Ero sivun ”Suomalais-Ugrilainen Seura ry” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p (Suojasi sivun Suomalais-Ugrilainen Seura ry ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen)))
 
(10 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 
{{Aiheeseen liittyvät linkit
 
{{Aiheeseen liittyvät linkit
|linkit=[[Suomen Maantieteellinen Seura]]
+
|linkit=[[Inkerinsuomalaiset seurakunnat]]
|vakassa=[http://194.240.95.74/astiaUi/unitinfo.php?base=vakka&unitId=ID-NUMERO Aineisto Vakassa]
+
 
 +
[[Sisäasiainministeriön jatkosodan aikaiset väestönsiirtoasiakirjat -arkisto|Jatkosodan aikaiset väestönsiirtoasiakirjat]]
 +
 
 +
[[Suomen Maantieteellinen Seura]]
 
}}
 
}}
  
 
==Mikä on Suomalais-Ugrilainen Seura==
 
==Mikä on Suomalais-Ugrilainen Seura==
  
Suomalais-Ugrilainen Seura perustettiin 15.11.1883. Seuran päämääränä on perustamisesta lähtien ollut uralilaisten ja altailaisten kielten, niitä puhuvien kansojen kulttuurin, historian ja muinaisuuden tutkimuksen edistäminen. Tärkein alue on ollut kielentutkimus. Ensimmäisinä vuosina toiminnassa oli keskeisellä sijalla kenttätyö. Nuoria stipendiaatteja ja vastavalmistuneita maistereita lähetettiin harjoittamaan kenttä- ja arkistotutkimusta mainittujen kansojen asuttamille alueille. Kun ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous sulkivat rajan itään, väheni mahdollisuus keruuretkiin dramaattisesti ja seuran toiminnan painopiste siirtyi kerätyn aineiston muokkaamiseen, julkaisutoimintaan sekä yleensä suomalais-ugrilaisia ja altailaisia kieliä ja niitä puhuvia kansoja koskevan tutkimuksen tukemiseen. Nykyään seuran toiminta painottuu ennen kaikkea tutkimusten julkaisemiseen ja kerran kuukaudessa järjestettäviin kokouksiin.  
+
[http://www.sgr.fi/ Suomalais-Ugrilainen Seura] perustettiin 15.11.1883. Seuran päämääränä on perustamisesta lähtien ollut uralilaisten ja altailaisten kielten, niitä puhuvien kansojen kulttuurin, historian ja muinaisuuden tutkimuksen edistäminen. Tärkein alue on ollut kielentutkimus. Ensimmäisinä vuosina toiminnassa oli keskeisellä sijalla kenttätyö. Nuoria stipendiaatteja ja vastavalmistuneita maistereita lähetettiin harjoittamaan kenttä- ja arkistotutkimusta mainittujen kansojen asuttamille alueille. Kun ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous sulkivat rajan itään, väheni mahdollisuus keruuretkiin dramaattisesti ja seuran toiminnan painopiste siirtyi kerätyn aineiston muokkaamiseen, julkaisutoimintaan sekä yleensä suomalais-ugrilaisia ja altailaisia kieliä ja niitä puhuvia kansoja koskevan tutkimuksen tukemiseen. Nykyään seuran toiminta painottuu ennen kaikkea tutkimusten julkaisemiseen ja kerran kuukaudessa järjestettäviin kokouksiin.  
  
 
Aineistojulkaisuista on asteittain siirrytty yhä enemmän puhtaasti tutkimuksellisiin artikkeleihin ja monografioihin. Seuran julkaisusarjoja ovat Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja (perustettu 1886), monografiasarja Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia (1890), Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten (1894), Suomalais-Ugrilaisen Seuran Kansatieteellisiä julkaisuja (1899), Finnisch-Ugrische Forschungen (1901) sekä sanakirjojen sarja Lexica (1913).
 
