________________

Paluu Portin etusivulle