Aineistojulkaisuista on asteittain siirrytty yhä enemmän puhtaasti tutkimuksellisiin artikkeleihin ja monografioihin. Seuran julkaisusarjoja ovat Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja (perustettu 1886), monografiasarja Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia (1890), Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten (1894), Suomalais-Ugrilaisen Seuran Kansatieteellisiä julkaisuja (1899), Finnisch-Ugrische Forschungen (1901) sekä sanakirjojen sarja Lexica (1913).
 
  
 
==Mitä seuran arkistoon kuuluu?==
 
==Mitä seuran arkistoon kuuluu?==
Rivi 18: Rivi 20:
 
===Seuran hallinnollinen arkisto===
 
===Seuran hallinnollinen arkisto===
  
Seuran hallinnollinen arkisto koostuu seuran pöytäkirjoista, kirjeenvaihdosta ja tiliaineistosta aina vuodesta 1872 alkaen. Seuran oman kirjeenvaihdon ohella myös seuran kirjaston kirjeenvaihto on arkistossa omana sarjanaan, Fb. Kirjasto kävi kirjeenvaihtoa ulkomaisten fennougristiikasta kiinnostuneiden kirjastojen, instituuttien ja tutkijoiden kanssa. Hallinnolliseen arkistoon kuuluu myös joukko sekalaisia asiakirjoja seuran toiminnasta, kuten esimerkiksi perustamisasiakirjoja, E. N. Setälän patsaan keräyslistoja ja vuoden 1983 100-vuotisillallisten istumajärjestys. Hallinnollinen arkisto on varsin pieni kooltaan, verrattuna seuran pääasialliseen arkistoon, tutkimusarkistoon. Hallinnollinen arkisto on vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijasalissa.  
+
Seuran hallinnollinen arkisto koostuu seuran pöytäkirjoista, kirjeenvaihdosta ja tiliaineistosta aina vuodesta 1872 alkaen. Seuran oman kirjeenvaihdon ohella myös seuran kirjaston kirjeenvaihto on arkistossa omana sarjanaan, Fb. Kirjasto kävi kirjeenvaihtoa ulkomaisten fennougristiikasta kiinnostuneiden kirjastojen, instituuttien ja tutkijoiden kanssa. Hallinnolliseen arkistoon kuuluu myös joukko sekalaisia asiakirjoja seuran toiminnasta, kuten esimerkiksi perustamisasiakirjoja, E. N. Setälän patsaan keräyslistoja ja vuoden 1983 100-vuotisillallisten istumajärjestys. Hallinnollinen arkisto on varsin pieni kooltaan, verrattuna seuran pääasialliseen arkistoon, tutkimusarkistoon. Hallinnollinen arkisto on vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa.
 
 
  
 
===Seuran tutkimusarkisto===
 
===Seuran tutkimusarkisto===
Rivi 25: Rivi 26:
 
Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkiston ytimen muodostaa seuran tutkimusarkisto, johon on yli sadan vuoden ajalta kertynyt seuran jäsenten ja muiden fennougristien tutkimusaineistoa niin tutkimusmatkoilta Venäjällä ja Aasiassa kuin Seurassa pidetyistä esitelmistä. Tutkimusarkiston aineisto on käytettävissä ja tutkittavissa vain Suomalais-Ugrilaisen Seuran kirjallisella luvalla. Tutkimusarkisto sisältää aineistoa lähes kaikista suomalais-ugrilaisista ja altailaisista kansoista sekä myös muutamista muista Aasian kansoista ja kulttuureista, kuten korean kielen sanalippuja ja tapute-kopioita Tiibetin ja Kiinan buddhalaisista kivipiirroksista ja piirtokirjoituksista.
 
Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkiston ytimen muodostaa seuran tutkimusarkisto, johon on yli sadan vuoden ajalta kertynyt seuran jäsenten ja muiden fennougristien tutkimusaineistoa niin tutkimusmatkoilta Venäjällä ja Aasiassa kuin Seurassa pidetyistä esitelmistä. Tutkimusarkiston aineisto on käytettävissä ja tutkittavissa vain Suomalais-Ugrilaisen Seuran kirjallisella luvalla. Tutkimusarkisto sisältää aineistoa lähes kaikista suomalais-ugrilaisista ja altailaisista kansoista sekä myös muutamista muista Aasian kansoista ja kulttuureista, kuten korean kielen sanalippuja ja tapute-kopioita Tiibetin ja Kiinan buddhalaisista kivipiirroksista ja piirtokirjoituksista.
  
Tutkimusarkiston aineisto kattaa käsikirjoituksia, matkapäiväkirjoja, kieli- ja kansatieteellistä aineistoa sekä erilaisia karttoja, sanalippuja, valokuvia, ja Seuran jäsenten asiakirjajäämistöjä. Aineisto sisältää tietoja seuraavista kansoista: suomalaiset, karjalaiset, virolaiset, vatjalaiset, votjakit, marit, mordvalaiset, komit, samojedit, mongolit, korealaiset, tiibetiläiset, udmurtit, mansit, hantit, saamelaiset, tshuvassit, selkupit, kamassit, ketit, tymit, permiläiset, unkarilaiset, inkeriläiset, tsheremissit, turkkilaiset, tataarit, ostjakit, liiviläiset, metsäsuomalaiset, lyydit, japanilaiset, dungaanit, uiguurit, nanait, kalmukit, tunguusit, nogait, mogholit, kumykit, jakuutit, ersät. Suomalais-ugrilaisten ja altailaisten kansojen etnografisen ja lingvistisen aineiston ohella tutkimusarkisto sisältää satunnaisia palasia myös muiden kielien ja kulttuurien materiaalia, kuten Matti Careliuksen etruskin kieltä koskevat muistiinpanot ja Kustaa Karjalaisen sanskritia koskevat paperit. F.M. Franzénin kokoelma taas sisältää atropologiaa, teologiaa ja hepreaa koskevia muistiinpanoja.  
+
Tutkimusarkiston aineisto kattaa käsikirjoituksia, matkapäiväkirjoja, kieli- ja kansatieteellistä aineistoa sekä erilaisia karttoja, sanalippuja, valokuvia, ja Seuran jäsenten asiakirjajäämistöjä. Aineisto sisältää tietoja seuraavista kansoista: suomalaiset, karjalaiset, virolaiset, vatjalaiset, votjakit, marit, mordvalaiset, komit, samojedit, mongolit, korealaiset, tiibetiläiset, udmurtit, mansit, hantit, saamelaiset, tshuvassit, selkupit, kamassit, ketit, tymit, permiläiset, unkarilaiset, inkeriläiset, tsheremissit, turkkilaiset, tataarit, ostjakit, liiviläiset, metsäsuomalaiset, lyydit, japanilaiset, dungaanit, uiguurit, nanait, kalmukit, tunguusit, nogait, mogholit, kumykit, jakuutit, ersät. Suomalais-ugrilaisten ja altailaisten kansojen etnografisen ja lingvistisen aineiston ohella tutkimusarkisto sisältää satunnaisia palasia myös muiden kielien ja kulttuurien materiaalia, kuten Matti Careliuksen etruskin kieltä koskevat muistiinpanot ja Kustaa Karjalaisen sanskritia koskevat paperit. F.M. Franzénin kokoelma taas sisältää antropologiaa, teologiaa ja hepreaa koskevia muistiinpanoja.  
  
 
Erityisinä kokoelman erikoisuuksina mainittakoon Jevsevjevin Ethnographica-teos ja sen suomennos v. 1955, joka käsittelee marien elämäntapoja seikkaperäisten piirrosten ja valokuvien kera. Ethnographicaa täydentämään Jevsevjev laati Folkloristika-teoksen, joka jatkoi marien kansanperinteen ja mytologian käsittelyä.
 
Erityisinä kokoelman erikoisuuksina mainittakoon Jevsevjevin Ethnographica-teos ja sen suomennos v. 1955, joka käsittelee marien elämäntapoja seikkaperäisten piirrosten ja valokuvien kera. Ethnographicaa täydentämään Jevsevjev laati Folkloristika-teoksen, joka jatkoi marien kansanperinteen ja mytologian käsittelyä.
Rivi 35: Rivi 36:
 
Aineisto sisältää myös joukon muiden tutkijoiden ja seuran jäsenten hajanaisempia ja pienempiä asiakirjajäämistöjä.
 
Aineisto sisältää myös joukon muiden tutkijoiden ja seuran jäsenten hajanaisempia ja pienempiä asiakirjajäämistöjä.
  
Seuran suomalais-ugrilainen ja altailainen kirjasto siirrettiin vuonna 1979 valtion hoidettavaksi ja on nykyisin osa [http://www.kotus.fi Kotimaisten kielen keskusta] KOTUSta.  
+
Seuran suomalais-ugrilainen ja altailainen kirjasto siirrettiin vuonna 1979 valtion hoidettavaksi ja on nykyisin osa [http://www.kotus.fi Kotimaisten kielen keskusta] KOTUSta.
 
 
  
 
==Millaiseen tutkimukseen arkistoa voi käyttää?==
 
==Millaiseen tutkimukseen arkistoa voi käyttää?==
Rivi 44: Rivi 44:
 
Suomalais-Ugrilaisen seuran tutkimusarkisto on Suomessa ainutlaatuinen kokoelma aineistoa suomalais-ugrilaisten ja altailaisten kansojen kielistä, kulttuureista ja elämästä. Samalla arkisto antaa kuvaa Venäjän keisarikunnan oloista 1800-luvun lopulla ja Aasian kansoista. Arkisto sisältää myös aineistoa koskien Kiinaa, Japania, Koreaa ja Tiibetiä, kuten kielinäytteitä ja taputteita buddhalaisista kivipiirroksista. Seuran jäsenten asiakirjajäämistöön sisältyy myös satunnaisia muistiinpanoja sanskritista, etruskista ja muista kielistä kuin suomalais-ugrilaisista ja altailaisista.
 
Suomalais-Ugrilaisen seuran tutkimusarkisto on Suomessa ainutlaatuinen kokoelma aineistoa suomalais-ugrilaisten ja altailaisten kansojen kielistä, kulttuureista ja elämästä. Samalla arkisto antaa kuvaa Venäjän keisarikunnan oloista 1800-luvun lopulla ja Aasian kansoista. Arkisto sisältää myös aineistoa koskien Kiinaa, Japania, Koreaa ja Tiibetiä, kuten kielinäytteitä ja taputteita buddhalaisista kivipiirroksista. Seuran jäsenten asiakirjajäämistöön sisältyy myös satunnaisia muistiinpanoja sanskritista, etruskista ja muista kielistä kuin suomalais-ugrilaisista ja altailaisista.
  
Arkistoon sisältyy myös satunnaisesti tietoja muilta tieteenaloilta, kuten teologiasta tai atropologiasta.
+
Arkistoon sisältyy myös satunnaisesti tietoja muilta tieteenaloilta, kuten teologiasta tai antropologiasta.
  
 
 
==Miten arkistoa pääsee tutkimaan?==
 
==Miten arkistoa pääsee tutkimaan?==
  
Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkistoa säilytetään Helsingissä Kansallisarkiston [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot#kansallisarkisto Rauhankadun toimipisteessä]. Seuran hallinnollinen arkisto on vapaasti käytettävissä. Hallinnollisen arkiston koko on yhteensä 4,9 hyllymetriä. Tutkimusarkisto on käytettävissä vain Suomalais-Ugrilaisen Seuran kirjallisella luvalla ja haurain aineisto vaatii lisäksi arkistolaitoksen suostumuksen. Seuran tutkimusarkiston koko on 71,95 hyllymetriä.
+
Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkistoa säilytetään Kansallisarkiston [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot#kansallisarkisto Helsingin toimipaikassa]. Seuran hallinnollinen arkisto on vapaasti käytettävissä. Hallinnollisen arkiston koko on yhteensä 4,9 hyllymetriä. Tutkimusarkisto on käytettävissä vain Suomalais-Ugrilaisen Seuran kirjallisella luvalla ja haurain aineisto vaatii lisäksi Kansallisarkiston suostumuksen. Seuran tutkimusarkiston koko on 71,95 hyllymetriä.
  
Tarkempaa tietoa arkistosta saa arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian aineistohaun kautta. Hakusanalla Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkisto saa nähtäväkseen kaiken seuran arkistossa olevan materiaalin. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit käyttöluvan saatuasi tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston tutkijasaliin.
+
Tarkempaa tietoa arkistosta saa Kansallisarkiston sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän [https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html Astian] aineistohaun kautta. Hakusanalla ''Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkisto'' saat nähtäväksesi kaiken seuran arkistossa olevan materiaalin. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit käyttöluvan saatuasi tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston Helsingin toimipaikan tutkijasaliin.
  
Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 630:161.
+
Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston Helsingin toimipaikan tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 630:161.

Nykyinen versio 23. toukokuuta 2022 kello 11.15

Muista myös nämä

Inkerinsuomalaiset seurakunnat

Jatkosodan aikaiset väestönsiirtoasiakirjat

Suomen Maantieteellinen Seura 

Mikä on Suomalais-Ugrilainen Seura

Suomalais-Ugrilainen Seura perustettiin 15.11.1883. Seuran päämääränä on perustamisesta lähtien ollut uralilaisten ja altailaisten kielten, niitä puhuvien kansojen kulttuurin, historian ja muinaisuuden tutkimuksen edistäminen. Tärkein alue on ollut kielentutkimus. Ensimmäisinä vuosina toiminnassa oli keskeisellä sijalla kenttätyö. Nuoria stipendiaatteja ja vastavalmistuneita maistereita lähetettiin harjoittamaan kenttä- ja arkistotutkimusta mainittujen kansojen asuttamille alueille. Kun ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous sulkivat rajan itään, väheni mahdollisuus keruuretkiin dramaattisesti ja seuran toiminnan painopiste siirtyi kerätyn aineiston muokkaamiseen, julkaisutoimintaan sekä yleensä suomalais-ugrilaisia ja altailaisia kieliä ja niitä puhuvia kansoja koskevan tutkimuksen tukemiseen. Nykyään seuran toiminta painottuu ennen kaikkea tutkimusten julkaisemiseen ja kerran kuukaudessa järjestettäviin kokouksiin.

Aineistojulkaisuista on asteittain siirrytty yhä enemmän puhtaasti tutkimuksellisiin artikkeleihin ja monografioihin. Seuran julkaisusarjoja ovat Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja (perustettu 1886), monografiasarja Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia (1890), Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten (1894), Suomalais-Ugrilaisen Seuran Kansatieteellisiä julkaisuja (1899), Finnisch-Ugrische Forschungen (1901) sekä sanakirjojen sarja Lexica (1913).

Mitä seuran arkistoon kuuluu?

Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkistoaineisto jakautuu kahteen arkistoon, seuran hallinnolliseen arkistoon ja tutkimusarkistoon. Seuran arkistot ulottuvat vuodesta 1872 aina vuoteen 1999. Uudempi arkistoaineisto on seuran omassa arkistossa seuran toimistossa.


Seuran hallinnollinen arkisto

Seuran hallinnollinen arkisto koostuu seuran pöytäkirjoista, kirjeenvaihdosta ja tiliaineistosta aina vuodesta 1872 alkaen. Seuran oman kirjeenvaihdon ohella myös seuran kirjaston kirjeenvaihto on arkistossa omana sarjanaan, Fb. Kirjasto kävi kirjeenvaihtoa ulkomaisten fennougristiikasta kiinnostuneiden kirjastojen, instituuttien ja tutkijoiden kanssa. Hallinnolliseen arkistoon kuuluu myös joukko sekalaisia asiakirjoja seuran toiminnasta, kuten esimerkiksi perustamisasiakirjoja, E. N. Setälän patsaan keräyslistoja ja vuoden 1983 100-vuotisillallisten istumajärjestys. Hallinnollinen arkisto on varsin pieni kooltaan, verrattuna seuran pääasialliseen arkistoon, tutkimusarkistoon. Hallinnollinen arkisto on vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa.

Seuran tutkimusarkisto

Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkiston ytimen muodostaa seuran tutkimusarkisto, johon on yli sadan vuoden ajalta kertynyt seuran jäsenten ja muiden fennougristien tutkimusaineistoa niin tutkimusmatkoilta Venäjällä ja Aasiassa kuin Seurassa pidetyistä esitelmistä. Tutkimusarkiston aineisto on käytettävissä ja tutkittavissa vain Suomalais-Ugrilaisen Seuran kirjallisella luvalla. Tutkimusarkisto sisältää aineistoa lähes kaikista suomalais-ugrilaisista ja altailaisista kansoista sekä myös muutamista muista Aasian kansoista ja kulttuureista, kuten korean kielen sanalippuja ja tapute-kopioita Tiibetin ja Kiinan buddhalaisista kivipiirroksista ja piirtokirjoituksista.

Tutkimusarkiston aineisto kattaa käsikirjoituksia, matkapäiväkirjoja, kieli- ja kansatieteellistä aineistoa sekä erilaisia karttoja, sanalippuja, valokuvia, ja Seuran jäsenten asiakirjajäämistöjä. Aineisto sisältää tietoja seuraavista kansoista: suomalaiset, karjalaiset, virolaiset, vatjalaiset, votjakit, marit, mordvalaiset, komit, samojedit, mongolit, korealaiset, tiibetiläiset, udmurtit, mansit, hantit, saamelaiset, tshuvassit, selkupit, kamassit, ketit, tymit, permiläiset, unkarilaiset, inkeriläiset, tsheremissit, turkkilaiset, tataarit, ostjakit, liiviläiset, metsäsuomalaiset, lyydit, japanilaiset, dungaanit, uiguurit, nanait, kalmukit, tunguusit, nogait, mogholit, kumykit, jakuutit, ersät. Suomalais-ugrilaisten ja altailaisten kansojen etnografisen ja lingvistisen aineiston ohella tutkimusarkisto sisältää satunnaisia palasia myös muiden kielien ja kulttuurien materiaalia, kuten Matti Careliuksen etruskin kieltä koskevat muistiinpanot ja Kustaa Karjalaisen sanskritia koskevat paperit. F.M. Franzénin kokoelma taas sisältää antropologiaa, teologiaa ja hepreaa koskevia muistiinpanoja.

Erityisinä kokoelman erikoisuuksina mainittakoon Jevsevjevin Ethnographica-teos ja sen suomennos v. 1955, joka käsittelee marien elämäntapoja seikkaperäisten piirrosten ja valokuvien kera. Ethnographicaa täydentämään Jevsevjev laati Folkloristika-teoksen, joka jatkoi marien kansanperinteen ja mytologian käsittelyä.

Tutkimusarkisto sisältää seuraavien henkilöiden tutkimusmateriaalia:

Dmitri Adajev, August Ahlqvist, E. V. Ahtia, Torsten Aminoff, Anders Andelin, Nikolai Andersson, Johannes Angere, Maksim Antonov-Antimo, Matti Carelius, M. A. Castrén, Zoltan M. Csupor, Kai R. Donner, Otto Donner, Grigori Dorimendontov, D. E. D. Europaeus, Jószef Faragó, F. J. Fellman, Frans Mikael Franzén, Arvid Genetz, Kuzebai Gerd, A. A. Gustafsson, Kaino Heikkilä, Albert Hämäläinen, V. A. Iljinski, Vladislav Islentjev, Erkki Itkonen, Terho Itkonen, Toivo Itkonen, Jakov (Grot?), Trofim M. Jarmitov, Fjodor Jegorov, Timofei Jevsevjev, Aulis J. Joki, Artturi Kannisto, Kustaa F. Karjalainen, Lázlò Keresztes, Lauri Kettunen, Juho Kujola, Eliel Lagercrantz, Toivo Lehtisalo, C. G. E. Mannerheim, Unto Miettinen, Julius Mägiste, I. Mössheg, Vasili P. Nalimov, Heikki Ojansuu, Heikki Paasonen, Jean Poirot, Pjotr Popov, Volmari Porkka, Lauri Posti, Hannes Pukki, Sakari Pälsi, Gustaf J. Ramstedt, Paavo Ravila, Andrei Rudnev, Martti Räsänen, Eemil A. Saarimaa, Vladimir Savkin, E. N. Setälä, Uuno T. Sirelius, Paavo Siro, Arvo Sotavalta, Seppo Suhonen, N. Suvorin, Ivan Shkolnikov, Yrjö H. Toivonen, Toivo E. Uotila, Roman F. Utshajev, Yrjö Wichman, Wiedeman, Vologodski, Stepan J. Zaharov, Ignati Zorin ja Frans Äimä.

Aineisto sisältää myös joukon muiden tutkijoiden ja seuran jäsenten hajanaisempia ja pienempiä asiakirjajäämistöjä.

Seuran suomalais-ugrilainen ja altailainen kirjasto siirrettiin vuonna 1979 valtion hoidettavaksi ja on nykyisin osa Kotimaisten kielen keskusta KOTUSta.

Millaiseen tutkimukseen arkistoa voi käyttää?

Tutkimusarkiston materiaali on käytettävissä vain Suomalais-Ugrilaisen Seuran luvalla. Osa aineistosta on niin haurasta, että se on käytettävissä vain sektorijohtajan luvalla.

Suomalais-Ugrilaisen seuran tutkimusarkisto on Suomessa ainutlaatuinen kokoelma aineistoa suomalais-ugrilaisten ja altailaisten kansojen kielistä, kulttuureista ja elämästä. Samalla arkisto antaa kuvaa Venäjän keisarikunnan oloista 1800-luvun lopulla ja Aasian kansoista. Arkisto sisältää myös aineistoa koskien Kiinaa, Japania, Koreaa ja Tiibetiä, kuten kielinäytteitä ja taputteita buddhalaisista kivipiirroksista. Seuran jäsenten asiakirjajäämistöön sisältyy myös satunnaisia muistiinpanoja sanskritista, etruskista ja muista kielistä kuin suomalais-ugrilaisista ja altailaisista.

Arkistoon sisältyy myös satunnaisesti tietoja muilta tieteenaloilta, kuten teologiasta tai antropologiasta.

Miten arkistoa pääsee tutkimaan?

Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa. Seuran hallinnollinen arkisto on vapaasti käytettävissä. Hallinnollisen arkiston koko on yhteensä 4,9 hyllymetriä. Tutkimusarkisto on käytettävissä vain Suomalais-Ugrilaisen Seuran kirjallisella luvalla ja haurain aineisto vaatii lisäksi Kansallisarkiston suostumuksen. Seuran tutkimusarkiston koko on 71,95 hyllymetriä.

Tarkempaa tietoa arkistosta saa Kansallisarkiston sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian aineistohaun kautta. Hakusanalla Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkisto saat nähtäväksesi kaiken seuran arkistossa olevan materiaalin. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit käyttöluvan saatuasi tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston Helsingin toimipaikan tutkijasaliin.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston Helsingin toimipaikan tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 630:161.